Jyväskylän valtuustoryhmä

Kaupunginvaltuutetut

Valtuustopuheenvuoroja




Jyväskylän kaupunginvaltuusto
11.10.2010
asia n:o 149 Uuden sukupolven kaupunkiorganisaation valmistelua ohjaava järjestämistason perusrakenne
SKP/Riitta Tynjä

Mikäli kuntaliitoksen järjestämissopimuksessa ei olisi ollut mainintaa uuden sukupolven organisaatiouudistuksesta, olisimmeko nyt käsittelemässä koko asiaa? Yksi sun toinen on todennut, että emme tarvitse muutoksia muutosten itsensä vuoksi. Itse olen kysellyt sen perään, että mitkä muut syyt - kuin tuo kuntaliitossopimuksessa oleva toteamus - ovat tämän organisaatiomuutoksen taustalla. Kovin selkeitä ja konkreettisia vastauksia en ole saanut. ”Koska yhteiskunta muuttuu, tulee meidän muuttua sen mukana”. Tämä tuntuu pitävän sisällään ajatuksen, että myös palvelujärjestelmän tulee muuttua ihan vain sen takia.

Kuntalaisille ymmärrettävämpää ja omasta mielestäni kaikin puolin järkevää olisi tämän kamalan kapulakielen sijasta puhua siitä, mikä nykyjärjestelmässä toimii huonosti. Ja kun se on todettu, mietitään, mitä tarvitaan, jotta tilanne muuttuu paremmaksi. Tarvitseeko sen takia pistää kaikki uusiksi? Miksi myös nyt hyvin toimivat käytännöt pitää muuttaa?

Kovin suureen ääneen ei ole toitotettu, että tavoitteena olisi säästöjen aikaan saaminen, toiminnan tehostuminen ja henkilöstövähennykset. Jossain varmaan on kuitenkin olemassa luvut näiltäkin osin, ja olisi reilua kertoa ne julki. Avoimuuttahan tässä kai tavoitellaan?

Palvelun käyttäjien ja perustason työntekijöiden näkemykset palvelujen järjestämisestä nyt uudessa tilanteessa tulee ottaa huomioon myös käytännössä, ei vain puheissa. Kun asiakas kokee, että hän joutuu apua saadakseen kulkemaan luukulta toiselle, on istuttava alas ja rauhassa mietittävä palveluketjujen sujuvuutta. Ja ennen kaikkea on muistettava rajapinnat, joita aina tulee olemaan, järjestettiin palvelut miten tahansa. Jos lapsiperheiden palvelut kootaan yhteen, mitä kaikkia palveluja sieltä saa? Joutuuko lapsiperhe kuitenkin hakemaan tarvitsemansa lääkäriavun ja toimeentulotuen toisesta yksiköstä? Milloin liikkuu asiakas, milloin työntekijä? Minkä kaikkien palvelujen yhteen kokoaminen tuo synergiaetua ja on järkevää?

Pidän erittäin tärkeänä jo nyt alkuvaiheesta lähtien kysyä kuntalaisilta, mikä nykyisessä palvelujärjestelmässä toimii ja mikä ei ja miten he toivovat asioiden olevan. Tiedän, että palautemahdollisuus on kaiken aikaa esim. netissä, mutta ei homma siten toimi. On koottava tietoa monin eri tavoin, kansalaiskeskusteluin, asiakasryhmissä jne.

Uuden sukupolven organisaatiomuutoksen tarkastelussa lähtisin itse myös miettimään, miten asiat toimivat vuonna 2013 - mikä silloin toimii nykyistä paremmin ja miten?

Kun virkamiehet valmistelussaan ja me päättäjät päätöksenteossa käsittelemme vaikkapa ensi vuoden budjettia, lähtökohta usein on, että katsotaan vain sen oman hallintokunnan raamien sisään. Leikataan tästä ja säästetään, mutta ei oteta huomioon, että toimenpide aiheuttaakin kustannusten nousua toisessa hallintokunnassa. Jos me tämän organisaatiomuutoksen lopputuloksena osaamme katsoa koko kaupungin kokonaisuutta, niin silloin olemme mielestäni onnistuneet.

Nythän meillä on tilanne, että pienehkön hallintokunnan menoja ollaan ns. ”säästämässä” lakkauttamalla lähikirjastoja, koska meillä on ”liikaa seiniä kirjoja varten”. Kehottaisin nyt siltä osin painamaan jarruja ja katsomaan uuden sukupolven organisaation mahdollisuuksiin ja näköaloihin. Luomalla eri kaupunginosiin alueiden omia lähipalvelukeskuksia monipuolisine palvelukokonaisuuksineen, me katsomme yli hallintokuntien raja-aitojen ja näemme kuntalaiset kokonaisvaltaisesti oman asuinalueensa toimijoina.