LUUMU
Leivonmäki on tunnettu luumupitäjä. Täältä on kotoisin Väinö
Häkkisen jalostama Sinikka-luumu. Ensimmäinen Sinikka-luumu kasvoi Viinikaisen
tilalla Czar-lajikkeen siemenistä kasvatetusta taimesta. Sinikka-luumu on
saanut nimensä siitä että normaalina kesänä luumut ovat kypsiä Sinikan
päivänä (02.09.) Sinikka on varhaisin ja talvenkestävin jalojuurinen
kotimainen luumulajike. hedelmä on soikea, tummansininen ja vahapintainen.
Hedelmä painaa 10-15 g. Sinikka-luumua on testattu Maatalouden
tutkimuskeskuksella Pälkäneellä hyvällä menestyksellä. Luumun maku on
parhaimmillaan kun hedelmät saavat kypsyä puussa täysin kypsiksi. Kypsän
luumun tunnistaa siitä kun se irtoaa puusta lähes itsestään ja siemen irtoaa
hedelmälihasta helposti. Poiminta-aikaa on vain noin viikko koska kypsänä
hedelmät varisevat herkästi. Tilalla on mahdollisuus luumun itsepoimintaan:
poimiminen sujuu nopeasti ja on eksoottinen "etelänmaan" kokemus.
Luumut säilyvät kuistilla tai aitassa 1 - 2 viikkoa kun niitä pidetään laatikossa ohuessa kerroksessa. Luumuja voidaan poimia myös hieman raakoina jolloin ne kypsyvät säilytyksessä tomaatin tavoin. Tällöin säilytysaika pitenee 2 - 3 viikkoon. Syöntikypsän luumun pinta pehmenee ja kuoren väri tummuu. Hallojen uhatessa luumut pitää kypsyttää loppuun laatikoissa. Pakkasen vioittama luumu muuttuu puussa osittain läpikuultavaksi, jolloin se on jo pilalla.
Meillä on noin 50 erilaista luumulajiketta koeviljelyssä, joiden satoa on myytävänä elokuun puolivälistä syyskuun loppuun.
Uutuutena koeviljelyssä on imeläkirsikkapuita eli makeakirsikoita (Prunus avium). Ne ovat samansukuisia kuin kesäisin toreilla litroittain myytävät kirsikat - ja yhtä makeita! Imeläkirsikoita pidetään Suomen oloissa ilmastollisesti arkoina, mutta kääpiörunkoisina (Gisela 5) ne ovat menestyneet yllättävän hyvin. Puut on istutettu riveihin 1,5 m etäisyyksin ja ne on leikattu pensasmaisiksi.