<< paluu

RIITTA LAVIKKA
HALUAISITKO UUDET AIVOT?

Psykoterapiakouluttaja Tapio Malisen mukaan ei ole koskaan liian myöhäistä hankkia itselleen uudet aivot. Hämmästyttävä väite, miten se olisi mahdollista?

”Jatkuvasti harjoittamalla yrittämättä yhtään mitään,” Malinen vastasiluennoidessaan Joogaliiton Talvipäivillä viime maaliskuussa.

Malisen luennon antia punnitessa puoli vuotta sen kuulemisen jälkeen, aivopoimujeni sokkeloista löytyy joukko paradokseja. Paradoksi ja metafora näyttää Malisen metodilta lähestyä luentonsa aihetta: ”Tietoisuustaito henkisen hyvinvoinnin välineenä”.

Tämä teksti ei pyri olemaan yksi yhteen Malisen luennon kanssa. Luento perustui vapaaseen ja lennokkaaseen puheeseen, jolla kuitenkin oli yhtymäkohtia power pointilla juoksevan esitelmän rakenteeseen. Lähinnä kaivelen tässä tekstissä muististani Malisen esittämiä paradokseja, joilla hän herätteli kuulijoitaan harjoittamaan tietoisuustaitoja.

Malinen heitti aluksi ajattelua virittäviä kysymyksiä, kuten: ”Mitä tapahtuu, kun mitään ei tapahdu? Mitä ihminen on? Mitä muutos on? Mitä on tietoisuus? Mitä on valaistuminen?” Aika uskaliasta yhdellä luennolla vastata näihin, ajattelin, mutta Malinen kuitenkin onnistui siinä. Ainakin minulle jäi sellainen tunne, että hän pääsi varsin pitkälle.


Malisen katselupaikka

Hyvään luentoon kuuluu, että luennoitsija määrittelee siinä paitsi aihetta koskevat kysymyksensä myös näkökulmansa ja katselupaikkansa. Malinen kertoi katselupaikkansa olevan sen kilpikonnan harteilla, joka seisoo toisen kilpikonnan harteilla, joka seisoo… Hän on kouluttajien työnohjaaja. ”Olen mies, 62 vuotta, naimisissa, heteroseksuaalinen, keskiluokkainen, asun Etelä-Suomessa, maapallolla, aurinkokunnassa. Ajatukseni tulevat vain tästä näkökulmasta. Haluan oppia lepäämään omassa työssäni tämän luennon aikana ja olemaan vaikuttava”, hän sanoi. Malinen myös sanoi uskovansa, että jokaisen luennon aikana tai jokaisessa työyhteisössä ihmiset tekevät aina parhaansa ja sen, mikä tietyssä kontekstissa on mahdollista tehdä.

”Jos meillä on kytkentä perususkomuksiimme, saamme niistä voimaa.” Mitä perususkomusta hän oikein ajaa takaa, mietin? Asiaan palattiin. ”Joskus tilanne on tiltissä. Yhteys omaan sisimpään on poikki.”, Malinen havainnoi. Silloin kaiketi ei myöskään ole yhteyttä omaan voimaan, päättelin. Malinen jatkoi samaa ajatusta ja kehotti kuulijoita pohtimaan: ”Mikä on se metafora, joka elää sinussa ja liittyy peruskokemuksiisi ihmisestä ja muutoksesta? Oletko aina ajatellut näin, vai onko metaforasi syntynyt jossain tietyssä vaiheessa elämässäsi? Mitkä tai ketkä ovat vaikuttaneet metaforasi kehittymiseen?”


Mitä tietoisuustaito on?

Siinä on Malisen sanoin kyse taidosta tarkastella kehon aistimuksia, ajatuksia, tunteita, ja muita mielen muodostelmia nykyhetkessä arvostelematta ja kiintymättä.  Malinen määritteli: ”Tietoisuustaito on taito tarkastella aistihavaintoja niin, että ne eivät vie meitä mennessään.” Siis miten? Malinen vastasi: ” Kyse on siitä, miten suhtaudun kehon tuntemuksiin, sisäisen avaruuden impulsseihin ja tunteisiin. Samaistunko ajatuksiini vai mieltäni suurempaan tietoisuuden tilaan?”

Tietoisuustaidot voi yhdistää erilaisiin toimiin kuten joogaan, terapiaan tai vaikkapa vain tiskaamiseen. Kaiken voi tehdä tietoisesti. Malinen siteerasi Patanjalia: ”Näkijä voi levätä omassa olemuksessaan.”  Tietoisuustaitoja hyödyntävät toimet vastaavatkysymykseen, miten elää täyteläinen, rikas ja tyydyttävä elämä suotuisassa suhteessa  omaan mieleen.Malinen luetteli tällaisen elämän attribuutteja: luonnollisuus,avoimuus, selkeys,kauneus, myötätunto… ”Harjoittamalla tietoisuus voi myös tulla tietoiseksi itse itsestään.”


Pitkä tietoisuustaitojen ketju

”Buddha näki kauemmaksi siksi, että hän seisoi toisten olkapäillä”, Malinen aloitti katsauksen tietoisuustaitojen pitkään perimystiedon ketjuun. Tietoisuustaitojen ketju ulottuu muinaisuuden hämärään ja suuriin opettajiin. Taitojen huipulla on valaistuminen. Mistä valaistumisessa Malisen mukaan on myös kysymys?

”Mies, jonka poika on kuollut käärmeen pistoon, menee ulos illalla. Hän näkee käärmeen. Pelko ja kauhu valtaavat hänen mielensä. Sitten pilvi liikkuu pois valon edestä ja mies huomaa, että ”käärme” olikin narunpätkä. Tämä on valaistuminen.”, Malinen kertoi havainnollisen esimerkin. ”Näemme todellisuuden niin kuin se on olemisessaan.”

Malinen esitelmöi, että tärkeä lenkki tietoisuustaitojen ketjussa on1800 -luvun lopulla perustettu USA:ssa toimiva kaikkien uskontojen parlamentti, joka käynnisti dialogin lännen ja idän välillä. Länsimainen psykologia kiinnostui idän inhimillistä kokemusta ja potentiaalia analysoivista ja vapauttavista menetelmistä. Idän viisaudesta kiinnostuneet psykoanalyytikot ja kolmannen aallon kognitiiviset psykoterapiat ovat integroineet viimeisen 40 vuoden aikana tietoisuustaitoja länsimaiseen psykologiaan ja terapiaan. Massachusettsin stressiklinikan perustaja professori Jon Kabat-Zinn alkoi soveltaa tietoisuustaitoja kroonisen kivun ja stressin hallintaan. Myös toistuva masennus, riippuvuusongelmat sekä päihderiippuvuus pyrittiin voittamaan työskentelemällä mielen kolmen myrkyn: kokemukseen takertumisen, kiintymisen ja kokemuksen välttelyn sekä tietämättömyyden kanssa. ”Työskentelyn tavoitteena oli nähdä ja kokea kehon ja mielen tapahtumat niitä suuremman tietoisuuden tilan kautta. Silloin ongelmat eivät poistu elämästä; ne poistuvat elämään ja niihin voi syntyä myötätuntoinen suhde. Siitä kärsimys ei pidä.” 

Malisen mukaan voimme tunnistaa kolme erilaista olemisen mahdollisuutta. Ensimmäisessä ollaan egoon samaistuneen tietoisuuden tilassa ja myrkkyjen vietävissä.  Toisessa päästään tietoisen, hyväksyvän läsnäolon tilaan ja samaistutaan näkijään. Kolmannessa olemisen mahdollisuudessa samaistutaan puhtaaseen tietoisuuteen ja säteilevään tyhjyyteen.

Malinen päätyi väittämään että: ”Ei ole koskaan liian myöhäistä myöskään saada uusia aivoja. Täytyy vain olla tietoinen siitä, minkälaista todellisuutta rakennamme ajatuksillamme ja sanoillamme. Rakennammeko hyväksyvän tietoisuuden läsnäoloa vai olemmeko takertuneet negatiivisten ajatusten verkkoon. Nykyinen neurotiede on tuottanut tutkimusta, jonka mukaan mielen harjoittaminen muuttaa myös aivojen neuraalisia ratoja.”

”Meditoimalla , harjoittamalla tietoisuustaitoa voimme myös tunnistaa viisaasti todellisuuden olemus.” Minkälainen tuo olemus sitten on? ”Himmeli”, Malinen vastaa. ”Kaikki on yhteydessä kaikkeen ja ilmiöillä näyttää olevan jatkuvan muutoksen ja itsettömyyden tilassa keskinäisriippuvainen alkuperä.”

<< paluu