Kaupunginvaltuusto 27.11.06, asia n:o 159 Vuoden 2007 talousarvio
Skp:n ryhmäpuheenvuoro/valtuutettu Riitta Tynjä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Valtuustotasolla käymme toukokuussa keskustelun seuraavan vuoden raamista, lokakuulla lähetekeskustelun ja näin marraskuulla teemme sitten viralliset päätökset. Puheenvuoroissa toistuvat samat teemat ja jotkut ryhmäpuheenjohtajista valittavatkin, että eivät keksi enää mitään uutta sanottavaa. Toisaalta on tietysti hyvä, että keskustellaan. Mutta prosessia olisi ehkä syytä tarkastella, onko se tällaisenaan tehokas ja toimiva. Turhiin kokouksiin meillä kellään ei ole aikaa.

Ihan konkreettista muutosta toivoisin tähän budjettinivaskoiden tuottamiseen: hallintokuntien esitykset syyskuussa, kaupunginjohtajan esitys lokakuussa ja kaupunginhallituksen esitys marraskuussa. Sillä, joka perehtyy niihin kaikkiin – mikä lienee kuitenkin tarkoitus – on iso homma, ottaa selvää, mitkä asiat ovat muuttuneet versiosta seuraavaan. Olen joskus ennenkin esittänyt, että ainakin tähän viimeisimpään versioon kirjattaisiin vahvennetulla tekstillä tehdyt muutokset. Toinen vaihtoehto olisi tehdä erillinen yhteenvetopaperi, jossa mainittaisiin lisäykset, poistot ja muutokset. Täytynee tehdä tästä oikein virallinen aloite – jos asia sitten etenisi. Ihmetyttää kyllä, miten jotkin faktat, esim. luvut henkilöstömääriä kuvaavissa taulukoissa muuttuvat versiosta toiseen.

Organisaatiomuutokset ja määrärahojen siirtämiset paikasta toiseen lienevät asioita, joille ei tässä kaupungissa mahda mitään. Lienee turha toivoa budjettia, jonka luvut olisivat kaikilta osin vertailukelpoiset edelliseen budjettiin. Päätöksentekijänä tietysti toivoisi, että tällaisenkin tiedon tuottamiseen kyettäisiin.

Oli aika yllättävää, että yleisperustelu-osan strategisista muutoshankkeista oli poistettu kokonaan kohta ”palvelutuotannon seudullinen kehittäminen” ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa oli huomattavia tekstimuutoksia. Muutoksen perusteluja ei meille valtuutetuille kerrota, voimme niitä vain arvailla. Toivomme, että hyvän hallintotavan kehittäminen strategisissa hankkeissa ei typisty pelkkään ERP:n käyttöönottoon kuten tekstistä voisi uumoilla. Kuten Jaana Haapasalo lähetekeskustelussa hyvin kuvasi, on todella tarvetta muutoksiin siinä, miten Jyväskylän hallinnossa suhtaudutaan kuntalaisiin.

Toimintaympäristön muutoksista muutama havainto: verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin Jyväskylässä on eniten työttömiä, eniten opiskelijoita, eniten yhden henkilön talouksia ja toisaalta pienimmät keskiansiot ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta korkeimmat vuokrat. Mitä nämä asiat vaikuttavat kaupungin talouteen, mitä palvelujen tarpeeseen, miten huomioimme nämä asiat tässä budjetissa ja muussa päätöksenteossa?

Vaikka budjettiesityksen tekstistä on vähennetty varsinaisia viittauksia taloustoimikuntaan, niin 10 % vähennystavoite henkilöstön osalta on sinne selkeästi kirjattu. Esim. Sotepassa henkilöstön määrän arvioidaan olevan valtuustokauden lopussa yli 200 henkeä vähemmän kuin vuoden 2004 lopussa. Kuitenkin palvelutarve kyseisellä sektorilla kasvaa, ei suinkaan vähene. Vähentämistemppu tehdäänkin niin, että omia palveluja ulkoistetaan. Näin saadaan nuppiluku tavoitteiden mukaiseksi. Kun vastaava palvelu joudutaan ostamaan ulkoa, hinta nousee monin verroin. Mutta tavoitehan olikin saada henkilöstömäärä laskemaan - maksoi mitä maksoi. Palvelutoiminnan kustannuksia tarkastellaan sitten eri pykälässä ja säästöjen saamiseksi pitää omasta toiminnasta sitten repiä niitä säästöjä vaikka palvelun laatua heikentämällä. Ja kun laatu on huonoa, omasta palvelusta pitää luopua ja antaa se yksityiselle, joka tekee kuulemma paremmin – vaikkakin kalliimmin. Ja tätä rataahan me olemme kohta yksityistäneet kaiken kunnallisen toiminnan. Se, mitä ei ole yksityistetty on vähintäänkin siirretty liikelaitoksille tai osakeyhtiöille, joiden asioista ei valtuustossa päätetä. Eli, mitäpä me enää valtuustollakaan - taloustoimikunta riittänee…

Budjetin lähetekeskustelussa sdp:n ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että palvelujen yksityistämisen osalta linjat pitää luoda valtuustossa, eikä kuten nyt äänestyspäätöksillä lautakunnassa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ollut maininta ”avoterveydenhuollossa, päivähoidossa ja vanhuspalveluissa lisätään palveluiden järjestämistä ostopalveluina” on nyt poistettu. Tarkoittaakohan tämä, että yksityistämispäätökset tehdään edelleenkin lautakunnassa vai, että sellainen toiminta ei ole enää valtuuston linjauksen mukaista?

Kiitosta haluaisin antaa siitä, että omalääkäritoimintaa aiotaan yksityistämisen sijasta kehittää, hammashoitoon ja neuvolatoimintaan saadaan lisää työntekijöitä ja myös päihdehoito saa lisää rahaa - vaikkakaan pidempiaikaiseen kuntoutukseen sitä ei osoiteta. Nämä lisäresurssit ovat kuitenkin vain pisara Päijänteessä, eikä meidän pidä tyytyväisenä kuvitella, että asiat ovat nyt hyvin. Esim. mielenterveyspuolelle tulisi ehdottomasti saada lisää työntekijöitä. Samoin on huolestuttavaa, että vanhuspalveluiden kasvu ei tule oman toiminnan vahvistamisen, vaan ostopalvelujen lisäämisen kautta. Kaiken kaikkiaan vanhuspalveluiden osalta on budjetista vaikea saada kuvaa, onko meillä henkilöstöä vähän, kohtuullisesti vai riittävästi. Minusta meidän päättäjien pitäisi saada v.2001 tehdyn selvityksen mukainen uusi selvitys henkilöstön määrästä suhteessa hoidettaviin. Valtakunnalliset mittarit ovat olemassa ja jos edelleen olemme alarajoilla, niin on tehtävä uusi suunnitelma ja todellakin toteutettava se.

Lastensuojelun osalta ihmettelen, miten on pokkaa väittää, että ”sijoituksia kaupungin ulkopuolisiin laitoksiin voidaan välttää nuorisokotien rakenteellisen uudistuksen toteuduttua”. Tämä uudistushan merkitsi yhden laitoksen poistumista käytöstä. Ristiriitaista tälle väitteelle on, että lastensuojelun sijoituksiin on tarvinnut lisätä rahaa 140 000 euroa. Moneen kertaan on tullut todistettua kuinka paljon edullisemmaksi omat laitospaikat tulevat ja siksi emme näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa järkevien esitysten tekemistä. Lähetekeskustelussa sdp:n taholta esitettiin, että jo ensi vuoden budjettiin tulee saada rahaa seudulliseen nuorisokotiin. Oma on monella tapaa selkeämpi ja parempi, mutta eipä näy rahaa seudulliseenkaan - tarvetta vasta aiotaan selvitellä. Sen nyt jokainen tietää selvittämättäkin.

Sotepan osalta kummastusta herätti, että talous- ja hankintapalvelukeskuksen veloitus oli viimeksi arvioitu olevan 131 000 euroa ja nyt luku on 35 000 euroa! Mihinkähän oikein on luottaminen? Myös jo viimeksi ihmetystä herättäneet luvut Sotepan neliöistä ja vuokrista ovat nyt vielä kummallisempia; neliöt vähenevät vain 3.6 % ja vuokrat nousevat 9 %.

Skp ei hyväksy kaupungin oman toiminnan yksityistämislinjausta millään sektorilla, emme sosiaali-ja terveystoimessa, mutta emme myöskään tuotannollisten tukipalveluiden osalta kuten taloustoimikunnassa on linjattu. Siksi tulemme tekemään muutosesityksiä ao. kohdissa.

Käyttötalousosaa koskevat esityksemme eivät tällä kertaa koske sosiaali- ja terveyspalveluja vaan olemme kohdistaneet huomiomme liikuntatoimeen, jonka perustoimintoihin satsaaminen on yksi tapa edistää ennalta ehkäisevän työn tekemistä. Sen tärkeydestä ja taloudellisuudesta olemme täällä lukuisat kerrat puhuneet ja toivon, että etenemme puheista tekoihin.