|
Artikkeli koirien raakaruokinnasta |
|
|
Mitä syöttäisin koiralleni? Suomalaisten koiraharrastajien keskuudessa ollaan pikkuhiljaa heräämässä ajatukseen teollisen ruokinnan epäterveellisyydestä ja raakaruokinnan eduista. Monet koiranomistajat ovat kuullet sanan BARF, joka on lyhenne englanninkielen sanoista bones and raw food (luut ja raakaruoka). Raakaruokinnan harrastajat puhuvat yleensä tuttavallisemmin ”barffauksesta”. Luonnonmukainen ruokinta olisi myös sopiva nimitys raa’alle ruokinnalle. Barffauksessa kaikki ruoka-aineet annetaan yleensä täysin raakana, luonnonmukaisessa ruokinnassa jotkin aineet keitetään tai höyrytetään, sekä siiihen sisältyy myös viljoja. Monet raakaruokinnasta kiinnostuneet eivät uskalla lähteä kokeilemaan tätä ruokintamuotoa, koska se koetaan vaikeaksi. Ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten ateriat tulisi koostaa, tai saako koira kaiken tarvitsemansa raakaruoasta. Joitakin koiranomistajia saattaa yksinkertaisesti inhottaa ajatus raa’asta lihasta ja luista. Syvälle juurtunut on käsitys siitä, että kuivamuonassa olisi kaikki mitä koira tarvitsee, ja että se olisi koirille paras ja terveellisin ruokintavaihtoehto. Tässä artikkelissa kerron teollisten ruokien haitoista sekä annan tietoa siitä, mistä koiran luonnonmukaisen ruokavalion tulisi koostua. * * * Teollisten ruokien haitat Teolliset lemmikkieläinten ruoat keksittiin n. 50 vuotta sitten teollistumisen myötä, kun ihmiset muuttivat asumaan maaseudulta suurkaupunkeihin. Kuivamuonan hyötyjä ovat edullinen hinta, helppous, sekä pitkä säilyvyys. Haitat ovat kuitenkin hyötyjä moninaisemmat. Hiilihydraatit Kuivamuonassa käytetään raaka-aineina erilaisia viljoja. Näitä on ruoassa merkistä riippuen n. 60 – 90 prosenttia. Käytännössä koiran suolisto pystyy hyödyntämään jonkin verran hiilihydraatteja, mutta viljaa ei yleensä ei saisi olla ravinnossa yli 10 prosenttia. (Joillekin pitkälle jalostetuille roduille sopii suurempi määrä viljaa, esim. 30 prosenttia.) Liiallinen viljamäärä lihottaa, aiheuttaa ruoansulatusongelmia, mahalaukun kiertymää ja ripulia. Proteiiniköyhä ruoka saa aikaan jatkuvan näläntunteen. Monet koirat pysyvät teollisella ruokinnalla terveinä n. 7 vuoden ikäisiksi, minkä jälkeen niille saattaa kehittyä maksan tai munuaisten toimintahäiriöitä. Hiilihydraatit aiheuttavat hammaskiveä ja haiman kuormituksen takia diabetesta. Tätä sairautta ei koirilla todettu vielä 60 vuotta sitten. Viljat aiheuttavat myös korvien ja silmien töhnimistä ja hiivatulehduksia. Koska elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen liiallista määrää hiilihydraatteja, kuona-aineet on poistettava jotakin kautta. Yleisimmin käytettyjä viljoja ovat vehnä, maissi ja riisi. Eläinten ruokien laatuvaatimukset ovat alemmat kuin ihmisten ruokien, joten ihmiselle kelpaamatonta viljaa käytetään eläinten rehuksi. Huonolaatuiset viljat sisältävät erilaisia sienimyrkkyjä, kuten aflatoksiinia. Ne aiheuttavat myrkytyksiä ja vaikuttavat epäsuotuisasti maksaan, munuaisiin ja hermostoon. Viljat sisältävät myös tuholaismyrkkyjä ja usein geenimuunneltuja raaka-aineita. Proteiinit Proteiinin laatu ei ole hiilihydraatteja parempaa. Pakkauksessa ilmoitettu proteiinimäärä ei todellisuudessa kuvasta eläinproteiinin määrää, koska osa proteiinista on yleensä kasviksista tuotettua. Paukkauksissa yleensä lukee, että tuote sisältää ”eläinperäisiä sivutuotteita”. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna teurasjätettä; kaikkea sitä, mitä eläimestä jää jäljelle, kun kaikki ihmisravinnoksi kelpaava liha on otettu pois. Käytännössä kuivamuona sisältää kynsiä, nokkia, jalkoja, sisäelimiä, höyheniä, turkkia, karvaa, verta, jne. Kaikkein pöyristyttävintä on se, että AAFCO:n (Assiciation of American Feed Control Officials) mukaan teollisissa lemmikkien ruoissa saa käyttää täyteaineina mm. sairaaloiden ja ravintoloiden ruoanjätteitä, kuivattua tuotantoeläinten ulostetta, sahanpurua, hiekkaa, kiviä, puuta ja pakkausmateriaaleja, kuten selluloosaa. Myös eläinlääkäriasemilla lopetettujen eläinten ruhoja käytetään lemmikkien ruoissa. Oikeaa lihaa teollinen ruoka sisältää siis hyvin vähän. Monet kuivamuonat valmistetaan nimenomaan Yhdysvalloissa. Liha ei siis ole kotimaista. Teollisessa ruoassa käytetään sellaista lihaa, joka ei kelpaa ihmisravinnoksi. Se saattaa sisältää bakteereja, kuten salmonella ja e.coli. Ruoan kuumentaminen ei eliminoi endotoksiineja, joita bakteerit tuottavat kasvaessaan. Eläinten hoidossa tai lopetuksessa käytetyt lääkeaineet, esim. penisilliini ja pentobarbituraatti selviävät kuumennuksesta muuttumattomina. Nämä lääkeaineet aiheuttavat maksasairauksia. Teollinen ruoka sisältää lisäksi antibiootti- ja hormonijäämiä. Rasvat ja valmistustapa Teollisessa ruoassa käytetyt rasvat ovat ihmisille kelpaamattomia eltaantuneita rasvoja. Pilaantunut rasva kuluttaa elimistön A-ja E-vitamiineja. Eltaantumisen vuoksi ruokaan lisätään suuria määriä säilöntäaineita. Rasvahappojen puute aiheuttaa iho- ja turkkiongelmia, lisääntymisongelmia ja immuunipuolustuksen heikkoutta. Kuivamuonan valmistustapa eli kuumentaminen vähentää huomattavan paljon lihan ravintoarvoa. Koira ei pysty käyttämään hyväkseen muuntuneita proteiineja kovin hyvin. Muuntuneet proteiinit aiheuttavat ruoka-aineyliherkkyyksiä, allergioita ja vatsa- ja suolistotulehduksia. Kuumennus tuhoaa luonnolliset kivennäiset ja vitamiinit, entsyymit ja luonnolliset antioksidantit ja hyödylliset bakteerit. Lisäksi kuivamuonasta on löydetty akryyliamidia. Akryyliamidi on karsinogeeninen aine, jota muodostuu kuumennettaessa hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita. Lisä- ja säilöntäaineet Teollisessa ruoassa käytetään erilaisia lisä- ja säilöntäaineita parantamaan ruoan makua, säilyvyyttä ja värjäämään sitä ihmissilmää miellyttävämmäksi. Säilöntäaineet voivat olla joko luontaisia, kuten tokoferoliuute, tai kemiallisia. Yleensä pussin kyljessä ei eritellä, mitä säilöntäaineita ruoassa on, vaan siinä lukee vain "sisältää EU:n hyväksymiä lisäaineita ja antioksidantteja". Yleisimmin käytettyjä säilöntäaineita ovat E320 eli BHA ja E321 eli BHT. Näiden epäillään olevan erittäin karsinogeenisia ja aiheuttavan syöpää. Ne aiheuttavat syntymävikoja, maksa- ja munuaisvaurioita, allergiaa, astmaa ja iho-oireita. Ne saattavat aiheuttaa myös ylivilkkautta. Etoksikiinia käytetään eläinten ruokien säilöntäaineena. Etoksikiini aiheuttaa immuunipuolustuksen heikkoutta, leukemiaa, sokeutta ja syöpää, iho-ongelmia ja lisääntymisongelmia. Etoksikiini on terveydelle niin vaarallista, että jopa sen säilytys ihmisten ruokien lähellä on kielletty. Sitä käsiteltäessä pitää suojautua hengityssuojaimella, koska se on myrkyllistä hengitettynäkin. Eläinten ruokiin etoksikiinia saa lisätä 150 mg per kiloon ruokaa. Etoksikiinia ja muita säilöntäaineita käytetään usein myös eläinlääkäreillä myytävissä erikoisruoissa. Ne eivät siis ole sen terveellisempi vaihtoehto kuin tavalliset kaupan muonatkaan. Eläinten teollisiin ruokiin lisätään erilaisia väri- ja makuaineita parantamaan ruokien ulkonäköä ja maittavuutta. Eräät näistä aineista tekevät eläimestä fyysisesti riippuvaisen ruoasta. Sen takia saattaa näyttää siltä, että lemmikki popsii ruokaa innoissaan. Suomessa atsoväriaineet olivat jo kerran kiellettyjä, mutta Euroopan Unionin myötä ne sallittiin jälleen. Atsovärit aiheuttavat mm. nokkosihottumaa, allergista nuhaa, hengitysvaikeuksia, vatsakipua, pahoinvointia, näköhäiriöitä ja nivelkipuja. Ne aiheuttavat myös käytöshäiriöitä ja ylivilkkautta. Jotkut eläinruokapurkit sisältävät lyijyä ja alumiinia. Nämä saattavat aiheuttaa myrkytyksiä ja hermostollisia oireita. Maissitärkkelys ja sokeri tekevät ruoasta maistuvampaa, mutta ne vaikuttavat haitallisesti maksaan, sappeen, suolistoon, haimaan ja hampaisiin. Ne myös altistavat diabetekselle. Teolliseen ruokaan lisätään synteettisiä vitamiineja. Uusimpien tutkimusten mukaan synteettiset vitamiinit eivät imeydy suolistossa hyvin, vaan kuormittavat sisäelimiä lääkkeiden tavoin. Tarkastuksissa on havaittu, että eläinruokapakkausten vitamiinimäärät vaihtelevat pakkauksittain. Joissakin pusseissa on todettu kymmenkertaisia määriä vitamiineja. Eräiden vitamiinien yliannostus on vaarallista. Yleisesti voidaan todeta, että teollinen ruokinta vaikuttaa suurelta osin lemmikkieläinten terveydentilaan. Useimmat sairaudet voitaisiin ehkäistä, parantaa, tai pitkälle edenneiden sairauksien kohdalla oireita voitaisiin ainakin lievittää siirtymällä pois teollisesta ruokinnasta. Liian usein ennakkoluuloiset, tietämättömyydestä johtuvat ja suorastaan tuomitsevat asenteet estävät tiedon leviämisen eläinten omistajien keskuudessa. Miten koiraa sitten tulisi ruokkia luonnonmukaisesti? * * * Luonnonmukainen ruokinta Luonnonmukaiseen ruokintaan siirryttäessä tulisi ottaa huomioon ennen kaikkea koiran terveydentila. Ruokavalio olisi hyvä suunnitella yhdessä eläinten luontaishoitajan tai luontaisterapeutin kanssa. Ruokavalio suunnitellaan jo puhjenneissa sairauksissa sairautta hoitavaksi ja lieventäväksi. Useissa kroonisissakin sairaustapauksissa jo pelkkä ruokavalion muutos saa ihmeitä aikaan. Muut huomioitavat tekijät ruokavalion suunnittelussa ovat koiran rotu, käyttötarkoitus, ikä, aktiivisuus, mahdollinen tiineys ja allergiat. Luonnonmukainen ruokavalio suunnitellaan aina kullekin koiralle yksilöllisesti. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovellu suoraan toiselle samanrotuiselle ja samanikäisellekään koiralle. Yksilökohtaiset erot tulisi aina ottaa huomioon. Luut Normaalissa koiran ruokinnassa lihaisia luita on ruokavaliosta n. 60 prosenttia. Luut annetaan aina tyhjään vatsaan ja raakoina. Kypsennetyt luut saattavat sälöytyä ja puhkaista suolen. Luut ovat lihaisia, eli niissä on aina myös jonkin verran lihaa mukana. Luut on tarkoitus syödä kokonaan. Luiden sulatuskyvyssä on koira- ja rotukohtaisia eroja. Hyvin sulavia luita ovat mm. broilerin siivet ja kaulat, kukonpojan siivet, pyrstöt ja kaulat ja kalkkunan kaulat, siivet ja pyrstöt. Järeämpiä luita ovat porsaan luut, hirven, poron, lampaan ja hevosen luut, häränhännät, karitsan ja kilin luut. Vasikan, kanin ja jäniksen luut ovat myös hyviä. Vanhojen lampaiden luut saattavat olla liian kovia. Naudanluutkin ovat yleensä liian kovia. Niitä voi kuitenkin antaa ajanvietteeksi. Myös luu-lihajauhoa on saatavana, sekä jauhettuja broilerin siipiä. Luiden antaminen aloitetaan varovasti vasta sitten, kun koira on jo muutaman viikon ajan syönyt pelkkää raakaa ravintoa. Teollinen ruoka muuttaa vatsan pH-arvoa siten, ettei koira pysty sulattamaan luita. Vatsahapot normalisoituvat pikkuhiljaa siirryttäessä pois teollisesta ruoasta. Monet koiranomistajat ovat ruokkineet koiraansa kuivamuonalla, antaneet sille sitten järeän naudanluun ja todenneet, ettei se sopinut koiralle. Koira on saattanut oksentaa ja ripuloida päiväkausia sen seurauksena. Tämä johtuu nimenomaan siitä, ettei kuivamuonaa ja luita tulisi koskaan syöttää samaan aikaan. Myös kananluita varoitetaan koskaan antamasta koiralle. Tämä varoitus on kuitenkin lähtöisin siitä, että ihmisiltä ruoantähteiksi jääneet kananluut ovat kypsennettyjä, ja niihin koira saattaa oikeasti kuolla. Liha Lihaksi käy yllä lueteltujen eläinten liha. Jos koira saa kaksi ateriaa päivässä, ja luut muodostavat ensimmäisen päivän aterioista, toinen ateria koostuu lihasta, puurosta ja kasvissoseesta. Viljaa tulisi ruoassa olla korkeintaan n. 10 prosenttia, ja lihaisia luita annetaan 60 %, joten lihaa ja kasviksia voidaan antaa loput 30 prosenttia puolet ja puolet. Lihan laatuja tulisi vaihdella, jotta ruokavalio olisi mahdollisimman monipuolinen. Kerran viikossa lihan sijaan voidaan koiralle antaa sisäelimiä, kuten maksaa tai munuaisia, raakoja kananmunia tai kalaa. Järvikala on syytä kypsentää loisvaaran takia. Samoin itsekaadettu riistanliha. Suomalainen lemmikeille myytävä liha on tarkistettu mahdollisten tautien varalta. Sen lisäksi pakastaminen tuhoaa mahdolliset bakteerit. Terveen, raakaruokaa syövän koiran vatsan pH on sopivan hapan tuhoamaan mahdolliset salmonellabakteerit. Naudan maha on hyvä entsyymipommi, joka helpottaa ruoansulatusta. Kasvikset Kasviksista koiralle sopivat melkein mitkä tahansa. Tomaattia, munakoisoa, perunaa, viinirypäleitä, rusinoita, sipulia ja avocadoa tulisi välttää. Maan alla kasvavat juurekset on hyvä kypsentää, samoin kaalit, jne. Kasvikset on hyvä tarjoilla soseena, jotta koiran suolisto ehtisi mahdollisimman hyvin imeyttämään kaikki ravintoaineet. Alkukantaisimmat rodut saattavat nirsoilla kasvisten suhteen. Kasviksista kannattaakin tarjoilla niitä, mitä koira mieluiten syö. Kotimaiset marjat ja valkosipuli ovat erittäin terveellinen lisä koiran ruokavalioon. Voimakkaampia ruoka-aineita, kuten kaalia ja sieniä on tarjoiltava varoen, pieniä määriä kerrallaan. Makeita hedelmiä annetaan myös vain pieniä määriä. Pavut ovat hyvä vaihtoehto erityisesti vanhemmille koirille. Öljyt Lisäksi ruokaan tulisi lisätä kylmäpuristettua kasviöljyä yksi ruokalusikallinen päivässä. Hyviä öljyjä ovat esim. pellava-, helokki-, rypsi-, auringonkukka-, oliivi-, vehnänalkioöljy tai kylmäpuristettu kookosöljy. Lohiöljyä voidaan lisätä ruokaan varsinkin, jos koira ei muuten syö kalaa. Lisäravinteista ruokan voidaan kuuriluontoisesti lisätä ripaus merilevää ja marjajauhetta. Maitohappobakteerit auttavat, jos on ruoansulatusongelmia. Jos haluaa antaa koiralle silloin tällöin monivitamiinivalmistetta, suosittelen Naturamedian Multimix-jauhetta. Viljat Joillekin koirille voidaan antaa myös viljoja. Viljoja ei saisi kuitenkaan antaa yli 10 prosenttia. Jotkin rodut eivät siedä viljoja ollenkaan. Viljat saattavat aiheuttaa ylivilkkautta sekä hiivatulehduksia. Tällaisissa tapauksissa pelkkä kasvissose on sopiva vaihtoehto. Sopivia viljoja koiralle ovat hirssi, tattari, ohra, kaura, amarantti, speltti, quinoa ja tumma riisi. Kaikissa ruoka-aineissa luomutuotteiden suosiminen olisi paras vaihtoehto. Ruokavaliomuutoksen alussa, ja jos koira ei saa ollenkaan luita, ruokaan tulisi kalsiumin saannin tyydyttämiseksi lisätä hienoksi jauhettua kananmunankuorta yksi teelusikallinen per kiloon lihaa. Jos koira ei saa ruoasta tarpeeksi kalkkia, sille tulee kasvuhäiriöitä, ja luut haurastuvat. Kun koira on saatu totutettua luiden syöntiin, kananmunankuorijauhe voidaan jättää pois. Ruokamäärä Sopiva ruokamäärä on n. 2 – 3 prosenttia elopainosta kulutuksen mukaan. Eli otetaan esimerkiksi 25-kiloinen, normaaliaktiivinen koira. Lasketaan kokonaisruoka 3% mukaan. Kokonaisruokamääräksi tulee tällöin 750 g/pv. Lihaisten luiden osuus on 60 % eli 450 g /pv, kasvisten ja lihojen 300 g/pv. Sopivan ruokamäärän omistaja saa selville seuraamalla koiran painoa, nouseeko vai laskeeko se. On normaalia, että koira juo paljon vähemmän vettä syödessään tuoretta ruokaa, ja että ulostemäärä vähenee. Ulosteen tulisi olla melko kovaa papanaa, joka ulos puristuessaan tyhjentää anaalirauhaset. Mikäli uloste on jauhomaista ja valkoista, luita on annettu liikaa. Jotkin kasvikset tai sulamattomat luut saattavat aiheuttaa ripulia. Tällöin niitä olisi vältettävä. Ruoka ja luut olisi hyvä antaa huoneenlämpöisinä. Toksiset reaktiot Mikäli koira on pitkään syönyt teollista ravintoa, ruokavaliomuutoksen yhteydessä saattaa ilmetä ns. toksisia reaktioita. Nämä oireet kertovat siitä, että elimistö alkaa puhdistaa itseään sinne kertyneistä kuona-aineista ja myrkyistä. Oireet voivat joissakin tapauksissa olla rajuja. Siksi ruokavaliomuutos kannattaa sairaiden koirien kanssa toteuttaa ammattilaisen valvonnassa. Oireita saattavat olla: ripuli, oksentelu, lima ulosteessa, korvien ja silmien töhniminen, iholla paha haju, näppylät ja karvojen lähtö. Oireet menevät yleensä ohi viimeistään kahden viikon kuluttua ruokavaliomuutoksen alkamisesta. Kroonisissa tapauksissa ruokavaliomuutos toteutetaan erittäin varovasti ja vähitellen. * * * Ruokavaliomuutoksen edut Mitä konkreettista hyötyä ruokavalion muutoksesta sitten on? Turkin ja ihon kunto paranee, allergiat helpottuvat, koiran haju häviää, silmät ja korvat puhdistuvat, tulehduskierre katkeaa, suolisto-oireet paranevat, hampaat voivat hyvin, anaalirauhasvaivat helpottuvat, yleinen vastustuskyky paranee, käyttäytyminen muuttuu tasaisemmaksi, ylivilkkaus, aggressiot ja yliseksuaalinen käytös vähenevät, koiran kasvu tasaantuu ja sille muodostuu hyvät lihakset, paino-ongelmat pysyvät poissa, ruokahalu normalisoituu ja vatsan pH normalisoituu. Omassa työssäni olen menestyksellisesti hoitanut erittäin vaikeita sairaustapauksia pelkällä ruokavaliomuutoksella. Tällaisia ovat olleet mm. puoli vuotta kestäneestä veriripulista ja oksentelusta kärsivä koira, kuten myös vakavasta haimatulehduksesta kärsivä koira. Lisäksi minulla on kokemusta ruokavaliomuutoksen rauhoittavasta vaikutuksesta ylivilkkaisiin koiriin. On harmillista, että monet koiranomistajat hakevat apua eläinten luontaishoitajilta vasta sitten, kun eläinlääkärit eivät enää pysty auttamaan heidän lemmikkejään. Aikaisessa vaiheessa toteutettu ruokavaliomuutos säästäisi omistajan kukkaroa ja lemmikin elimistöä. Luonnonmukainen ruokinta ei ole niin vaikeaa, kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa. Se kannattaisi aloittaa jo pentuvaiheessa. Nykyään on jo saatavilla valmiita pakasteannoksia, joissa liha ja kasvikset ovat valmiina soseena. Jopa isot marketit ovat ottaneet valikoimiinsa lemmikkien raakalihapullia ja liha-annoksia. Toivon, että tämä artikkeli osaltaan auttaa koiranomistajia tekemään päätöksen siirtyä luonnollisempaan ravintoon lemmikkiensä hyvinvoinnin takia. Me eläinten luontaishoitajat ja –terapeutit neuvomme mielellämme ruokavalioasioissa. Anna Multanen, eläinten luontaishoitaja * * * Lähteet: Koiran luonnonmukainen ruokinta –kurssimateriaali, Väärän ruokinnan vaikutukset terveyteen –kurssimateriaali, Lisätietoja ja raakaruokaa: http://www.murrenmurkina.com/ * * * |
|
