Kommenttipuheenvuoro kohtaan yleiskeskustelu/SKP:n edustajakokous

Riitta Tynjä

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Kunnallisessa päätöksenteossa on viime vuosina ollut suunta kohden demokratian vähentämistä ja kaventamista. Pieni poliittinen ja virkamieseliitti käytännössä tekee isotkin päätökset ja hyväksyttää ne jälkikäteen valtuustolla, jos asiasta nousee riittävän suuri häly. Tällaista tapahtuu kunnissa eri puolilla maata - ei vain Jyväskylässä, joka on tullut surullisen kuuluisaksi ex kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksetuista erorahoista. Vaikka Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksen laittomaksi, ei siitä - ainakaan toistaiseksi - ole seurannut käytännössä yhtään mitään.

Valtuustot kunnissa ovat itse vähentäneet omaa päätösvaltaansa siirtämällä kunnan toimintoja osakeyhtiöihin ja liikelaitoksiin. Demokratian lisäksi myös avoimuus ja oikeus tiedon saantiin heikkenevät tällaisen kehityksen myötä.

Edellisen eduskunnan toimesta laitettiin liikkeelle Kunta- ja palvelurakennehanke. Sen on sanottu olevan suurin muutos sitten hyvinvointivaltion rakentamisen. Luulisi tällöin olevan aihetta perusteelliseen kansalaiskeskusteluun. Mutta mitä vielä. Hanke vietiin pikavauhtia läpi niin, että edellinen eduskunta viime töinään ehti hyväksyä kuntapuitelain. Ja vaikka laki ei tuo muutosta kuntien ja valtion väliseen rahoitusosuuteen - mikä on olennainen asia kuntataloudessa - niin myös tätä puolta kritisoineet edustajat hyväksyivät lain mukisematta.

Kuluneella viikolla ministeriön edustaja selvensi keskisuomalaisille päättäjille järjestetyssä seminaarissa, että kunnilla on kaksi vaihtoehtoa. Ne voivat tehdä kuntaliitoksia ja saada täten porkkanarahoja. Kuntaliitosten myötä asioista päätetään demokraattisesti valituissa elimissä; valtuustoissa ja lautakunnissa. Toinen vaihtoehto on muodostaa yhteistoiminta-alueita, jäädä ilman porkkanarahoja ja tyytyä siihen, että päätöksiä tehdään elimissä, joissa edustuksellinen demokratia ei toimi yhtä hyvin. - Näin siis valtion virkamies virkansa puolesta 6.6. Jyväskylässä.

Jyväskylän valtuusto päätti 4.6. kokouksessaan esittää kuntaliitosselvityksen tekemistä naapurikunnille. SKP:n vastaesityksessä korostettiin lähidemokratian tärkeyttä sekä kuntalaisten kuulemista. Keskustelussa nousi huoli lähidemokratiasta myös vihreillä, mutta esityksen hyväksyessään he totesivat, että "jos ei ole, mitä päättää, mitä arvoa lähidemokratialla silloin on?". Selvitystä tehnyt virkamies onkin puhunut "vaakunakunnista".

Kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet, palveluiden järjestämistavat ja toisaalta demokratian ja avoimuuden toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla ovat asioita, joita meidän kommunistien on syytä pohtia. Meidän on kyettävä argumentoimaan ja toisaalta myös avoimesti etsimään uusia ratkaisuja uudessa tilanteessa. Tärkeintä on, että edes me pidämme huolta kuntalaisen näkökulmasta.

Toimeenpanosuunnitelmat

Elokuun loppuun mennessä kuntien pitää toimittaa vastaukset puitelaissa määrättyyn toimeenpanosuunnitelmaan. Lain mukaan näistä päättää valtuusto. Mutta tuossa 6.6. seminaarissakin tuli virkamiesten puheenvuoroista vaikutelma, että joku virkamies kunnassa täyttää lomakkeen ja sillä siisti. Näin ei saa antaa tapahtua!

Toimeenpanosuunnitelmassa on kyse mm. siitä, miten palvelut kunnassa järjestetään, miten henkilöstöresurssit riittävät ja miten niitä kehitetään. Tämä ei ole pikkuasia palveluja tarvitsevan kuntalaisen näkökulmasta.

Kun me Jyväskylässä saimme tietää, että kunta - ja palvelurakenneasiat tulevat 4.6. valtuustoon päätettäväksi, jätimme 14.5. valtuustossa aloitteen kuntalaisfoorumin järjestämisestä aiheesta. Liekö ollut aloitteemme ansiota vai ei, mutta Jyväskylässä järjestettiin 31.5. tällainen tilaisuus. Tosin ajankohta ja vaatimaton ennakkotiedotus saivat epäilemään, että ihan oikeasti ei haluttukaan kuulla kuntalaisia. Tilaisuudessa oli vähän väkeä ja keskustelu lähinnä kuntaliitoskeskustelua. Mutta tämäkin tyhjää parempi.

Toimeenpanosuunnitelmasta meilläkin päätetään vasta elokuun valtuustossa ja olemme esittäneet toimialakohtaisten tilaisuuksien järjestämistä ennen sitä. Esitykselle on näytetty vihreää valoa hallituksen puheenjohtajan taholta.

Mielestäni kommunistien tulee nyt mahdollisimman monessa kunnassa nostaa esiin julkisuudessa näiden toimeenpanosuunnitelmien käsittely. Sitä varten ei tarvitse olla SKP:n omia valtuutettuja kunnassa. Sillä ei voi perustella, että ei tehdä mitään. Kuka tahansa voi tehdä kunnalle aloitteen ja julkistaa sen tiedotusvälineille. Tai voi tehdä yleisönosastokirjoituksen aiheesta ja haastaa muitakin kuntalaisia mukaan. Voi olla yhteydessä kunnan ammattiyhdistysihmisiin ja kysyä, tietävätkö he, että lain mukaan myös henkilöstön on oltava mukana suunnitelmia tehtäessä.

Näin tärkeä asia on kunnissa käsittelyssä keskellä parhainta kesäloma-aikaa. Osanoton kuntalaisfoorumeihin voi näin ennakoida jäävän vähäiseksi. Mutta silti nyt ei saa luovuttaa! Lehtijutut voivat sitä paitsi mennä kesällä lehdissä tavallista helpommin läpi.

Jaksamisen takia loma on meille kommunisteillekin tärkeää.

Silti toivon, että eri puolilla maata paneuduttaisiin kuntapuitelain toimeenpanosuunnitelmiin ja vaadittaisiin niin kuntalaisten kuin kunnan työntekijöiden kuulemista valmistelussa.