Historiaa Hailuodosta ja Heikkisen tilasta

Heikkisen tila on yksi vanhimmista aina asutuista tiloista Hailuodossa. Tilahistoriassa tilan isäntien nimet ovat tiedossa 1550-luvulta lähtien.

Asutus on alkanut Hailuodossa tilapäisistä kalasaunoista, joissa pyyntimiehet asuivat kalastusmatkoillaan. Ensimmäiset merkit pysyvästä asutuksesta on löydetty 1200-luvun suokerroksista, joista on löytynyt ihmisen kasvattamien kasvien siitepölyjäämiä. Varsinainen asutus on alkanut 1400-luvun lopussa. 1500-luvulla asutus juurtui jo varsin vankaksi.

Venäläiset miehittivät Hailuodon Isonvihan aikana 3.1.1715. Tästä alkoi ns. vainon aika. Venäläiset tappoivat tiedossa olevien lähteiden mukaan 36 hailuotolaista. Venäjälle vietiin vangeiksi 73 hailuotolaista, eli kaikki nuoret ja työikäiset, jotka pystyivät kävelemään Pietariin. Hengissä selvisivät ainoastaan nuoret, jotka olivat hiihtäneet jään yli Ruotsiin. Vangeiksi viedyistä hailuotolaista noin puolenkymmenen tiedetään palanneen Hailuotoon rauhan tultua. Loppujen vankien tarina on painunut venäläisen historian hämärään. Isonvihan tapausten johdosta Hailuoto oli lähes autio sodan loppupuolella.

Kirkkoherra Anders Rankka on laatinut luettelon vangeiksi viedyistä 23.11.1721. Tämä luettelo on löydetty Tukholman valtion arkistosta. Tapettujen luettelot ovat todennäköisesti palaneet, kuten monet muutkin kirkon paperit, pappilan palossa vuonna 1901.

Heikkisen tilan nykyinen isäntä Pekka Heikkinen on tutkinut Heikkisen suvun historiaa. Isonvihan aikana 1715 venäläiset tappoivat tilaa isännöineet Mikko ja Kirsti Heikkiset. Tila jäi autioksi vuoteen 1721 saakka, jolloin solmittiin Uuden kaupungin rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Tällöin ensimmäisillä käräjillä Heikkisen tilan ostivat Olli ja Pekka Junes Kemin Lautiosaaresta, ja siitä asti Heikkisen tila on ollut asuttuna ja saman suvun hallussa. Pekka (Junes) Heikkinen kuoli nuorena, noin 40 vuotiaana.

Heikkisen tila toimi kestikievarina jo Pekka (Junes) Heikkisen ollessa tilan isäntänä. Kestikievarissa vieraili mm. Ranskan tiedeakatemian jäsenia 1736, jotka olivat mittaamassa maapallon litistyneisyyttä Torniojoella ja Torniossa.

Nykyinen Heikkisen tilan isäntä Pekka Heikkinen on tilan kymmenes isäntä edellä kerrotun Pekka (Junes) Heikkisen jälkeen. Tilalla on käytössä varman tiedon mukaan neljäs asuinrakennus. Nykyinen vielä hyvässä kunnossa ja käytössä oleva vanha talo (kolmas järjestyksessään) on rakennettu 1824, jolloin rakentajilla ei ollut käytettävissään katkaisusahaa. Kaikki hirret ja varaukset on katkottu kirveellä. Hyvä rakentamisen jälki näkyy vieläkin. Tämä samainen talo päihittää vieläkin kestävyydessään nykyiset lastulevytalot.

Nykyisen 'kestikievarin' kehityksessä on pyritty säilyttämään rakennusten alkuperäinen leima. Vanhaa rakennuskantaa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan, ja muutostyöt on tehty harkiten, kuitenkin asiallisuus ja toimivuun huomioon ottaen. Tilalla on myös pieni maatilamuseo, jonka esineistö koostuu vanhoista käyttötyökaluista.

Päivitetty viimeksi 23.1.2005