Käytä tarkistamisessa apuna WinSu 9.4:n tai WinSu 9.5:n korjattavien lohkojen listaa, jonka ohjelma muodostaa aloitusikkunan painikkeella "Tarkasta lohkojen P-leimat ja maalajiryhmät". Ohjelma luettelee tähän listaan ne kasvulohkot, jotka on syytä tarkistaa.

Huomaa kuitenkin, että listassa on lueteltu lohkot joilla on mahdollisesti korjattavaa. Jos lohko on mukana listassa esim. korkean P- leiman vuoksi, mutta lohkolla ei ole käytetty P-lannoitusta tai fosfori on peräisin karjanlannasta ja karjanlantapoikkeusta on käytetty, niin lohkon suunnitelmaa ei tarvitse korjata.

Tee korjaaminen käymällä läpi listassa olevat lohkot:

1.  Avaa listassa mainittu lohko "Korjaa" -painikkeella.
2. Valitse kasvi uudelleen. Tämä pakottaa ohjelman laskemaan ravinnetarpeen uusien ohjeiden mukaisesti.
3. Valitse lannoite uudelleen, sillä kasvin valitseminen uudelleen peruuttaa lannoitevalinnat.

Lohkojen jakaminen kasvulohkoiksi

Mavin ohjeen mukaan lohko voidaan haluttaessa jakaa kasvulohkoiksi siten, että kasvulohkoilla on vain samojen maalajiryhmien näytteitä tai korkean P-leiman omaavat kasvulohkot ovat omina erillisinä lohkoinaan.

Tämä sopii hyvin lohkoille joilla on korkeita P-leimoja, koska yksikin korkea P- leima estää koko lohkon P- lannoituksen. Siis ne lohkon osat, joilla on korkea P-leima erotetaan omaksi kasvulohkokseen, jolle ei anneta P- lannoitusta lainkaan. Muut kasvulohkot saavat normaalin fosforilannoituksen P-leimojen mukaan.

Typpilannoituksen kohdalla (siis jos lohkolla on useampia maalajiryhmiä) lohkon jakaminen kasvulohkoiksi on mahdollista, mutta ei liene aina järkevää. Uusien ohjeiden mukaan N- lannoitus muodostuu näytteiden keskiarvosta, mikä on varmasti käytännön kannalta riittävän tarkka menettelytapa silloin kun näytteet vastaavat oikein omaa pinta-alaosuuttaan. Jos lannoitteenlevittimessä on kaukosäätölaite, niin lannoite voidaan jakaa lohkolle maalajin mukaan ajon aikana, kunhan määrän keskiarvo vain toteutuu. Näin runsaamman N-lannoituksen vaativat lohkon osat voivat sen saada, ilman että niitä viljellään erillisinä kasvulohkoina.

Jos näyte edustaa vain pientä osaa koko lohkosta, niin silloin lohko kannattaa jakaa. Esim. 10ha:n lohkolla multamaan näyte voi edustaa 1ha:n alaa ja savimaan näyte 9ha:n alaa. Ilman lohkon jakamista savikko-osaa jouduttaisiin lannoittamaan savi ja multamaan keskiarvon mukaisesti, mikä johtaa alilannoittamiseen. 

Tasausjaksosta aiheutuvat ongelmat

Jos lannoitteet on jo hankittu, niin myös niille lohkoille, joilla P-lannoitusta ei sallita, joudutaan antamaan P-lannoitus, ja lohkolle muodostuu taseylitys. Tätä ylitystä ei tulevaisuudessa pysty purkamaan, kun P-lannoitusta ei enää sallita. On mahdollista, että 2009 tähän ongelmaan sallitaan ratkaisu niin, että kun lohko jaetaan kasvulohkoiksi joilla P-lannoitus on sallittu ja joilla se on kielletty, niin jälkimmäisten lohkojen vuonna 2008 muodostuneen positiivisen P-taseeen saa jakaa niille kasvulohkoille, joilla lannoitus on sallittu. Tällöin koko lohkon tase muodostuisi oikeaksi.

Lohkolla voi olla myös 2007 vuodelta peräisin oleva plus-merkkinen tasaus, joka olisi ollut mahdollista purkaa 2008, kun P-tarve laskettiin entisellä tavalla kskiarvona. Kun uusien sääntöjen mukaan P-lannoitusta ei sallita, niin tasausta ei päästä purkamaan. Tämän taseen purkaminen onnistunee samalla tavalla kuin 2008 syntyneen taseen purkaminenkin.