Valtuusto 14.11.05 Asia n:o 184 Uuden voimalan sijaintipaikka
SKP:n valtuutettu Petri Toikkanen

Arvon puheenjohtaja, arvon valtuutetut, arvon kuntalaiset

Ymmärtääkseni nyt esitetyn Keljonlahden suurvoimalan idea on kasvavassa tulovirrassa ja monopoliaseman saavuttamisessa. Muut hanketta puoltavat argumentit ovat enemmän tai vähemmän kaunista markkinointipuhetta, osa totta, osa enemmän tai vähemmän sumutusta.

Idea on siis, että Jyväskylän Energia saa oman suurvoimalan, joka on neuvotteluvaltti Fortumiin päin JYT:tissä ja mahdollistaa myös kilpailijoiden ajamisen pois Jyväskylästä. Kaupunki puolestaan saa kasvavaa tulovirtaa, oikean rahasammon. Perusidea, kuten yleensäkin näinä aikoina tässä kaupungissa, lähtee siis talouden pohjalta. Eurot ratkaisevat.

Mielestäni nämä taloudelliset tavoitteet ovat ihan kannatettavia sellaisenaan. Kuitenkin on monta argumenttia, jotka eivät puolla uuden voimalan rakentamista tai eivät ainakaan puolla uuden voimalan rakentamista Keljonlahdelle.

Tärkein näistä on argumenteista on, että tällä hetkellä ei uudelle voimalalle ole tarvetta. Energian kulutus tällä hetkellä tai seuraavana viitenä vuotena ei puolla uuden uuden voimalan rakentamista. Tämä näkyy monista selvityksistä aivan hyvin. Savukaasupesurilla voitaisiin seuraavat viisi vuotta mennä ongelmitta, ja pienimmin investoinnein.

Toiseksi tärkein argumentti on, että uusi voimala, joka toimisi pääosin turpeella on ympäristön kannalta hyvin negatiivinen. Turve tuottaa päästöjä poltettaessa enemmän kuin kivihiili. Lisäksi päästöjä syntyy tuotannossa ja kuivatuksessa. Turve ei myöskään ole uusiutuva energiamuoto, koska uusiutumisaika lasketaan sadoissa vuosissa. Poltossa vapautuvat kasvihuonekaasut jäävät siis sadoiksi vuosiksi ilmakehään.

Kolmas argumentti on, että voimalan sijoittaminen Keljonlahdelle pilaisi alueen vähintään seuraavaksi 50 vuodeksi. Keljonlahdessa kun on suuri potentiaali viihtyisänä asutusalueena. Asutusaluekäyttö toisi kaupungille myyntituloja ja oletettavasti myös niitä veronmaksajia, joita niin innokkaasti Jyväskylässä kosiskellaan.

Neljäs argumentti on, että koska uusi voimala mahtuu Rauhanlahden tontille tämä olisi huomattavasti parempi ympäristöllisesti. Infrastruktuuri on siellä jo olemassa. Moottorietie vieressä. Höyryputki Kankaalle valmiina. Kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kannalta on vanhan infrastruktuurin käyttämättä jättäminen hölmöä hommaa.

Viides argumentti on, että uuden voimalan rakentaminen on todella vakavaa riskibisnestä. 185 miljoonaa euroa yhteen voimalaan on jo kansainvälisestikin huomattava investointi. Riskit tulevat päästökaupasta ja sähkön markkinahinnasta. Sähkön markkinahinnan kehitystä ei voi kuin arvailla. Laskelmissa oletetaan, että sähkön markkinahinta nousee. Näin tällä hetkellä näyttääkin todennäköiseltä. Kuitenkin kyse on vain olettamuksista, ja olettamuksiin sisältyy valtavia riskejä. Yksi uusi ydinvoimala on rakenteilla. Elinkeinoelämä puhuu jo nyt seuraavasta ydinvoimalasta. Miten nämä tulevat vaikuttamaan sähkön hintaan? Entä jos markkinahinta ei pysykään korkealla? Avoimia kysymyksiä.

Sähkön markkinahintaa vakavampi riski on päästökauppa. Mitä seuraavien vuosien aikana päästökaupassa tapahtuu ei voi varmasti ennustaa kukaan Euroopassa, ei edes Jyväskylän energia. Turpeelle, kuten toivottavaa onkin, määritellään oletettavasti korkea hinta päästökaupassa, koska se on uusiutumaton ja korkeita päästöjä tuottava. Jos ilmaisia päästöoikeuksia valtiolta ei enää suomalaisille energiantuottajille tulekaan, mikä olisi mielestäni hyvä, niin jokainen energiantuottaja joutuu päästöoikeudet ostamaan itse eli maksamaan saastuttamisestaan. Päästöoikeuksien hinnat voivat olla lähitulevaisuudessa kymmeniä miljoonia euroja ja silloin uuden voimalan taloudellinen tuotto jää kyllä pakkasen puolelle. Jyväskylän Yliopistossa tehtyä selvitystä asiasta ei voi tyystin jättää huomiotta.

Näiden viiden argumentin vuoksi en kannata uuden voimalan rakentamista tässä vaiheessa ja en kannata uuden voimalan rakentamista Keljonlahdelle.

Uutta voimalaa ei tarvita vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen. Tämä näkyy hyvin eri laskelmista. Savukaasupesurin rakentamisella seuraavat viisi vuotta pärjättäisiin vallan mainiosti. Hintakin jäisi murto-osaan siitä, mitä uusi suurvoimala maksaisi. Jossain vaiheessa Rauhanlahden voimala tulee tietysti korvata jollain laitosratkaisulla.

Turvevoimala

Arvon puheenjohtaja, arvon valtuutetut, arvon kuntalaiset

Erityisen huolestuttavaa voimalaitoshankkeessa on, että laitoksen on suunniteltu toimivan turpeella.

Bioenergia, puhun siis todellisista bioenergian muodoista, en turpeesta, on voimavara, jota Suomessa ei vielä ole ymmärretty. EU:n maatalouspolitiikan puitteissa ruoan tuotanto näyttää häviävän Suomesta vähän kerrallaan, tappavan tasaisella tahdilla. Bioenergian viljely olisi hyvä vastaveto. Viljelemättömillä pelloilla voitaisiin alkaa kasvattaa energiakasveja. Laajat panostukset bioenergiaan turvaisivat maaseudun elinvoiman ja työtä ja toimeentuloa kymmenille tuhansille ihmisille.

Viime aikaisista uutisista päätellen valtiontasolla bioenergian potentiaali ollaankin pikku hiljaa ymmärtämässä. Sama ymmärrys olisi hyvä ulottaa myös maakuntiin. Turve on aikansa elänyt energiamuotoa ja siihen ei kannata enää turvata. Ratkaisuissa, joiden vaikutus ulottuu 30-50 vuoden päähän, ei turpeelle enää kannattaisi kovin suurta painoarvoa antaa.

Energian säästäminen on voimalaitoskeskustelussa unohdettu tyystin. Uuden suurvoimalan rakentaminen vaikuttaa taatusti kielteisesti toimiin joilla energiaa pyritään säästämään. Kun kaukolämpöä saa mielin määrin ja edullisesti, niin harva omakotitalon omistaja tai kiinteistöyhtiö ryhtyisi investoimaan tekniikkaan, jolla energiaa voitaisiin säästää. Kuitenkin juuri energian säästämisessä on suuri potentiaali ja ympäristön kannalta suuret edut. Rajattoman kasvun ideologia tulee tiensä päähän globaalisti, kuin Jyväskylän kohdallakin. Tähän on syytä varautua.

Kävi tänään miten tahansa, niin on toivottava, että laitos ei toimisi turpeella. Turve ja öljy ovat menneisyyttä, puuenergia ja erilaiset energiakasvit ovat tulevaisuutta.

En kannata uuden voimalan rakentamista Keljonlahdelle ympäristöllisistä syistä.