 |
 |
RAUHANUNELMIA
WILPF on melkein 90 vuotta ajanut rauhan ja vapauden asiaa. Rauhaa on solmittu monet kerrat, eikä se näytä vielä läheskään olevan totta maailmassa. Todellinen rauha lähteekin vain vapaudesta, mikä onkin jo hankalampi käsite. Tässä muutamien WILPFiläisten käsitys asiasta:
”Vapaus ei ole vain naisten vapauttamista, vaan myös vapautta sorrosta, nälästä, kurjuudesta, riistosta, ahtaasta isänmaalisuudesta, sodasta sekä vapautta sotaan valmistautumisesta ja sodan kauhistuttavista seurauksista.” (Edith Ballantyne, WILPFin edellinen pitkäaikainen puheenjohtaja)
”Vapaus on naisen oikeus kulkea ulkona pelotta keskellä yötä tai vapaus jäädä kotiin ilman nöyryytyksen tai väkivallan uhkaa.” (Krishna AhoojaPatel, WILPFin nykyinen puheenjohtaja)
”Vapautta on nauttia henkeäsalpaavan kauniista maisemista ja säästää ne luonnonrikkauksineen myös tuleville polville.” (WILPFIin Aoteroan osasto/Uusi Seelanti)
Lähes kaikki maailman ihmiset ovat ajamassa vapauden asiaa. Innokkaimmat ovat valmiit puolustamaan sitä jopa asein ja lähtevät kustannuksia säästämättä merten taakse vapauttamaan orjuutettuja kansoja. Sen he sanovat tekevänsä ihmisyyden nimissä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämän ”vapauttamisen” uhrien kärsimyksiä joudumme ahdistuneina ja turhautuneina seuraamaan tiedotusvälineistä ilta illan jälkeen.
Mutta onko koskaan kokeiltu rauhanarmeijaa? Sotilaiden asemesta maahan tunkeutuisi sama määrä rauhanrakentajia aseinaan vain soppatykit ja karttakepit. Kahinoiville kansoille opetettaisiin vaikka länsimaista demokratiaa ja rauhanomaista ongelmanratkaisua? Radikaali ja naiivi idea, mutta paljon halvempi ja humaanimpi kuin edellä mainittu konservatiivinen vaihtoehto? Itsemurhaterrorismi olisi luultavasti ainakin vähäisempää.
Suomen WILPFin osasto, tuskin koko kansainvälinen järjestökään, ei tällaista armeijaa pysty ikävä kyllä luomaan, mutta monin muin keinoin on tartuttu rauhan asian ajamiseen. Haastetta riittää myös uusille luoville kyvyille, joille Wanha järjestö voi tarjota pohjaksi 90 vuoden kokemuksen ja maailmanlaajuisen organisaation.
On myös monia henkilökohtaisia syitä, miksi kannattaa tulla mukaan toimintaan:
-Saa ensikäden tietoja maailman tapahtumista ilman kansainvälisten uutistoimistojen värittyneitä raportteja.
-Ahdistusta ja turhautuneisuutta lievittää, kun saa keskustella ihmisten kanssa, joita maailman naisten ja lasten hätä myös huolettaa.
-Maailman rauhanfoorumeilta saa tietoja, jotka eivät hevin yllä tiedotusvälineisiin. Saa helpotuksekseen huomata, ettei ole yksin kamppailemassa väkivaltaa vastaan.
-Mahdollisuus tutustua kansainvälisissä tapaamisissa mitä erilaisimpiin ihmisiin ja kulttuureihin, mikä on omiaan avartamaan maailmankuvaa televisioruutua paljon laveammaksi.
-Voi saada resursseja alaa käsitteleviin opinnäytetöihin ja hyvän alun vaikka kansainväliselle uralle. Kongressien yhteydessä järjestetään nuorille naisille tarkoitettu Gertrud Baer- seminaari ja vosittain otetaan WILPFin kansainvälisiin toimistoihin, Geneveen ja New Yorkiin oppiin ja vapaaehtoistyöhön muutamia nuoria naisia.
-Saada tietoa, miten voi elää ja toimia siten että on pikemminkin osana maailman ongelmien ratkaisua kuin että olisi asenteillaan ja elintavoillaan lisäämässä niitä.
”Vapaus ei ole vain naisten vapauttamista, vaan myös vapautta sorrosta, nälästä, kurjuudesta, riistosta, ahtaasta isänmaalisuudesta, sodasta sekä vapautta sotaan valmistautumisesta ja sodan kauhistuttavista seurauksista.” (Edith Ballantyne, WILPFin edellinen pitkäaikainen puheenjohtaja)
”Vapaus on naisen oikeus kulkea ulkona pelotta keskellä yötä tai vapaus jäädä kotiin ilman nöyryytyksen tai väkivallan uhkaa.” (Krishna AhoojaPatel, WILPFin nykyinen puheenjohtaja)
”Vapautta on nauttia henkeäsalpaavan kauniista maisemista ja säästää ne luonnonrikkauksineen myös tuleville polville.” (WILPFIin Aoteroan osasto/Uusi Seelanti)
Lähes kaikki maailman ihmiset ovat ajamassa vapauden asiaa. Innokkaimmat ovat valmiit puolustamaan sitä jopa asein ja lähtevät kustannuksia säästämättä merten taakse vapauttamaan orjuutettuja kansoja. Sen he sanovat tekevänsä ihmisyyden nimissä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämän ”vapauttamisen” uhrien kärsimyksiä joudumme ahdistuneina ja turhautuneina seuraamaan tiedotusvälineistä ilta illan jälkeen.
Mutta onko koskaan kokeiltu rauhanarmeijaa? Sotilaiden asemesta maahan tunkeutuisi sama määrä rauhanrakentajia aseinaan vain soppatykit ja karttakepit. Kahinoiville kansoille opetettaisiin vaikka länsimaista demokratiaa ja rauhanomaista ongelmanratkaisua? Radikaali ja naiivi idea, mutta paljon halvempi ja humaanimpi kuin edellä mainittu konservatiivinen vaihtoehto? Itsemurhaterrorismi olisi luultavasti ainakin vähäisempää.
Suomen WILPFin osasto, tuskin koko kansainvälinen järjestökään, ei tällaista armeijaa pysty ikävä kyllä luomaan, mutta monin muin keinoin on tartuttu rauhan asian ajamiseen. Haastetta riittää myös uusille luoville kyvyille, joille Wanha järjestö voi tarjota pohjaksi 90 vuoden kokemuksen ja maailmanlaajuisen organisaation.
On myös monia henkilökohtaisia syitä, miksi kannattaa tulla mukaan toimintaan:
-Saa ensikäden tietoja maailman tapahtumista ilman kansainvälisten uutistoimistojen värittyneitä raportteja.
-Ahdistusta ja turhautuneisuutta lievittää, kun saa keskustella ihmisten kanssa, joita maailman naisten ja lasten hätä myös huolettaa.
-Maailman rauhanfoorumeilta saa tietoja, jotka eivät hevin yllä tiedotusvälineisiin. Saa helpotuksekseen huomata, ettei ole yksin kamppailemassa väkivaltaa vastaan.
-Mahdollisuus tutustua kansainvälisissä tapaamisissa mitä erilaisimpiin ihmisiin ja kulttuureihin, mikä on omiaan avartamaan maailmankuvaa televisioruutua paljon laveammaksi.
-Voi saada resursseja alaa käsitteleviin opinnäytetöihin ja hyvän alun vaikka kansainväliselle uralle. Kongressien yhteydessä järjestetään nuorille naisille tarkoitettu Gertrud Baer- seminaari ja vosittain otetaan WILPFin kansainvälisiin toimistoihin, Geneveen ja New Yorkiin oppiin ja vapaaehtoistyöhön muutamia nuoria naisia.
-Saada tietoa, miten voi elää ja toimia siten että on pikemminkin osana maailman ongelmien ratkaisua kuin että olisi asenteillaan ja elintavoillaan lisäämässä niitä.
