1. Ulkopaikkakuntalaisen osallistuminen?

Ulkopaikkakuntalainen voi osallistua Sodankylän hirvilupien hakuun täysin vapaasti. Hirviporukka voi koostua täysin ulkopaikkakuntalaisista sisältämättä ainoatakaan paikkakuntalaista. Jos lupia on jaossa vähän, voidaan silloin ulkopaikkakuntalaisten lupia hylätä. Se mitä tuo vähän tarkoittaa, ei ole tiedossa eli mikä on kohtuullisen kokoinen hirviporukka.
Myös ulkomailla asuva SUOMEN kansalainen voi olla luvanhaussa. Sitä vastoin ulkomaalainen ei voi olla hakijana, syksyllä tietysti ampujana. Ulkomaalaisen osallistumisesta löytyy tietoa netistä mm. ampumakokeiden ja metsästyskortin osalta.
Sodankylässä on yhteislupaan osallistuvan ulkopaikkakuntalaisen suoritettava 42 €:n maksu Metsähallitukselle luvan haun yhteydessä. Ohjeet menettelystä hakuohjeessa.
Käytännössä Sodankylässä kaikkien ulkopaikkakuntalaisten on suoritettava tämä ns. "tossuraha", koska kaikilla hakijoilla on lupia tai pyyntioikeus valtion maille. Jos pyytää syksyllä ainoastaan yksityismailla (eikä ole ollut hakijana), niin lupaa ei tarvita. Hakuvaiheessa tällä ei voi pelata, koska lupia saadaan valtion maillekin ja kenelläkään ei ole pelkästään yksityismaiden lupaa. Sellainenkin on mahdollista, kunhan 1000 ha:n sääntö täyttyy.
Haussa on otettava huomioon, mitä metsästyslaissa on säädetty metsästyslain 8 §:n (kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden) alueesta ja tasapuolisuuden vaatimuksesta valtion maiden lupien jaossa. Jos hakuun osallistuvalla on muu metsästysmahdollisuus hirvenpyyntiin jossakin muualla pelkästään yksityismaillakin, niin osallistuttaessa hakuvaiheessa ampujana sitä ei voi käyttää. Siis voi olla hakijana vain Sodankylässä ja ei saa osallistua muualla Suomessa hirvenpyyntiin "täytenä " osakkaana, jos olisikin mahdollisuus täysivaltaisesti olla osilla toisaalla luvissa. Mikäli Sodankylän hirviyhteisluvassa on tällaisia hakijoita, voidaan koko ko. porukan lupahakemus hylätä, koska kyseessä on petos tai sen yritys.
Riistanhoitoyhdistykset ja Metsähallitus tekevät tarkistuksia ulkopaikkakuntalaisista luvanhakijoista ja tästä syystä Metsähallitus vaatii alustavan ilmoituksen metsästykseen osallistuvista vieraspaikkakuntalaisista.
Ampujana voi syksyllä olla vapaasti missä vain esimerkiksi vierailumetsästyksessä, valtionmailla metsästettäessä suoritettava ns. "tossuraha" Metsähallitukselle. Hirvenmetsästysluvan voi tällöin maksaa yhdeksi päiväksi (12 €) maksimissaan kymmenelle päivälle v. 2011 lähtien. Luvan saa syksyllä mm. Palvelupiste Etiäisestä puh. 0205 64 7820.

2. Kaveri muuttaa vasta kesällä Sodankylään ja tulee hirviporukkaan. Pitääkö maksaa "tossuraha" hakuvaiheessa?

Pitää maksaa. Huhtikuun viimeisen päivän voimassaolo ratkaisee ja missä silloin on "kirjoilla". Maksua voi yrittää saada pois Metsähallitukselta omalla hakemuksella jälkeenpäin.

Jos taas on kirjoilla hakuvaiheessa 30.4. Sodankylässä ja muuttaa syksyllä pois, niin ei tarvitse maksaa "tossurahaa" ja on täysivaltaisesti oikeutettu olemaan mukana pyynnissä ja syksyllä ei tarvitse maksaa. Metsästysoikeus on jo saatu silloin hakuvaiheessa. Näin on esim. opiskelijalla, joka syksyllä saattaa mennä opiskelemaan ja muuttaa kirjansa opiskelupaikkakunnalle.

Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydellä ja metsästyskortin siirrolla Sodankylän rhy:en ei ole mitään tekemistä metsästysoikeuden kanssa, vain kirjoilla olo ratkaisee.
Kotikuntalaki määrittelee paikallisen asukkaan ja kotikunnan. Kotikunta on se kunta, jossa asuu ja on perhesuhteiden yms. syiden vuoksi kiinteä yhteys, vaikkakin olisi useita asuntoja. Esim. enintään yhden vuoden kestävä  oleskelu toisen kunnan alueella töiden, opiskelun, sairauden yms. syiden vuoksi ei muuta kotikuntaa. (KotikL 1, 2, 3). Kotikunta on se kunta missä henkilö on kirjoilla.

3. Hirvikortti menee kesällä vanhaksi, voinko hakea lupaa?

Voit. Kun ampumasuoritus on voimassa huhtikuun viimeisen päivän yli yhdenkin päivän, niin se riittää. Syksyksi pyyntiin on tietysti suoritettava ampumakoe, jos osallistuu pyyntiin. Pakko ei ole syksyä varten hirviluvan vuoksi ampua, mutta pyynnin vuoksi tietysti.
Kannattaa ampua kortti kesällä seuraavan kevään hakuun, niin ei ole hoppu luvan hakuvaiheessa ja hirvikaverit ei ole epätietoisia. ÄLÄ JÄTÄ VIIME TIPPAAN!
Siis, jos ampumakoesuoritus on ammuttu ennen 30.4.2011, niin sillä ei voi hakea lupaa vuonna 2014 ja on ammuttava nyt ennen huhtikuun loppua uusi suoritus. Jos kortti on ammuttu kesällä 2011, se kelpaa haussa v. 2014, mutta ei syksyllä 2014 pyynnissä. Tässä tapauksessa on ammuttava pyyntiin päästäkseen kesällä uusi suoritus. Jos ei saa läpi, niin ei vaikuta itse hirvilupaan ja uutta ampujaa ei tarvitse hommata syksyksi täyttämään porukka.

4. Saako yhteislupaan liittää yksityismaita, jotka eivät koske hirvenpyyntialueisiin esim. valtionmaahan tai pyynnissä olevaan alueeseen?

Alle 1000 ha:n alueen tulee olla kiinni joltain kulmaltaan (yksikin pyykki) johonkin yhteisluvassa mukana olevassa toisenkin seuran tai seurueen yksityismaassa tai isommassa valtion maassa. Kokonaan mihinkään lupa-alueeseen liittymättömän  irrallisen alueen tulee olla kooltaan yli 1000 ha kelvatakseen lupaan mukaan. Siis pienet irralliset yhteensäkin alle 1000 ha:n palstat sellaisten maiden keskellä, jotka ei ole kenelläkään vuokralla, eivät kelpaa (ML 27 §). Liitettävä palsta voi olla missä tahansa yhteisluvan alueella, omiin pääasiallisiin maihin palstan ei tarvitse liittyä. Siis voi olla kaukanakin ja pirstaleina ympäri kuntaa, kunhan vain liittyy koko yhteisluvan maihin jostain osastaan. Tulkinnat on tällä hetkellä jokseenkin erilaisia valtakunnallisesti ns. 1000 ha:n säännön toteuttamisesta, mutta käytäntöä ei muuteta toistaiseksi Sodankylässä.

Toisilla seuroilla tai seurueilla ei yhteislupasopimuksen mukaan ole ilman nimenomaista lupaa ko. maan metsästysoikeuden haltijalta metsästää hirveä. Tätä kysytään joskus käsityksellä, että kaikki yhteislupalaiset saa metsästää missä vain lupa-alueella. Näin asia ei ole, koska yhteislupasopimuksessa on käytäntö sovittu ks. sopimus. Mm. seuroilla on mahdollista sallia muiden seurojen ja seurueiden hirvenpyynti maillaan metsästyslupaan perustuen. Yhteislupasopimus ei sitä estä. Mm. vuokrasopimuksissa usein mainittu ehto metsästysoikeuden siirrosta koskee maan vuokrausta edelleen, ei esim. seuran ulkopuolisen metsästystä luvan saatuaan ko. seuralta. Seura voi esim. ottaa pyydettäväkseen muidenkin hirviä omassa pyynnissään tai ottaa mukaansa muita pyytäjiä.  Kaikenlaatuinen "koukkailu" palstojen läpi ja koiran irtilaskeminen pyyntitarkoituksessa toisen alueilla on laitonta yhteisluvassakin.  Lain mukaan ase tulee olla toisen mailla pussissa, vaikka esim. ylittäisikin jonkin niittypalstan oikaistakseen. 

Esim. seurue voi liittää lupaan pieniäkin palstoja, joilla näin tulee mahdolliseksi hirvenpyynti vaikka omassa palstassa. Kunhan liittyy isompiin alueisiin ja ei ole metsästysoikeus vuokrattuna jollekin muulle, ettei tule ns. päällekkäisvuokrausta. Alueista tulee olla kunnolliset kartat ja luettelo.

5. Miten menetellään sairaan hirven kanssa?

Uusi pyyntilupa v. 2011 syksystä eteenpäin. Käytäntö muuttunut

Metsästyslain 29 §:n mukaan:
Jos kaadettu hirvieläin on siten vahingoittunut tai sairas, että se on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton eikä tämä ole johtunut pyyntiluvan saajasta, Suomen riistakeskus myöntää luvan saajalle maksutta vanhan pyyntiluvan tilalle uuden pyyntiluvan.
Saatu uusi hirvieläimen pyyntilupapäätös liitettävä kaatoilmoituksen mukaan.

Lomake uuden pyyntiluvan hakuun: http://www.riista.fi

Ei tarvita eläinlääkärin tarkistusta.Aiheutuvat kustannukset ja perittävät maksut maksaa hirviseurue, ei yhteislupa.

Seura tai seurue hoitaa asian täysin itsenäisesti, vasta kaatoilmoituksessa ilmoitetaan yhteisluvan vetäjälle sairaasta hirvestä ja saatu uusi lupa on liitettävä kaatoilmoitukseen.

Tyypillisimpiä sairauksia on olleet kivulloisuus tai tulehdus hirven ollessa erittäin laiha. Syyliä esiintyy myös (muutama pieni pahka ei vielä haittaa). Erilaiset vammat (kolarit, ampumahaavat, jalka poikki, kiimatappelun vammat yms.), jotka ovat tulehduttaneet hirven. Yllättävän usein on ollut raanakkohirviä, joita on ammuttu lintu- tai pienoiskiväärillä eli kyseessä on ollut salametsästys. Sairaat hirvet joutuvat saaliiksi myös terveitä helpommin. Sodankylässä sairaista hirvistä annettu uusia lupia joka syksy muutamia.

6. Ampujan ottaminen syksyllä pyytämään?

Hirviporukka voi ottaa ampujaksi ja koiramieheksi ilman mitään ilmoituksia kenellekään ulkopuolisen pyytäjän, kunhan metsästysoikeus ja luvat on kunnossa. Ulkopaikkakuntalaisen osallistujan on maksettava Metsähallitukselle ns. "tossuraha". Päivän lupa (12 €) maksimissaan 10 pv. v. 2011 lähtien.  Maksuosoituksen saa vaikka Metsähallituksen Rovaniemen Etiäiseen soittamalla. 

Metsästyksenjohtajuus on oltava kunnossa. Jos enemmän kuin yksi pyytäjä on lähdössä samaan pyyntiin, on pyynnillä oltava virallisesti nimetty  metsästyksenjohtaja eli ns. A- tai B-mies vetämässä ko. luvassa, jolle pyydetään ja ehdottomasti mukana metsästämässä.

Jos ko. hirven pyyntiin on kokonaan uusi kokoonpano ja ko. luvasta ei ole A- tai B-metsästyksenjohtajaa mukana, on riistanhoitoyhdistykselle tehtävä metsästyksenjohtajailmoitus. Siis vaikka onkin jossain toisessa yhteisluvan porukassa vetäjänä, niin se ei riitä, jos kyseessä on pyynti eri porukalle. Jos pari kaverusta lähtee pyytämään jollekin toiselle hirveä, niin uusi metsästyksenjohtajailmoitus on tehtävä.