|
Nykyisen
Maansiirtoliike Huttusen yritystoiminta on alkanut Muurolassa Erkki
Huttusen hevoskuljetuksista sotien aikaan.
Erkki ajoi aluksi saksalaisten tavaroita junilta tukikohtiin
vuosina 1942-44. Hevosella
hän ajoi vielä Muurolan parantolan purku- ja jälleenrakennustyömaalla
vuonna 1947 kunnes osti ensimmäisen
kuljetusautonsa vuonna 1953 Englantilais-valmisteisen Thamesin.
Ensimmäisellä autollaan Erkki ajoi Kemijoki-yhtiön
rantapatojen maa-aineskuljetuksia, joita hän myös jatkoi toisella
kuljetusautollaan Vanajalla.
Vanaja
oli suomalaisvalmisteinen valkoisella ratilla tyylitelty kuorma-auto,
jonka Erkki joutui vaihtamaan kolaroituneena uuteen Sisuun vuonna 1959.
Sisulla ajettiin voimalaitostyömaa-aineksia, tielaitokselle
talviaurauksia ja Metsähallituksen tietyömaalla Lokassa vuonna 1966.
Erkki
oli vuonna 1959 perustetun Rovaniemen maalaiskunnan kuorma-autoilijat
Ry:n perustajajäsen. Rovaniemen
maalaiskunnan kuorma-autoilijoihin kuului tuolloin noin 25 autoilijaa
ympäri maalaiskuntaa. Yhdistyksen
toiminta oli aluksi melko hajanaista kunnes ajojen keskittämistä alkoi
vähitellen tapahtua. Rovaniemen
maalaiskunnan kuorma-autoilijoiden porukka hajaantui, kun Rovaniemen
alueelle perustettiin kolmas kuljetusyhtiö Napapiirin kuljetus Oy.
Maalaiskunnan autoilijat jakaantuivat Lapin kuljetuksen ja
Napapiirin kuljetuksen palveluksiin.
1969
ensimmäinen Sisu vaihdettiin uuteen turbo-malliseen eli T-mallin
Sisuun. Turbo-mallilla
ajettiin voimalaitostyömailla ja myös melkoisesti Tielaitoksen
talviaurauksia. Samaisena vuonna Erkki osti ensimmäisen kaivinkoneensa Otto
Heikkiseltä. Kaivinkone
oli käytetty pyöräalustainen merkiltään Lokomo.
Käytettynä kaivinkoneena Lokomo osoittautui epäedulliseksi
hankinnaksi. Tästä Erkki
oppi, että käytetty on aina käytetty ja uusi on aina edullisempi
valinta. Vanha Lokomo
vaihdettiin uuteen tela-alustaiseen Lokomon kaivinkoneeseen 1971.
Alku
aikoina Erkki oli sekä ajanut, että lastannut ja purkanut ajokuormansa
yksin. Töitä oli niin
paljon, että Erkki joutui ajamaan joskus kahta vuoroakin perätysten.
Laki salli vielä tuolloin kahden vuoron ajot. Lisääntyneet työt vaativat Erkin palkkaamaan itselleen
ensimmäisen vakituisen auton- ja kaivinkoneenkuljettajan vuonna 1972.
Samana vuonna ostettiin toiseksi kaivinkoneeksi Kockum Landsverk KL
121B, joka oli käytössä voimalaitostyömailla sekä kunnallisissa
vesi- ja viemäröintitöissä. Merkittävin
urakka oli Rovaniemen maalaiskunnalle tehty vesijohtotyö välille
Muurola – Ruikka, sekä myöhemmin välille Hirvas – Muurola.
Tela-alustainen Lokomo-kaivinkone vaihdettiin vuonna 1973
tela-alustaiseen Åkerman H12:sta.
Samana vuonna T-mallin Sisu vaihdettiin uudempaan Sisuun.
Uusi Sisu oli käytössä yhdeksän kuukauden ajan.
Helmikuussa 1974 Sisun tilalle hankittiin edistyksellinen
3-akselinen Volvo N1025. Hankittu
Volvo oli 10-pyöräinen nostoteliauto.
Volvolla ajettiin tielaitoksen talviaurauksia ja sen yhdeksän
kuution lava oli käytössä maansiirrossa voimalaitostyömailla.
Vuonna 1978 vuosimallin '74 Volvo N1025 vaihdettiin uuteen saman
malliseen Volvo N1025:teen.
1980-
luvulla olleen nousukauden seurauksena maansiirtotöitä riitti ja sen
takia toimeentulo oli taattu. Erkillä
töitä oli muun muassa voimalaitostyömailla ja tienrakennuskohteissa
sekä vesi- ja viemäröintiurakoissa.
Töiden lisääntymisen ja parantuneen toimeentulon seurauksena
panostus kalustoon suureni nousukauden aikana.
Volvon perään ostettiin vuonna 1980 sähkötoiminen kasettiperävaunu. Samaisena vuonna 1980 elokuussa Kaivinkone Kockum Landsverk
KL 121B vaihdettiin Åkerman H 12B:hen.

Entinen Volvo vaihdettiin uudempaan Volvon N1225-malliin vuonna 1981.
Malli N1225 oli kolme akselinen ja siinä oli yhdeksän
kuutiometrin lavatilavuus. Samalla
vaihdettiin myös perävaunu uuteen kaksi akseliseen ja
lavatilavuudeltaan yhdeksän kuutiometrin malliin. Tällä uudella letkukasettiyhdistelmällä ajettiin
maa-aineksia Rovaniemen talousalueella.
Helmikuussa 1982 ostettiin pyöräalustainen kaivinkone Åkerman
H 9 MB. Ostohinta Åkermanille
oli tuolloin noin puoli miljoonaa markkaa.
8.
syyskuuta 1983 Erkki vaihtoi toiminimekseen Maansiirtoliike Erkki
Huttunen kommandiittiyhtiö. Aikaisemmin
Erkki oli ajanut toiminimellä E HUTTUNEN MUUROLA.
Samoihin aikoihin ostettiin Volvon rinnalle kuorma-auto, jolle ei
kuitenkaan myönnetty haettua liikennelupaa.
Vanha pyöräalustainen kaivinkone Åkerman H 9 MB vaihdettiin maaliskuussa 1984 uuteen Åkerman H 10 M-malliseen kaivinkoneeseen.
Kesäkuussa samana vuonna ostettiin ensimmäinen 4-akselinen
Volvo F12 automaattiperävaunulla.
Yhdistelmän kauppahinta oli tuolloin reilut seitsemänsataatuhatta
markkaa. Oston yhteydessä
vaihdettiin entinen Volvo ja kuorma-auto, jolle ei oltu myönnetty
liikennelupaa. Hankitun
yhdistelmän lavatilavuus oli yksitoista kuutiometriä
autossa ja yhdeksän kuutiometriä kärryssä.
Joulukuussa 1985 Åkerman H 10 M vaihdettiin pyöräalustaiseen
Åkermanin malliin H 10 MB.
Erkin
poika Matti aloitti työt raskaankaluston parissa, kun hän meni
Savatielle asfalttilevittäjän kuljettajaksi vuonna 1985.
Myöhemmin Matti oli myös asfalttijyrsijän kuljettaja.
Matti oli kesätöissä Savatiellä aina vuoteen 1992 saakka.
Maansiirtotyöt alkoivat Matilla vuonna 1989, kun Erkki antoi
ajotehtävänsä poikansa Matin hoidettavaksi.
Samana vuonna kuin sukupolvenvaihdos tapahtui vaihdettiin myös
Volvo F12 uudempaan saman malliseen Volvoon.
Perävaunu vaihdettiin kolmiakseliseen malliin.
Uuden yhdistelmän kuljetustilavuus oli kolmetoista kuutiometriä
vetoautossa ja neljätoista kuutiometriä vaunussa.
Toukokuussa
1990 yrityksen toiminimeksi muutettiin Maansiirtoliike Huttunen Ky.
Samaisena vuonna ainoana kaivinkoneena ollut Åkerman H 10 MB
vaihdettiin Åkerman H 10 MBE -malliin, joka on hyväkuntoisena käytössä
nykyäänkin.
1993
ostettiin Scania 142 avorahtiauto Volvon rinnalle, jolla ajettiin
Napapiirin kuljetuksen välittämiä ajoja.
Kuljetukset koostuivat pääasiassa rehusta, apulannasta ja
sahatavarasta.
Tammikuussa 1994 tehtiin ensimmäinen ulkomaanreissu Murmanskiin. Joulukuussa 1994 yrityksen toiminimi vaihdettiin Maansiirtoliike
Huttunen Oy:ksi. Osakeyhtiön
hallituksen muodostivat Erkki ja Matti yhdessä. Vuonna 1995 ostettiin kolmanneksi autoksi umpikaappi mallinen
Volvo FH12, jolla ajettiin Sinebrychoffin tuotteita Keravalta Ouluun ja
Rovaniemelle.

Keväällä
1996 hankittiin Scania 112 sesonkiautoksi.
Scania 112:sta ajettiin asfalttiasemien siirtoja.
Yksi asema siirrettiin Kagariin asti.
Sesonkiautona Scania 112 ei ollut omistuksessa kuin kesän 1996,
kunnes se syksyllä myytiin pois. Samana
syksynä maa-aineskuljetuksien kannattamattomuudesta johtuen Scania 142
ja Volvo F12 myytiin molemmat viikon sisällä.
Vuoden 1997
alussa ostettiin jakoauto Volvo F614.
Jakoauton toimialueena oli ja on edelleen Rovaniemen seutu.
Pari kuukautta jakoauton hankkimisesta hankittiin Volvon FH12
umpikaappiyhdistelmä, jonka kuljetukset koostuvat mm. Alko Oy:n, Isko
Oy:n sekä Iltalehden tuotteista. Keväällä 1998 hankittiin sesonkiautoksi Scania 141,
joka myytiin saman vuoden syksyllä.
Keväällä 1999 ostettiin viimeisin kuljetusauto Scania 124,
johon maalattiin Coca Colan mainosmaalaukset.
MSL
Huttunen jatkaa tänä päivänä niitä kuljetusyrityksen perinteitä,
jotka Erkki Huttunen vuonna 1942 hevosellaan aloitti.
Toiminta on laajentunut huomattavasti.
Rahtikuljetusten lisääntyminen antaa lisää uskoa tulevaan.
Usko tulevaan antaa lisää kasvumahdollisuuksia MSL Huttuselle.
|