![]()
|
vuosien varrelta
|
| Tässä pari YouTubea Merivuokolla maailmalla. |
| St. Maarten 747 Landing | Ensimmäinen on St Maartenilta Karibialta jossa lentokentän ja meren väliin jää pieni kaista hiekkarantaa ja ajotie. | tidal bore surfing | Toinen on Amazonin POROROCASTA. Vuorovesiaallosta, joka saapuu joka päivä täydenkuun aikaan tälläisenä ja muina aikoina pienempänä. Tätä olen niinä kolmena kertana pelännyt vaikken ole nähnyt kun vasta tältä videolta. Ensimmäinen aalto on vain tällainen ja loput seitsemän pienempiä. |
| 22 .4.-09 FALSTERBON KANAVA 1977 |
|
|
|||
| Rukan sadeasuja käytti silloin niin käyhät purjehtijat kuin sienestäjätkin. | Itämerellä oli sinäkin kesänä jotain möhnää lienetkö nykyistä sinilevää. | Rulla purjeiden keksijät kävivät vielä koulua. Tavallisin tapa oli sitoa genua alaliepeellä tavallaan pussiin ja kiinnittää se mantookiin. Ei kanavanläpiajettaessa kuten tässä. | Falsterbon vanha silta on nyt muutettu, mutta käytäntö on sama, välttää Falsterbon saaren kierto. Puinen puomi on nyt Sindbadin johtokunnan katossa. Itsetehdyt rosteri doradet kin on jollain veneessään.
|
|
8.4-09 VIIMEISET PURJEHDUKSET ja purku |
|
|
|||
|
|
|
|
| 8.3-09 AHVENANMAALLA 1983 |
|
|
|
|
| 5.2.-09 LONTOO 1979 |
|
Jussin kanssa jossain siistiytymässä.
|
|
|
| 13.1-09 MINKÄ NUORENA OPPII SEN VANHANA TAITAA |
|
1984 |
Meil´ on talvi ja jää. 1985
|
1986
|
| 9.12-08 LOCH NESSILLÄ SCOTLANNISSA 1985 |
|
Poika Petteri vetää ison ylös ja Norjan rannikko jää taakse. Keula osoittaa Scotlantiin. |
Olemme nousseet sulkuja pitkin Loch Nessille. Se oli pitkä ja syvä järvi. Rannat olivat autioita ja jopa yksi vielä lumihuippuinen vuorikin näkyi.
|
Urquesin linna - vai mikä se oli - oli se paikka mistä useimmat hirviöhavainnot oli tehty. |
Linnan pihalle oli varmuuden vuoksi tehty COPY, ettei ihan tyhjin taskuin tarvinnut hirviöretkeltä palata.
|
| 23.11-08 23. ARC starttasi tänään 27-vuotta sitten "ARC" suoritettiin samalla merellä samaan aikaan. Merivuokko oli kenties kymmenes suomalaisvene, joka tuon ylityksen teki, mutta luultavasti ensimmäinen omatekoinen. Jimmy Cornell kiersi maapallon perheen kanssa samoihin aikoihin ja järjesti ensimmäisen virallisen ARC:n vuonna 1985. ARC:stä on tullut suosittu vuoravapaahuvi ihmisille, jotka uskaltavat antautua merisairauteen ja viikkojen pitkästymiseen aavalla merellä, niin ettei kaikki edes sovi parinsadan virallisen osaanottajan joukkoon. Helpoin tapa vähentää osaanottajien määrää olisi karsia tehdasvalmisteiset ja järjestää ylitys venemiehille, jotka myös ovat tehneet veneensä. Suomalaisten linkit klikkaa: s-y Karibia, s-y MeriMyyräX, s-y Meritähti , s-y Xia.
|
|
Merivuokon henkilökuntana oli nuoripari Kakko ja Vuokko, minä ja tytär Eija. Las Palmasista lähdimme 3.11 Dakariin, mutta varsinaiseen Atlantin ylitykseen Kap Verdeltä vasta 1.12 ja Barbadoksella olimme 18. päivä. |
|
Virsikirja vei ja omatekoinen tuuliperäsin ohjasi. Katsokaapa näitä kuvia ja nykyisiä paukkuliiivi-turvavaljas miehiä. He tuskin uskaltavat ylittää katuakaan muuta kuin valo-ohjatusta risteyksestä. |
Barbadosta kohti mentiin keskipäiväisillä sekstantti määrityksillä. Kun Barbadoksen keskipitkä radiolähetys alkoi kuulumaan ajettiin takana roikkuvan matkaradion ferriittisauva-antennin antamalla kuulumattomalla suunnalla. |
| 24.10-08 ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN KERTA |
|
Toukokuun 30 päivä vuonna 1976 Äiti houkuteltiin veneeseen 67-vuotiaana risteilyalus Angelina Lauroa katsomaan. |
Kihlakuva vanhemmistani vuonna 1933
|
Syyskuu vuonna 1987 isä kävi Helsingissä ensipurjehduksella 76-vuotiaana ja kuoli puolen vuoden kuluttua.
|
|
10.10-08 Tämä ei ole posliininmaalausta eikä pitsin nypläystä |
|
Sassa, Juho ja Soja 20-vuotta sitten oltiin purjehtijoita loppuun asti. Joka oli vesien tiivistyminen läpipääsemättömiksi. Näiltä pohjin lueskelen hymyillen keskusteluja jääkaapeista, lämpimistä vesistä, vessojen suunnista, vahan poistosta, staakien tiukkuudesta, lys-luvuista tai luovikulmista ja veneiden merikelpoisuudesta.
|
| 22.9-08 Ystävien piti kokea purjehdus 1975 |
|
Yrjölän Raikku edessä, lähti Kasuunille haulikon kanssa. Sorsastaminen kuitenkin unohtui ennen kasuunia. |
Helsingin-Autostakin, missä olin töissä kävi muutama kokemassa purren ohjailun ja merikipeyden. |
Me Juhon kanssa olimme sitkeitä Kasuunin kiertäjiä ensimmäisenä Merivuokon syksynä. Vinssit puuttuu ja lentokonekompassi näyttää omiaan, mutta Helsinki ja Kasuuni näkyi molemmissa päissä. Aikaa kului normaalisti 4tuntia.
|
| 16.9-08 TUKHOLMA 1978 |
|
Petteri, minä ja Vuokko |
30-vuotta sitten vieraslaituriksi kelpasi toisen veneen kylki. Palveluita ei ollut mutta kaupunki oli lähellä. Diakuvien kunto ja värit alkavat muuttumaan ainakin yhtä paljon kuin niissä olevat ihmiset ja saattavat tuhoutua yhtä aikaa kokonaan.
|
TUKHOLMA |
Minä ja Petteri Arvatkaa miksi alan katsoa näitä kuvia uusin silmin? |
|
4.9-08 ROYAL IRISH YACHT CLUB 1831 |
DUBLIN 1985
Ei meitä sisään päästetty, mutta saimme sentään kuvata kerhorakennuksen parkkipaikalta. Irlanninmeren puolella, sieltä mistä olimme ankkuriin saapuneet löysimme erikoiset pöytä-tuoli yhdistelmät, jotka aioin myöhemmin kotona toteuttaa.
|
|
Pubiin meidät sentään hyväksyttiin kasseineen. Minulla oli menossa 12-vuosi kuivilla ja se jatkui vielä 5-vuotta maailmanympäripurjehdukseen saakka. |
Ilmat olivat silloinkin matalapaineiden syntysijojen mukaiset - sateiset. Vasemman puoleinen esitteli itsensä Kärkkäiseksi Joroiselta. Hitsasi myöhemmin Brusakin Serenadan rungon.
|
Merivuokon salongin pöydän ympärillä oli syödessä tiivistä miehistä tunnelmaa. Kattaus oli kun metsäkämpällä. Merivuokossa ei koskaan ole käytetty muovi astioita niin kuin kuvasta näkyy. Eikä tulla käyttämään. |
| 20.8-08 VUOSI 1979 |
|
SUOMENLINNA |
Manin (miehen jonka kanssa menimme Antarktikalle) ZEUS valkoinen laiva keskellä JA MERIVUOKKO sen perässä. Tykistölahdella Suomenlinnassa. Koko ero oli huomattava. Zeus jo asuntolaivana ja Merivuokolla purjehdukset vasta edessä. Vuonna 2007 Zeus oli 90-vuotias vuotava puualus, jonka loppu Porissa näkyy Rupurannan kuvassa, linkki. //www.rupuranta.net/weblog/filet/Telakan/
|
KAARELA |
Neljä vuotta Merivuokon
valmistumisen jälkeen suunnittelin isomman rungon tekoa. En kyllä itselleni,
mutta jos joku olisi tarvinnut. Teko tapa oli opittu Merivuokon teosta. Tein
pahvista pienoismallin, josta olisin voinut mitata apukaarien mitat. Nimikin oli jo keksitty MERIKKO 50. |
|
5.8-08 PYÖREÄT SATAMAT |
|
Anholtin satama Kattegatilla 25.7.1977 Satamassa oli S/Y Trintella IV, Brasiliasta Näin ensimmäisen kerran omenapuupeltoja. |
Heinäkuu Itämerellä oli silloinkin niin helvetin kylmä. Vuokko on kietaissut vyötärölleen vielä jonkun huovan. Rukan keltaiset ja mustat lämpöhaalarit oli paikallaan.
|
Kåsabergan satama Skånessa 30.7.1977 Mäellä on 60 metrinen kivilaiva. Isoja kivipaaseja on pystytetty laivan muotoon.
|
|
22.7-08 NEITSYT PURJEHDUKSIA |
| Merivuokon neitsyt-purjehduksia oli vuonna 1975 jokainen Helsingin kasuunilla käynti. Aina ei päästy sinnekään. |
Lokikirjassa lukee: Reiskan ja Pikkiksen kanssa Katajaluodon edessä. Ruorivaijeri katkesi. Tuuli 6 Boforia. 3 metrin aallokko. Räikän varrella ohjattiin takasin. Kasuuni 12 mailin päässä oli tarkoitus taas kiertää, mutta 3 mailin päähän Katajaluotoon vaan päästiin. |
Lingrenin Raiskin purjehduseleganssia samalta vuodelta 1975, betoniveneen ruorissa. |
Noin vuonna 1983 naiset halusivat purjehtia yli Atlantin nimimerkillä Neitsytpurjehdus. Kuvan naisistoon lisättiin vielä Mikaela von Koskull, joka vie naiset Karibialle.
|
|
8.7 -08
|
ENSI KOSKETUS LASKUVETEEN Vuonna 1977 12.7 koin veden katoamisihmeen Cuxhavenin satamassa. Kuudessa tunnissa 2,5 metriä oli hävinnyt. Sain kuulla sen olevan paikkakunnalla ihan tavallista päivittäin ja olleen jo ajanlaskumme ajan kenties miljoona vuotta aikaisemminkin.
|
| 24.6-08 KÖYSIEN VÄLISSÄ |
|
TULIMAA 1991 |
Ankkuria
ei aina tarvita luonnonsatamissa.
Vasemmalla Merivuokko jossain Tulimaassa neljän köyden kiinnityksessä vuonna 1991. Oikeassa kuvassa jossain Ahvenanmaalla vuonna 1998 kolmen köyden kiinnityksessä. |
AHVENANMAA 1998
|
|
12.6-08 ETTEI TALVI UNOHTUISI |
|
ISLA DE MAMA Ensijää 2003 Marraskuu Äitsaari |
FERRY ISLAND Ensijää 1987 Joulukuu Lauttasaari |
|
27.5-08
|
A - NIIN KUIN
ANKKURIVINSSI Tein sen tavallisesta vinssistä lisäämällä siihen kettinkihammastuksen -80 luvulla. Silläkin sain nostettua ankkurin - pari kertaa. Käsin ankkurin nykäisy ylös on kuitenkin paljon nopeampi. Ankkurin irrotus pohjasta taas onnistuu ajamalla ankkurin päälle, lukitsemalla kettinki ja peruuttamalla venettä. Veneessäni on useimmin ollut ainakin kaksi ihmistä, jolloin kahden peräkkäin istuvan nostamana 20 metriä 10 millin kettinkiä ja 20 kilon CQR:n nostaminen on käynyt kevyestä aamu jumpasta. Nippelikompleksista kärsiville on kehitetty samanlainen sähköinen peli. Odotan kärsimättömänä koska ensimmäinen sähkömoottorilla toimiva paukkuliivi saa päivän valon. |
L - NIIN KUIN LATURI Lucas oli kelpo opetuslapsi, mutta huono sähkömies sanotaan. Lucaksen potkuriakselilaturini oli verraton vehje. Se latasi 5-6 solmun purjehdusnopeudella 5A. Eli normaali pasaatituulissa, autopilotin, radion ja mittareiden tarvitseman virran. Vesi tuhosi sen ja uusia hidaskierroksisia ei enää tehdä. |
|
22.5-08 KAP HORN Maailmanympäripurjehduksen suunnittelun aikaan tilasin kotiin Kaarelaan taulun Kap Hornista. Reiska, lapsuuden kaverini Flemarilta oli luonnollinen valinta tekijäksi.
|
Tänään se on kammarin "alttaritauluna". |
|
VUONNA 1976 "maailmalle" PUOLAAN |
|
15.5-08 Meillä oli pelastusliivit. Korkkiliivien jälkeiset. Pete ruorissa ja Vuokko kuuntelee tässä Ruotsin säätiedotusta käsisuuntimaradiolla. |
Minulle kapuna jäi suuntimien kuuntelu ja paikan määrittäminen. |
Ristisuuntimat kartalle ja paikka oli selvillä. |
Kuinka ruskotukkainen ja lihaksikas sitä olikaan 35-vuotiaana. |
Peten ottamassa kuvassa me muut. Jussi, Eija, Vuokko ja minä jossain Ruotsissa. |
|
30.4-08
|
HAUSKAA VAPPUA! Kuva on vuoden 2000 talvelta kun vesikin oli alhaalla ja Merivuokko oli siirretty pois laiturin reunasta. |
|
22.4-08 Rautaa rajalle, METALLIA MERELLE |
|
Merivuokosta puuttuu tutka ja Jenny Wilhelminasta masto ja kaiteet vuonna 1985. |
Kolme kovaa kotimaista vuonna 1987 S/Y MERIVUOKKO, teräs. 6 vuotta maailman ympäri. Nyt loppusijoituspaikassa Saimaalla. S/Y JENNY WILHELMINA, Mare 35 teräs. Lähti maailmalle vuonna 1991 ja on nyt Borneolla, kenties myös loppusijoituspaikalla. S/Y TINJA, alumiini. Nosto köli. Maailman ympäri 10-vuotta 1991-2001. Nyt Kotkassa, tuskin loppusijoituksessa vielä.
|
HSS Uunisaari |
|
17.4-08 PURSISEURA SINDBAD VUONNA 1975
|
|
Sindbadin osuus laiturin ulkopuolesta loppui noin kuvan puoleen väliin ja loppu oli Compassilla ja sisäosa Maan Auton uusien autojen varastotilana.
|
|
Kesälomani jälkeen vuonna 1975 oli aika etsiä Merivuokolle koti.
|
Olin vesille laskun jälkeen kiinnittynyt jonkun aallonmurtajan taa ja se on kuvassa takana oleva. |
Valinta oli helppo. Kysäisin lähinnä olevasta isohkojen moottoriveneiden parkkipaikalta, josko sopisi väliin. Niin olin liittynyt "Pursiseura" Sindbadiin. Olin ainokainen rivin veneistä, joka jotenkin täytti seuran pursi-sanan merkityksen.
|
|
TUULTA JA TYYNTÄ |
|
9.4-08 16.9.1980 Trunsö - Kalkskär Siellä oli kalastusloisto jossain Jurmon ja Vänön välillä. Saatiin juksattua turskaa ja yösija kalamajan edestä.
|
26.5.1979 Söderskär Söderskäriin rantautuminen oli aina ilmoista kiinni. Pohja oli syvällä ja kallio lähellä. Köydet sai kiinni epämääräisiin kallion halkeamiin työnnettyihin keppeihin. Yöpyessä sai varautua vain hetkellisiin uniin.
|
8.11.1980 Söderskär Söderskärissä suojan puolella saattoi olla vaikka tuulen puolella tuuli roimastikin. Kuvassa Sojalla ja Sassalla on Henry Lloydsin vedenpitävät haalarit jotka olivat ulkoa kuivat ja sisältä märät ja helvetin kylmät. |
6.12.1986 Jurmo NW-27 m/s Sinäkin vuonna yritettiin Utöön Itesenäisyyspäiväksi vaan Jurmon laituriin vaan päästiin. Aallokko satamassakin laiturin juuressa meinasi nostaa Merivuokon sille. |
|
1.4-08 |
KAHDET ISOPURJEET
13.9.75 Ensimmäisenä vuotena 1975 oli käytössä kaksi puuvillaista vanhaa isopurjetta. Tuo merikarhu purje kuului puumastoon, mutta olin nostanut maston kannelle. Masto oli entisessä elämässään mennyt kannen läpi pilssiin asti ja nyt purje oli saman verran lyhyt. Genuana oli myös joku isopurje koska leikkaus on hiukka kulmikas. Vinssejä ei ollut ja genuan kulma kiinnitettiin löysänä sakkelilla reelinkiin ja sitten vaan tuuleen ja menoksi. Sitä ei voinut puuskan takia löysäillä eikä muutenkaan säätää. Puuksprööti puuttuu ja vene on kovasti takapainoinen.
|
|
TALVIPURJEHDUS PIONEERIT Pidimme itseämme jonkinlaisina pioneereina, eikä ajatus ole 20-vuodessa muuttunut. |
|
25.3-08 2.12-88. Se oli se pakkastalvi kun lähdimme kolmin Sindbadilta Utööseen . Merituuli,Kristiina ja Merivuokko
|
5.12. Utössä. Hanski, Seppo, Heikki, Eero, Pete, Tommi, Tuula, Pikkis ja minä kiirehtinyt itselaukaisijalta kontilleni.
|
8.12.Petterssonin bulevardin kautta emme päässeet palaamaan.
|
Olympia väylältä löytyi avovettä. Merituuli pyyhältää ohi ja minä näpelöin mustavalkoisella filmillä ladattua kameraa. Alempana kuva 9.12. |
|
19.3-08 Puhdasta ja neitseellistä |
Ensipurjehdusta vuonna 26.7-75 Vasemmalla päivää ennen Hankoa. Yövyimme reitin reunaan mistä aamulla ajoi armeijan vene ja kolistelimme keulalla kallioon. Niin ei kannata tehdä. |
Pojan kanssa uimassa. Uin selälläni hiljaa ja pidän kameraa pelastusrenkaan päällä. |
| 12.3-08 YKSINPURJEHDUS Helsinki-Travemunde 10.6-7.7 1977 |
|
Olin tehnyt alumiiniputkesta pitkän alumiinivarren jolla sain otettua yksinpurjehduskuvia veneen ulkopuolelta. Neljät purjeet päällä, vain mesaani puuttuu. |
Tässä se ikimuistoinen kuva jonka kävin ottamassa jollalla ja joka päättyi Merivuokon karkuun lähtöön keskellä Itämerta. Onko tämä se tammikuun kuva tulevaan Merivuokon seinäkalenteriin?
|
Tuuliperäsimeni oli vasta kehityksensä aamussa. Mutta oppia seuraavaan vaiheeseen tuli rutkasti. Hinailin jollaa perässä ja olin lukenut pelastusliivien välttämättömyydestä. |
|
4.3-08 25.9.1976
|
AINUTKERTAISET Järvöön vieressä oli nähtävästi ollut kaasua pilssissä ja kun se räjähti niin katto ja kaksi miestä oli lentänyt veteen. Miehet vei moottorivene maihin, toinen otti veneen hinaukseen ja palossa ei ollut paljon sammuttamista. |
SOMMARÖÄRNA Saari oli ollut Porkkalan Neuvostoliitolle kuuluneella vuokra-alueella 30-vuotta aikaisemmin ja vuokrarakennuksiin ei koskettu muuta kuin vaalean sinisellä värillä ja kyriillisillä kirjoituksilla. Niin tälläkin mökillä.
|
|
|
11.2-08 SE ENSI PURSILOMA Merivuokon vesille lasku on tapahtunut 10 päivää aikaisemmin ja olemme Ahvenanmaan matkalla, ilman tytärtä (töissä). Uusi vene on siisti kuin näyttelystä otettuna. Hyllyllä näkyy nojailevan ennakoivasti neljä osaa I.K.Inhan Maantiede ja löytöretket kirjoja (WSOY Porvoo1914).
|
Vänön kappeli 11.8.1975 Se oli juuri vihitty käyttöönsä 22.7 ja vihkiäisissä oli ollut mukana m.m. Doris Laine. |
Vänön laiturissa oli tilaa ainakin jo elokuun alussa. |
|
6.2-08
KAIKEN MAAILMAN MERIVUOKOT Oli työttömyystalvi vuonna 1977. Kyllästyin kävelemään Helsingin-Autossa turhan panttina ja otin loparit. Siitä syntyi loput Merivuokot.
|
| Ilmoitin Hesarissa osaavani tehdä Merivuokon rungon jonkun pihalle jos on tarvis. Vain yksi soitti ja tarvitsi. | Lapsuuden kaverini innostui kovasti ja Korsoon Vähämuorissa syntyi seuraava runko.
|
Sindbadin laiturilla sai veneet vain talvehtia. Tein teltan kuten muutkin veneiden päälle. Tilasin tyhjään telttaan pellit ja kuorin keväällä valmiin rungon päältä pois. Tässä jo lähdössä hiekkapuhallukseen Merivuokon vierestä. | Vuosi jona lähdin toteuttamaan unelmaa - purjehtia Trinidad & Tobagoon. Varmasti kiireellinen kevät pani yrittämään ja ammattitaitoakin oli. Aloitin tammikuun 5 päivä ja tasan kolmen kuukauden kuluttua runko oli valmis. |
|
S/Y HARMY |
S/Y MERITUULI |
S/Y KRISTIINA |
S/Y ANNE II
|
|
31.1-08 KAARELASSA 1975 |
UUSIO
KÄYTTÖ Merivuokon kölin tein kolmesta vanhasta valurautakölistä. En kyllä muista miten sain ne ladottua tähän. Muutaman vuoden kuluttua poistin lähinnä olevan, koska vene oli liian jäykkä ja takapainoinen. |
Pesen reunoistaan palanutta 13 ja 5 millistä mahonkivaneria. Tällä kasalla sain Merivuokon sisustettua ensimmäisen kerran vuonna 1975. Toisen kerran sisustin sen 1989 teakilla. Nyt vuonna 2008 saattaa osasisustaa tulla jo männystä.
|
|
|
KOLERA-ALLAS 1976 |
25.1-08
SATTUUHAN SITÄ Olin pysähtynyt huoltoautolla Maritimin eteen kauppatorilla ja käynyt ostamassa Puolan kohteliaisuuslipun kun olin sinne lähdössä Merivuokolla.
|
| 22.1-08
LIKAT ENSI PURJEHDUKSELLA 16.10-76 Kysyin likoilta 13v minkälainen lakki pannaan päähän. Paa valkonen kuin Merilinjassa (TV-sarja).
|
SARI & ANNE (amigo)) |
|
18.1-08
|
TÄLLAINEN KUVA OLI
SAATAVA 1979 Menin jollaan ja köyden päähän. Jollaan meno vauhdissa oli jo sinänsä ongelma mentiinhän yli jollan runkonopeutta ja se meinasi hörpätä vettä. Sitten Jussin piti kääntää Merivuokkoa alaspäin, että jolla jäi vähän sivulle ja sain oikean kuvakulman. Tänään olisin Photo shopissa voinut helposti retusoida jollan köyden pois. |
|
14.1-08 HÄÄT UTÖSSÄ 19.6-78. Saavuimme Helsingistä Utöön Merivuokolla hääparin, bestmanin ja Kasnäsistä mukaan otettujen kaasan ja pastorin kanssa. |
Vihkimisen suoritti silloinen TV:n Tag-pastori Kaj Engström (nykyinen Lauttasaaren kirkkoherra) majakka kappelissa. |
Leenan ja Karin häävalssi tanssittiin laiturilla. Haitaria soitti varuskunnan päällikkö. |
Häämatkana oli Ahvenanmaan kierto. Sulhanen ohjaili ja morsian oksensi.
|
|
10.1.-08 ATLANTTI 11.9.1982 |
PERÄSTÄ PUSKEE Myötä aallokossa on menemisen makua ja vauhdin hurmaa. Vaan kun väsymys ja pimeys yllättää niin löytyykö veivaajia vai onko tilaa ja pannaanko piihin? Vasemmalla |
SUOMENLAHTI 7.10.1979
|
|
9.1.-08
JULKKUJA
Amazon-matkan jälkeen olimme taas helmikuussa 2003 Merivuokon kanssa venemessuilla. Tommi oli kerännyt Merivuokon kannelle viikonlopuiksi juttelijoita. Kaikilta löytyi joku venenäyttelyyn sopiva pikku tarina. Lasse Pöysti kertoi Tukholman matkastaan S/Y HUH-MARILLA, Kari Tapio Busterilla kalassa ja Antti Litja Iso Scyllastaan S/Y JEMINASTA.
|
| 4.1.08 VESILLELASKUN JÄLKEEN Pari päivää vesillelaskun jälkeen on tultu pojan kanssa taas SMK:n tulevan aallonmurtajan taa koepurjehdukselta. Purjeena on maston mukana tullut Merikarhupurje. Bemari ei ole minun. 24.7. 1975 |
Minulla oli
taas vanha 250 kuutioinen Jawa-CZ, Six Days. Kuvassa näkyy muutamalla sakkelilla kiristetyt vaijerin päät, jotka irtoilivat aallokossa. Hieno maston tyven sarana jota ei koskaan käytetty ja tekeillä olevat Dorado-venttiilien laatikot. |
|
|
Tuuliperäsimeni konstruktio oli näistä kahdesta löytämästäni Haslerin tuuliperäsimestä vuonna 1976. |
3.1-08 ENNEN AUTOPILOTTEJA Tuuliperäsimen teko oli haastavaa ja sen toimimaan saaminen vaati suunnatonta kärsivällisyyttä. |
1976 1989 Istuin tunti tolkulla veneen ahterissa ja muutin muutamaa säätöä joita olin peräsimeeni rakentanut
|
|
30.12-07 JÄÄN MUODOSTUMINEN RAKENTEISIIN ON RUNSASTA Talvipurjehduksilla jään muodostuminen rakenteisiin on ongelma. Etenkin skuuttiköysissä ja rullapurjeen säädössä sen haitta on huomattava. Porkkalan selällä 2.12.1988 ja pakkasta 12 astetta.
|
|
23.12-07 6.6.1979 oli pitempi pläkä Gotlannin eteläpuolella Horburgin matalalla. Vesi oli vasta 10 asteista kun kävimme uimassa. Olimme purjehtimassa Lontooseen ja konetta ei käytetty. Merivuokon vuorokautinen hitausennätys 12 mailia saavutettiin. Tukevoitumiseni (30 kg) on alkanut sen jälkeen. |
23.12-07 Juhon kanssa matkalla Porvooseen 3.9.1977. Pelastusliivit on muuten pirun lämpimät pelit. Merivuokossa oli vielä puiset mastot. |
|
|
15.12-07 |
VUOSI 1983 Olen puukspröötillä kuvaamassa. Paikka on jossain Porkkalan edessä Suomenlahdella. Tuuli 7 pallia (16 m/s). Päälläni on sadevaatteet. Ei pelastusliivejä, ei valjaita, ei vesitiivistä kameraa. Pidän toisella kädellä kiinni keulastaakista ja kuvaan toisella kädellä tavallisella järjestelmä Canonilla. Otin viisi kuvaa joista tämä oli epäonnistunein liian pärskeen takia. Horisontti häämöttää hiukan.
|
Vain kerran vene meni kyljelleen niin että avotila hörppäsi vettä alapuolelta muutaman sata litraa. |
|
10.12-07 |
VUOSI 1988 Paluu Utöstä 9.12 Teräsveneen lujuus korostuu näyttävästi siinä että sillä voi ajella jäässä ja kun pysäyttää voi railon reunalta kävellen mennä kuvailemaan venettä. Kuva Miessaaren kohdalta.
|
|
06.12-07 |
VUOSI 1987 Olimme päättäneet juhlistaa itsenäisyyspäivää purjehdusmatkalla Utön. Merivuokko tyyppiin ihastuneet teräksiset miehet Merituulissa, Kristiinassa ja Merivuokossa uhmasivat meripelastuksen kauhistukseksi luontoa kun heidän veneet jo olivat talviteloilla. Saaristoväylät olivat jo läpäisemättömässä jäässä, mutta avointa avomerta riitti Utöön hyvin. Niin on ajat muuttuneet vaikka kehitys on kulkenut eteenpäin. Elektroniikkaa on vene pullollaan. Puhutaan lämpimistä vesistä ja pakastearkuista, mutta itse veneily on hipsuttelua sääkarttojen ja paukkuliivien maailmassa. Niin kuin nykyvarusmiesten kunto arveluttaa niin ei pojista ole paljon miesten töihin muuta kuin tietokoneen ääressä ja chattailussa.
|