Terttu Kuusela
Kasvuntie
Kärpänkuja 4 B12
90830 Haukipudas
Puh. 050 527 3977
etunimi.sukunimi@kasvuntie.fi
|
|
Terttu Kuusela
Puh. 050 527 3977 |
1. K:n kunnan tulevaisuusverstas
K:n kunnan tulevaisuusverstas kokoontui lauantaina 5.2.05 20 ihmisen voimalla kunnan virastotalossa. Mukana oli opiskelijoita, K:n yrittäjiä, kunnan ja elinkeinoyhtiön henkilöstöä sekä läheisen yliopiston henkilöstöä.
Aiheena oli tulevaisuustyöskentely akateemisen osaamisen tuotteistamisesta. Puhuttiin naisyrittäjyydestä ja teemasta: Mistä puolisolle töitä.
Tulevaisuusverstaassa kartoitettiin mm. Karstulan vahvuuksia:
Hyvä itsetunto
Hyvä kuntaidentiteetti
Sallivuus hulluille ideoille
Luonto
Myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen
x x x
Itse vieraana sekä opintokokonaisuudessa että K:lan kunnassa koin paikaan hyvin positiivisena. Luonto on todella komea, suuria puita, eheitä vanhoja metsiä, kukkuloita ja järviä. Vastakohta rapaisen nelostien ympäristölle oli huikaiseva. Kunnan virastotalo on tyylikäs ja kauniilla paikalla.
K:lan luontoa kuvaa seuraavat Ellen Niitin haiku (Kirsi Kunnaksen käänös teoksesta Puut kantavat valoa s. 472 – 474):
Taivaan sinestä
luo yllättäen lieska
valaisten kaiken
Kivijärkäleen
anturan alta kurottuu
hentoinen heinä.
Eihän kielokaan
ahda vain yhteen kukkaan
koko tuoksuaan!
Tärkeintä tietenkin oli vaikutelma ihmisistä: selkeitä, itsetietoisia ja aktiivisia sekä valmiita luovaan työskentelyyn. Vaikka maailmalla asiat kuinka huonosti menisivät, K:lassa pärjätään kyllä, näytti olevan selvää kunnan asukkaille.
Karstulan ihmisiä voisi kuvat Ellen Niitin haikulla (Kunnas s. 472):
Tuhat nimeä,
silti kevätesikko
oma itsensä
Tulevaisuutta ajatellen kuntaidentiteetti on mielestäni tärkeä asia. Valtiovalta selvästi pyrkii siihen, että kuntia yhdistellään vähintään siten, että kuntayksiköiden asukaspohja on noin 20 000 asukasta. Vaikka valtio ei liitoksiin pakota, vievät valtion toimenpiteet kunnat taloudellisista syistä yhteistyöhön. Kuntien on selvästi pakko tulevaisuudessa lisätä yhteistyötään joko kuntaliitosten tai lisääntyvän seutuyhteistyön kautta.
Kainuussa on jo toteutettu malli, jossa kunnille jää enää koulutoimi ja sivistyspalveluiden tuottaminen.
Kunnat ovat hyvin erilaisia. Rovaniemen tapauksessa liitos uskoakseni hyödytti kaikkia. Kaukana olevien kylien asema ei paljon muuttune. Oulua ympäröivät kunnat ovat vuosia lisänneet väestöään, kun oululaiset ovat muuttaneet halvemman ja väljemmän asumisen perässä ympäröiviin kuntiin. Kotiseutuidentiteetti on hyvin erilainen kaupungin lähellä sijaitsevassa muuttovoittokunnassa, jonka väestöstä valtaosa on melko uusia muuttajia, kuin esimerkiksi Karstulassa.
K:la kuuluu seutukuntaan, jonka kunnilla on vahva ja selkeä identiteetti. Niiden sulauttaminen toisiinsa koettaneen uhkaavaksi siksi, että pelättäneen vanhojen kuntakeskusten kuihtuvan ja alueen jäävän vaille palveluita.
K:la ja seutukunnan muut kunnat tulevaisuudessa lisäävät yhteistyötään. Kunnan aktiivisuus kohdistuu siihen, että se tilaa tarvitsemiaan palveluita, mutta ei välttämättä tuota kaikkea itse.
2. Tulevaisuuden arvot
Tulevaisuudentutkijat puhuvat tulevaisuuden arvoista paljon. Arvot määräävät sitä, mihin ihmiset kohdistavat mielenkiintonsa ja aktiivisuutensa, uskotaan.
Asiaa voisi tietenkin kyseenalaistaa. Kuinka moni miestä nyt pystyy elämään arvojensa mukaan? Oletettavasti yhdellä ja toisella on ristiriitaa asiassa. olennaista onkin se, muovaavatko ihmiset pitkän ajan kuluessa elämäänsä arvojensa mukaisiksi.
Suomalaisen yhteiskunnan vanhoja perinteiset arvot kumpuavat paljolti kreikkalais-roomalaisesta maailmasta, kristinuskosta ja pohjoisen luonnon lainalaisuuksista ja harvaanasutun maaseudun olosuhteista. Elämisen edellytys on ollut kyky pitkäjänteisyyteen. On pitänyt varastoida ruokaa talven yli eläimille ja ihmisille. On pitänyt huolehtia siitä, että lämpöä riittää yli talven ja että ihmisten ja eläinten rakennukset kestävät kovan kylmyyden. toisaalta ei ole ollut tärkeää osata myydä ja markkinoida tuotteitaan, vaan on ollut tärkeää selvitä kaikesta itse. Työnteko ja luotettavuus ovat olleet sosiaalisia taitoja tärkeämpiä.
Nyt on aika muuttunut, ja siksi esimerkiksi Karstulan tulevaisuuspajassa helmikuussa 2005 monet kertoivat olevansa liian tunnollisia ja toivoisivat itselleen rohkeutta, sosiaalisia taitoja ja kykyä irroitella. Oman kouluttajakokemukseni mukaan nämä asiat tulevat säännöllisesti esiin, kun kysyn säännöllisesti koulutusryhmissä sitä, miten osanottajat itse haluaisivat muuttua tulevaisuudessa. Arvot ovat murroksessa. Elämme aikaa, jota voi Ellen Niit (Kunnas s. 574) kuvaa näin:
Raakaa ja kypsää,
kahta aikaa kataja
kantaa marjoissaan.
Seuraavassa esimerkkejä siitä, mitä arvot tulevaisuudessa tutkijoiden mukaan nousevat keskeisiksi.
Pekka Himanen (Challenges of the Global Information Society s. 6) muovaa eurooppalaiset arvot vastakohtana idän (Singapore) ja lännen (Silicon Valley) arvoille
Tuomo Haavisto (Mannermaaa, Kvanttihyppy tulevaisuuteen s. 138) on listannut seuraavia arvoja:
Torsti Kivistö (Mannermaa s. 141) painottaa arvoja hiukan toisin. Hän painottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyttä tietoyhteiskunnassa. Aineelliset arvot ovat sittenkin tärkeät. Molemmat korostavat yhteisvastuun, moraalin ja etiikan uutta nousua.
Postmateriaaliset arvot
Tulevaisuustutkija Markku Wilenius (Luentomoniste 14.2.05 Oulu) nimeää tulevaisuuden postmateriaalisiksi. Hän näkee arvojen olevan suuressa murroksessa. Murrosarvoista voidaan löytää klustereita nelikentässä:
traditionaalinen vs sekulaaris-rationaalinen auktoriteetti
hengissä pysyminen vs hyvinvointi
Tässä asetelmassa pohjoisen Euroopan maat, mukana Suomi, edustavat selvimmin sekä sekulaaris-rationaalia auktoriteettia että hyvinvointia. Toisin sanoen vallanpitäjät meillä ovat maallisia ja voimme kiinnittää huomiota hyvinvointiin, koska hengissä pysyminen on itsestäänselvyys.
Postmateriaaliset arvot Wilenius näkee Maslowin tarvekehikossa. Kun elämän perusasiat, kuten ruoka ja lämpö ja rokotukset on hoidettu, ihminen alkaa haluta johonkin yhteisöön kuulumista, ja kun sekin on kunnossa, hänelle alkaa tärkeää olla mahdollisuus toteuttaa itseään.
· Ihmiset haluavat ja uskaltavat ilmaista itseään ja ainutlaatuisuuttaan kansalaisina ja kuluttajina.
· Feminiiniset arvot vahvistuvat yhteiskunnassa. naiset ovat tiimipelaajia!
· Ihmiset epäilevät luontaisesti kaikkea. Ei voida enää ”syöttää” asioita kuluttajille kuten ennen.
· Kaikki traditiot arvioidaan uudelleen ja luodaan uusia traditioita.
· Ihmisten sietokyky kasvaa. urbaaneissa olosuhteissa, joissa yhä useampi elää. täytyy sietää kaikenalaista.
· Henkiset arvot nousevat yhä suurempaan kunniaan ja luonnon arvostus kasvaa.
· Työstä tulee yhä kokonaisvaltaisempi asia ihmisten elämässä. Työpaikan kollektiivit arvot ovat yhä tärkeämpiä.
· Ihmiset ostavat kasvavassa määrin niiden yritysten tuotteita, joiden arvot näyttävät vastaavan heidän omiaan.
Kiehtova ilmiö nykymaailmassa on se, että nykyihminen kaipaa profeettoja, shamaaneja, ennustajia, näkijöitä. On ilmeistä, että ihmisyyteen kuuluu kautta aikakausien kiihkeä halu nähdä tulevaisuuteen, katsoa horisontin taakse.
Mitenkään väheksymättä tai epäilemättä tulevaisuudentutkijoita, täytyy silti liittää heidät shamaanien ja profeettojen jatkumoon. Tulevaisuuteen katsominen on mielestäni myös rationaalisesti ajateltuna välttämätöntä. Kaikki ihmisyhteisöt ja ihmiset tarvitsevat visioita, päämääriä, tavoitteita eli osoitteita tulevaisuuteen. Tähän kuitenkin sisältyy väistämättä työskentelyä tuntemattoman alueella.
Kari Vähätalo (Mannermaa ss. 168 – 191) näkee kolme todennäköisinä seuraavat kolme tulevaisuuden skenaariota:
I Markkinavetoisen kehityksen skenaario
II Pohjoismaisen mallin sopeutus
Sisältää paljon mahdollisuuksia työskennellä maaseudulla
- etätyö
- itsenäinen lähityö
- Työtehtäviä tietoalojen, korkean teknologian, kulttuurin ja hoivatyön alueilta.
- Erikoistunut maatalous
III Ongelmien kasautuminen
Maailmalla ajaudutaan kriiseihin. Valtavien pakolaisjoukkojen maahantuloa ei kyetä estämään. Talouskehitys on hidasta ja perustuu pienimuotoiseen teollisuuteen ja työvaltaisiin palveluihin. Vaatimaton perusturva, pätkätyöt ja harmaa talous luonnehtivat monien ihmisten elämänkaarta. Yhteiskunta on jakautunut. Hyvinvointivaltio on rapautunut. Ympäristöstä ei juurikaan välitetä.
Filosofi Pekka Himasen skenaariot ovat seuraavat (Challenges of the Global Information Society ss. 3 – 5):
Tulevaisuuden kolme mallia
Pekka Himanen (Challenges of the Global.. s. 2 – 3) näkee globaalit trendit seuraavasti:
Globaalit trendit
Markku Wilenius (Luentomoniste 14.2.05 Oulu) kertoi oululaisille pari viikkoa Karstulan seminaarin jälkeen maailman tulevaisuudesta 10 – 15 vuoden kuluttua seuraavaa:
- Takapuolesta etupuoli? Pacific Rimin merkitys kasvaa ja Eurooppa muuttuu.
- Kilpailu kiristynyt perinteisillä alueilla toimialoilla dramaattisesti: Osa perinteisestä teollisesta toiminnasta kilpailtu pois Suomesta.
- Ympäristön maailmanlaajuisen tilan huononeminen? Ilmaston muutos voi tulla hallitsemattomaksi.
- Hyvinvointimarkkinat kasvaneet räjähdysmäisesti ympäri maailmaa.
- Kaupunkien merkitys (vs yritykset) kasvaa radikaalisti.
- Yrittäjyyden edistäminen avainasemassa.
- Luovuudella yhä enemmän kysyntää.
Suomen trendi luovuuteen A
Himanen perustaa toivonsa luovuuteen. Sen avainkäsitteitä ovat (Challenges of… ss. 9 – 19)
Sosiaalisen kehityksen avainkäsitteet
Luova talous
Kulttuurin alueella
Hyvinvoinnin - ” -
Eurooppa on innovatiivinen luovuuden alueella, mutta ei liiketoiminnan mallien ja brandien luomisessa.Verotuksen tulisi rohkaista ja kannustaa työntekoon.
Johtajien tulee asettaa kunnianhimoisia tavoitteita jotka synnyttävät yhteistä innostusta. Johtamisen tulee edistää luovan intohimon toteutumista ja myös tunnetta että on yhteisön arvostettu jäsen.
Koulutus on jatkuvaa. Tietojen jakamisen lisäksi on yhtä tärkeää itseluottamuksen ja sosiaalisten taitojen rakentuminen., ja yhtä tärkeää on se, että jokainen saa toteuttaa itseään kaikilla kyvyillään ja lahjoillaan. Yhtä tärkeää on kyetä havaitsemaan ongelmia, tuottaa ideoita, kyetä lähdekriittisyyteen, oppia ongelmanratkaisua ja yhdessä työskentelyä.
Kaiken tiedon kulun mahdollisimman suuri vapaus on tärkeää.
- Välineitä projektityö; ihminen voi päättää missä ja kuinka hän tekee töitä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Työaikapankki.
Henkinen tasapaino on Himasen mielestä tärkeää. Siksi mentaalinen terveys olisi nähtävä yhtä tärkeä kuin fyysinen terveys.
Kulttuuritasapainon Himanen näkee siten, että kulttuuria on kaikkialla, vapaa-aikana ja työssä, yksityis- ja julkisella sektorilla. Kulttuuri pitää nähdä arvokkaana sinänsä, ja silloin sitä pitää suosia, vaikkei se tuotakaan taloudellista voittoa.
Globaali kulttuuri – otamme avaramielisesti vastaa maahanmuuttajia
Vanhin megatrendi on suomessa asutuksen keskittyminen, sanoo Wilenius (Luentomoniste 15.2.05 Oulu). Paikkoja, joiden asukasmäärä kasvaa 2003 – 20030 ovat Helsinki-Turku akselin lisäksi Tampere, Jyväskylä ja Oulu ympäristöineen
Elinkeinojen uusiutumisen ja hyvinvoinnin kasvualueiden ydinalueita ovat tulevaisuudessa:
Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät
o oppivat ja ennakoivat tuotteet ja järjestelmät
o käyttöympäristöön mukautuvat tuotteet, järjestelmät ja materiaalit
o paikantaminen ja tunnistaminen
o virtuaalimallit
Kestävän kehityksen sovellukset
o tulevaisuuden energiaratkaisu
o ympäristön teknologiat
o ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit
o elinkaariratkaisut
Hyvinvoinnin sovellukset
o terveydenhuollon tietotekniikka
o terveysvaikutteiset elintarvikkeet
o täsmälääkitys ja –diagnosointi
o terve ja turvallinen ympäristö
Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta
o osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut
o tuotesidonnaiset palvelut
o uusien teknologioiden mahdollistamat palvelut
Kaikkeen liiketoimintamenesykseen tarvitaan lisäksi verkottuneen talouden liiketoimintaosaamista:- uudet arvoverkostot
Markku Wilenius painottaa kulttuurisosaamista. Sen perusta on luovuuden edistämien organisaatioissa. Lisäksi kulttuurinen lukutaito on välttämätön tarvitaan. Välttämätöntä on myös tuotteistaminen ja brandaaminen.
Luovan kaupungin lähteet Wileniuksen mielestä ovat teknologia, kyky ja suvaitsevaisuus.
Mitä vilkaisu tulevaisuuteen merkitsee K:lan kannalta? Mielestäni 5.2.05 seminaarilaiset olivat aivan oikeassa sanoessaan: Vaikka kaikki menisi maailmalla huonosti, K:lassa silti selvitään. Näin se minunkin mielestäni on. K:lan ympäristö pysynee kaikissa olosuhteissa parhaana mahdollisena siinä maailmantilanteessa. Kuntalaiset tulevat hoitamaan tulevaisuudessakin asiat parhaalla mahdollisella tavalla huonossakin maailmassa.
Kun tulevaisuudessa kehittyviä elinkeinoelämän alueita ovat hyvinvoinnin erilaiset sovellukset, lupaa sekin K:lalle hyvää. K:lassa voidaan ruveta viljelemään monenlaista yritystoimintaa, joka on suunnattu suurten ikäluokkien eläkeläisille. Maataloudessa voidaan erikoistua terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. K:lan hongat ja metsät ovat väistämättä iso osa kuntaa.
Kirsi Kunnas näkee metsän temppelinä (Kunnas s. 130):
Männyt nousevat ylväiä korkeuteen.
Tämä temppeli on,
ja temppelin kupooli humisee
minun riemuni siellä humisee
alas kaikuen jälleen kiitää
kuin mettisten mettisten parvi.
Tulevaisuudentutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että luovuus ja kulttuuri ovat edellytyksiä vetovoimaiselle paikkakunnalle. Luovuus ja kulttuuri syntyvät toimijoiden spontaanissa ja innostavassa vuorovaikutuksessa. Voi olla, että kunnan ja elinkeinoyhtiön yhdessä seutukunnan muiden kuntien kanssa kannattaisi kehittää alueelle rypäs, ryppäitä, erilaisia yrityshautomoita yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Elinkeinojen kehittäjien tulisi olla yhteenliittäviä, innostajia ja antaa osaamistaan innovaatioiden systemaattisten hyödyntämismallien kehittämisessä.
K:lan tulevaisuusverstaassa taisi tulla satamäärin jatkossa jalostettavia ideoita. Niiden työstäminen ja viljeleminen voivat olla Karstulan tulevaisuuden Sampon rakennuspuita.
Luovaa pörinää Karstulaan sen omista lähtökohdista ja juurista käsin. Pörinä syntyy esimerkiksi sellaisen toimintamallin avulla, jota käytettiin K:lan tulevaisuusverstaassa. Luovan, myönteisen ja aidon vuorovaikutuksen luominen ja syntyminen on kuitenkin aina ainutlaatuinen prosessi ja tavallaan ihme.
Tulevaisuuden kukoistuksen synnyttäminen on samaan aikaan hyvin herkkä ja toisaalta kova toimintapa. Luovuuden kasvu edellyttää hentojen ja herkkien taimien vaalimista ja suojelemista. Ellen Niit ilmaisee sen näin (Kunnas s. 472):
Poimulehdellä
öiset mietteet esillä
kuin kämmenellä.
Taimien ja oraiden vahvistuessa tarvitaan jo voimaa, energiaa ja arjen aherrusta, joita voi kuvata Ellen Niitin tapaan (Kunnas ss. 473- 475):
Osmankäämien
elinvoima räjähtää
siemenpilvinä.
Puidessa kertyy
ruumen- ja olkivuori.
Niukasti jyvät.
Osaa ajallaan
nousta ilmaan ja lentää
voikukkanenkin!
Luovan brändin toteuttaminen edellyttää sekä sekä Väinämöisen (laulaja iänikuinen) että Hongattaren (hedelmällisyys) että Seppo Ilmarisen toimintaa. Tarvitaan sekä feminiinistä että maskuliinista otetta. Niiden on toimittava yhdessä toinen toisiaan tukien ja täydentäen. Tarvitaan itsessään arvokasta luovuutta että siitä kasvavaa takomalla tehtävää tuotetta.
Lähteet
Pekka Himanen, Challenges of the Global Information Society, Helsinki 2004
Kirsi kunnas, Puut kantavat valoa, WSOY, Juva 1990
Mika Mannermaa, Kvanttihyppy tulevaisuuteen? Keuruu 1998
Markku Wilenius, luentomoniste, Oulu 15.2.05