Vuoden 2005 talousarvio
Jyväskylän kaupunginvaltuusto 29.11.2004
Skp:n ryhmäpuheenvuoro/ valtuutettu Riitta Tynjä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vuoden 2005 talousarvioesitys kertoo karua kieltään Jyväskylän kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Alijäämä sen kun kasvaa ja velkaa on vaikka muille jakaa. Mistä tämä tilanne johtuu? Sen tarkempaan analysoimiseen olisin toivonut tässä paneuduttavan. Sitä kautta löytyisi myös ehkä oikeita lääkkeitä tilanteesta ulospääsylle. Pelkkä kaupungin omalla hiekkalaatikolla leikkiminen ei riitä, vaan kunkin poliitikon olisi omassa puolueessaan vaikutettava niihin valtakunnan tason ratkaisuihin, jotka vaikuttavat kuntien tilanteeseen. Nyt vaarana on paniikkijarrutus ja lyhytnäköiset säästöt, joita tästä kirjastakin on aistittavissa.

Heikko taloudellinen tilanne ei ole vain Jyväskylän vaan yleisemminkin kuntien ongelma, joka johtuu mm. siitä, että valtio on siirtänyt tehtäviä kunnille antamatta taloudellisia resursseja niiden suorittamiseen. Koko 90-luvun jatkuneet valtionosuuksien leikkaukset ovat jättäneet jälkensä, eikä niitä ole kompensoitu kunnille riittävässä määrin. Paraikaa tehdään päätöksiä verohelpotuksista, jotka tulevat heikentämään kuntien tulopohjaa.

Kaupunginjohtajamme on aivan oikeutetusti kritisoinut valtiota kaksilla korteilla pelaamisesta. Toivonkin, että hän mm. Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana ponnistelee sen eteen, että valtio ottaa enemmän taloudellista vastuuta, jotta kaikille kuuluvat peruspalvelut kunnissa pystytään järjestämään.

Kaupunkimme jatkuva ilkeä ongelma on sitkeästi korkealla pysyttelevä työttömyys. Vuodesta toiseen budjetissa jaetaan työllisyyden nimissä rahaa eri momenteilta elinkeinoelämälle. Mutta silti työttömyys junnaa paikallaan. Mielestäni pitäisi tutkia tarkemmin, mihin tämä raha menee, mitä sillä saadaan? Jos saadaan työpaikkoja, paljonko, ja tulisivatko ne muutenkin? Jos työpaikkojen määrä on kasvanut, ovatko ne osa-vai kokoaikaisia? Tuleeko niillä toimeen? Jokin aika sitten kerrottiin sellaistenkin yritysten saavan tukea yhteiskunnan verovaroista, jotka sitten jakavat muhkeita osinkoja. Ei kai meillä sentään näin?

Kaupungin vastuu työnantajana pitäisi nähdä laaja-alaisesti. Ikääntyneiden pitkäaikaistytöttömien ja toisaalta kouluttamattomien nuorten työllistyminen avoimille työmarkkinoille on vaikeaa. Korkean teknologian yritykset eivät heitä kaipaa. Tarvitaan, ja meillä myös on paljon töitä, joissa ei tarvita huikeaa koulutusta. Mutta näitä töitä ei arvosteta ja siksi harva niihin haluaa. Kaupunki omilla toimenpiteillään myös vähentää itseltään tällaisia työpaikkoja, esimerkkinä vaikkapa tässä budjettiesityksessä Totalin ja Kylän Kattauksen henkilöstömäärien vähentäminen. Taustalla kilpailuttaminen ja tehokkuusvaatimukset. Mutta tuoko ihmisten työttömäksi jääminen kaupungille kokonaissäästöä?

Budjetissa on esitys työllisyys- ja sosiaalipoliittisen ohjelman laatimisesta vuosille 2005-08. Ajatus on ihan kannatettava. Mutta toivottavasti se, että se on sijoitettu sosiaali-ja terveystoimen kehittämishankkeisiin, ei merkitse, että asioita puitaisiin vain em. hallintokunnan sisällä. Nimenomaan tällaisen pitäisi olla kaikkia kaupungin toimia koskeva hanke, jolloin oikeampi paikka olisi ollut budjetin yleisperusteluissa strategisissa hankkeissa. Esimerkiksi tänä syksynä julkaistu tutkimus, jonka mukaan Jyväskylä on kärkikunta sosiaalisissa ongelmissa tässä maassa, antaa aihetta paneutua siihen, miten monenlaisista asioista tässä on kyse. Meidän on syytä miettiä, mitä me kunnan toimenpitein voimme tehdä sille arveluttavalle kehitykselle väestön jyrkästä kahtiajaosta, joka kaupungissamme on nähtävissä.

Kun mietimme vähien rahojen riittävyyttä kunnan taloudessa, on meidän osattava nostaa esiin kunnan ydintehtävät. Skp:n jättämä aloite peruspalveluohjelman laatimisesta tähtää juuri siihen, että paneudumme laatimaan ohjelman, jolla lakisääteiset peruspalvelut kuntalaisille taataan. Mutta tietysti meidän on osattava nähdä viisaasti myös erilaisten ennalta ehkäisevien, ei-lakisääteisten, palvelujen merkitys pidemmällä tähtäimellä.

Budjetissa korostuvat erilaiset palveluverkkotarkastelut, ja virkamiesten papereissa jo lasketaan neuvoloiden, hammashoitoloiden ym. lakkauttamisesta saatavia säästöjä, vaikka sellaisia ei tässä raamibudjetissa esitetäkään. Sen sijaan koulujen lakkauttamisia ollaan tekemässä hyvin lyhytnäköisten ja arveluttavien säästöjen valossa. Tällaista en voi hyväksyä, ja tulen tekemään asiakohdassa muutosesityksen.

Mielestäni tällä valtuustolla on moraalinen vastuu siitä, että valtuustokauden alussa tehty päätös lisäresursseista vanhustenhuollon henkilöstöön toteutetaan. Aiempina syksyinä tekemiäni esityksiä ei ole juuri kannatettu - ei ole uskottu laskelmieni pitävän paikkaansa. Mutta lokakuun valtuustossa esitetyt virkamieslaskelmatkin osoittavat meidän olevan asetetusta tavoitteesta yli 50%:sti jäljessä. Emmekö voisi osoittaa olevamme vanhuksille ja heidän hoitajilleen annetun lupauksen arvoisia? Vaalien alla Veijo Koskinen heitti pallon kokoomukselle syyttäen ryhmä 33:a vanhustenhuollon resurssien torpedoimisesta - unohtaen kyllä, ettei oma ryhmänsäkään ole esityksiäni kannattanut.

Hoitotakuun toteuttamista ei tule tehdä hölmöläisten tavoin ottamalla raha lisähenkilöstöön tutkimuksista ja hoitotarvikkeista, vaan siihen tulee budjetoida erikseen. Onhan valtiokin lisännyt tästä syystä valtionosuuksia kunnalle.

Vesilaitoksen kohdalla esitetään maksurakennetta muutettavaksi niin, että perusmaksut laskevat ja käyttömaksut nousevat. Tällainen suuntaus on ihan väärä signaali kuluttajille ja ympäristönäkökulmasta katsottuna kestämätön ajatus.

M-Realin vanha erillissopimus veden toimittamisesta tulee myös ottaa uudelleen tarkasteluun. Kankaan paperitehdas käyttää viidenneksen vesilaitoksen toimittamasta vedestä. Laitoksen tuloista M-Realin osuus on kuitenkin vain 3%. Vaikka M-Real ottaakin prosessivettä Viitaniemen pintavesilaitokselta omilla johdoillaan ja pumpuillaan, on perittävässä maksussa selvä epäkohta ja epätasa-arvo suhteessa muihin veden käyttäjiin.

Budjetti sisältää ilahduttavasti investointeja nimenomaan koulujen, päiväkotien yms. perusparantamiseen. Kuluttajan kannalta mukava uutinen on myös näyttölipun hinnan halpeneminen. Käytännössähän tämä tosin merkitsee verovarojen siirtämistä yksityiselle yritykselle, joka bussilakon tiimellyksessä jopa uhosi henkilöstön vähentämisellä. Mutta myös säynätsalolaiset ovat kaupunkilaisia ja he maksavat 66e/kk kulkiessaan saareltaan muualle kaupunkiin. Myös heille tulee saada vastaava hinnanalennus kuin muillekin kaupunkilaisille.

Budjetin luettavuuden parantamiseksi tein esityksiä jo vuosi sitten budjettikokouksessa, mutta ilmeisesti tieto ei kulje eteenpäin ellei sitä itse laita paperille. Tosin liikuntaltk:n pj. Matti Mäkinen lupasi, että jatkossa tulisi olemaan valtuutetuille enemmän informaatiota. Mielestäni näin ei tässäkään budjetissa ole. Organisaatiomuutoksista johtuen vertailua aiempiin vuosiin on miltei mahdotonta tehdä. Mm. siitä syystä toivoisi jo seesteisempää aikaa tähän kaupunkiorganisaatioon.