Sovintomenettely on suositeltava vaihtoehto oikeudenkäynnille riidan ratkaisukeinona. Sovintomenettely eroaa olennaisesti oikeudenkäynnistä hyvin useissa suhteissa. Oikeudenkäynnissä tavoitteena on vastapuolen voittaminen ja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi joudutaan palaamaan jo tapahtuneisiin asioihin ja etsimään "syyllistä" vallitsevaan tilanteeseen. Oikeudenkäynti useimmiten vahingoittaa ratkaisevasti ihmissuhteita ja yritysten kyseessä ollen katkaisee liikesuhteet ehkä lopullisesti.
Oikeudenkäyntimenettely on hidas ja myös kallis riidan ratkaisukeino, ellei ole mahdollisuutta julkisista varoista kustannettavaan oikeudenkäyntiin tai oikeusturvavakuutuksen käyttöön. Osapuolet joutuvat panemaan runsaasti voimavaroja peliin, koska häviäminen oikeudenkäynnissä merkitsee usein samalla hävinneen osapuolen taloudellisen aseman merkittävää heikkenemistä moniksi vuosiksi. Riskit ovat usein kohtuuttomia verrattuna oikeudenkäynnin kohteena olevan asian merkitykseen osapuolille. Nykyisin on vielä niin, että tuomioistuimet eivät menettelysäännöksistä johtuen anna oikeusturvaa automaattisesti ja viran puolesta kuten ennen, vaan nykyisin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saaminen riippuu omasta kyvystä valvoa oikeuttaan ja etuaan asiassa. Oikeudenkäyntiin liittyykin tällä hetkellä niin paljon merkittäviä haittoja, että sitä ei useinkaan voi suositella keinona erimielisyyksien ratkaisussa. Varsin harmillista on esimerkiksi se, että mitä epäselvempi ja tulkinnanvaraisempi asia on, sitä epäsuositeltavampi oikeudenkäyntivaihtoehto on, koska asiaan liittyviä riskejä ei tällöin voi luotettavasti ennakoida. Voidaan pitkälti sanoa, että oikeudenkäyntiin joutuminen jo sinänsä merkitsee hyvin usein häviötä molemmille osapuolille riippumatta asian lopputuloksesta.
Sovintomenettely on lähtökohdiltaan toisenlainen menettely. Siinä ei pyritä vastapuolen voittamiseen eikä yleensäkään ensisijaisesti selvitetä, kuka on syyllinen vallitsevaan tilanteeseen. Sovintomenettely lähtee siitä, että osapuolet sitoutuvat aidosti myötävaikuttamaan sovinnon syntymiseen. Osapuolet käyttävät "hampaansa" itse ongelman selvittämiseen eikä toistensa satuttamiseen tai vahingoittamiseen.Tässä tarkoituksessa tehdään sovintomenettelysopimus, missä osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovintomenettelysääntöjä. Sovintomenettely on täysin vapaaehtoista ja kumpikin osapuoli voi milloin tahansa irtaantua menettelystä.
Sovintomenettely siis edellyttää toisenlaista asennetta. Osapuolten on suuntauduttava tulevaisuuteen ja yhteistuumin sovittelijan kanssa pyritään löytämään osapuolten yhteiset intressit asiassa. Sovintomenettely onnistuessaan säilyttää ihmissuhteet ja usein myös liikesuhteet voivat jatkua. Tämä voi olla tulevaisuudessa paljon merkityksellisempää kuin esimerkiksi täyden vahingonkorvauksen saaminen. Sovintomenettelyn voima piilee ulkopuolisen puolueettoman henkilön osallistumisessa menettelyyn.
Toimistostamme voitte saada apua sovintomenettelyn käynnistämisessä tai lisätietoja siitä. Asianajaja Hannu Korpinen on saanut koulutuksen sovitteluun ja hän on käytettävissä kaikissa sovitteluun liittyvissä kysymyksissä, myös sovittelijana. Sovittelijan henkilö ja sopivuus juuri siihen sovitteluun on menettelyssä ratkaiseva ja näin ollen riidan molempien osapuolien on hyväksyttävä sovittelija, jotta hän voi tehtävässään onnistua.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös tuomioistuinsovittelua, jolloin paikallinen käräjäoikeus toimii sovittelijana. Sovitteluun sopiva tapauksia ovat lähinnä pienehköt riita-asiat ja riitaisat hakemusasiat, esimerkiksi lapsen huoltoa, elatusta ja tapaamisoikeutta koskevat asiat. Sovittelu kuitenkin aina edellyttää, että kumpikin osapuoli pyrkii aidosti sovintoon. Jos näin ei ole, ei menettelyyn ole aihetta ryhtyä.