Niin, tästä runostahan kaikki sai lopullisen alkunsa, vuonna 2005.
Kiitos ja kumarrus taivaallisille apujoukoille, joiden avustuksella, ensi kertaa, täysin yllättäen, keskellä sekasortoista työpäivää sain "inspiraation", kehotuksen ottaa kynä käteeni ja  kirjoittaa...
 Työ oli valmis parissa minuutissa; sanat,  pilkut, pisteet, rivinvaihdot annettuina...katselin ryppyistä paperia ja aloin lukea minulle vierasta tekstiä. En minä ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut runoja, ei, en minä. Ymmärsinhän toki, että käteni olivat kirjoittaneet, mutta .....

Nöyryys ja suuri kunnioitus. Sanoinkuvaamaton hyväksyntä ja ymmärrys sisälläni ja ympärilläni, kaikkialla. Suurta Rakkautta.
 

Ole hyvä, nyt vihdoin olen valmis jakamaan tämän myös kanssasi!

Rakkaudella,
 
Kaarina