Jyväskylän kaupunginvaltuusto 16.3.2009
Asia n:o 64 Vuoden 2009 talousarvion muutokset
ryhmäpuheenvuoro/SKP/Riitta Tynjä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Maailmanlaajuisen finanssikriisin laineet lyövät myös tänne Jyväskylään, vaikka Katainen vielä viime syksynä väitti, että lama ei koske Suomea. Kuntatasolla vaikutukset näkyvät mm. verotulojen laskuna ja toimeentulotukimenojen kasvuna. Valtio on pitänyt kuntataloutta kireällä. Painopiste on siirtynyt valtion verotuksesta kunnallisverojen sekä taksojen ja maksujen nostamiseen, mikä kohdistuu rankimpana pienituloisiin. On aivan oikein, että Kuntaliittokin on ryhtynyt vaatimaan valtiolta lisärahoitusta kuntien palvelujen turvaamiseksi ja mm. valtionosuuksien lisäämiseksi jo kuluvan vuoden aikana. Kuinka tosissaan näiden vaatimusten kanssa ollaan, jää nähtäväksi.

Maan hallituksen ratkaisuvaihtoehtoina nähdään vain 1) palvelujen leikkaaminen, 2) verojen nostaminen ja 3) työurien pidentäminen. Kuka uskaltaisi sanoa, ettei keisarilla ei ole vaatteita?

Mitä, jos me alkaisimme puhua julkisten palveluiden elvyttävästä vaikutuksesta? Ostopalvelujen ja yksityistämisen kalleudesta, siitä kuinka hinnat karkaavat pilviin ja kunta on voimaton, kun omat palvelut on ajettu alas? Kuinka paljon omia palveluja kalliimmaksi tulee esim. keikkalääkäreiden käyttö? Tai kuinka paljon yksityistä perhekotia edullisemmaksi tulee kunnallinen nuorisokoti euroissa, saatikka sitten toiminnallisesti?

Ehkäisevän työn merkityksestä olemme kyllä puhuneet, ja joulukuisessa budjettivaltuustossa otimme pienen pieniä askeliakin sen suuntaan, kun lisäsimme hiukkasen henkilöstöä mm. oppilashuoltoon ja perhetyöhön. Mutta nyt uhkana leijuu, että näitä päätöksiä ei pannakaan täytäntöön, jotta jo valmiiksi alimitoitettu budjetti sotepassa ei ylittyisi.

Eri yhteyksissä on käyty keskustelua ja vakuuteltu, että viime laman virheitä ei aiota toistaa vaan niistä otetaan opiksi. Mutta esim. perusturvalautakunnalle tehdyt virkamiesesitykset ovat pääsääntöisesti juuri näiden virheiden toistamista.

Työskentelen itse aikuissosiaalityössä ja kohtaan työssäni viime laman lapsia. He ovat nuoria aikuisia, näköalattomia, vailla koulutusta ja työkokemusta, monilla päihde- ja mielenterveysongelmia. He ovat eläneet kodeissa, joissa työttömyys ja taloudelliset ongelmat olivat jatkuvasti läsnä. He ovat olleet suurissa lapsiryhmissä päivähoidossa ja koulussa. Neuvolapalvelut oli riisuttu minimiin, samoin nuorisotyö. Nämä asiat eivät ole voineet olla heijastumatta heidän elämäänsä. Kun vanhempien voimat laman eri tekijöiden myötä heikkenivät ja avun tarve kasvoi, myös julkisia palveluja leikattiin. Ihmiset eivät saaneet ajoissa apua ja ongelmat kärjistyivät. Syntyi noidankehä. Loppupelissä ei säästöjä syntynyt vaan sekä taloudelliset kustannukset että inhimilliset kärsimykset kasvoivat.

Laman oloissa peruspalveluiden tarve kasvaa ja merkitys korostuu. Laman myötä peruspalveluita on vahvistettava, ei heikennettävä. Meidän on estettävä noidankehän syntyminen. Vaikka sitten sillä Anna Autereen esiin nostamalla hyvinvointilainalla. Meillä ei ole varaa vähentää työllisyysrahoja, ei jättää palkkaamatta uutta henkilöstöä oppilashuoltoon, ei leikata rahoja päihdehoidosta tai mielenterveysongelmaisten hoitopaikoista, ei vähentämällä erityisavustajia päivähoidosta tai lapsiperheiden kotipalvelusta. Tiukentuneen täyttölupamenettelyn ja sijaiskiellon sijasta meidän pitää palkata lisää työntekijöitä peruspalveluihin hoitamaan lapsia ja vanhuksia, sairaita ja muita avun tarpeessa olevia. Ilman työntekijöitä eivät asiat hoidu. Mutta lisätyöntekijöillä palvelut vahvistuvat, työttömyys vähenee, veronmaksajien määrä kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy.

Näillä seikoilla perustelen muutosesitystäni ja esitän, että kaupunginhallituksen esityksen kohta 2. muutetaan kuulumaan seuraavasti:

2. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että perusturvalautakuntaa lukuun ottamatta lauta- ja johtokunnat tarkistavat käyttösuunnitelmansa siten, että vuoden 2009 talousarvion määrärahat eivät ylity.

***

Selostus keskustelun kulusta

Asiakohdasta käytettiin ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. Riitta Mäkinen esitti sdp:n ryhmän nimissä asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kannatin tätä esitystä ja vedin oman esitykseni pois.

Palautuksesta äänestettiin ja palautuksen kannalla oli 34 valtuutettua, palautusta vastusti 38, yksi äänesti tyhjää ja kaksi oli pois.

Keskustelun jatkuessa Kimmo Suomi (sdp) esitti, että hallituksen esityksestä poistetaan kohdat 2. ja 5. Hallituksen pj. Veijo Koskinen (sdp) muistutti hallituksen tehneen esityksensä yksimielisenä ja totesi, että ehdotuksen kohdat 2. ja 5. ovat sinänsä ilman erillistä päätöstäkin voimassa: lautakunnat eivät saa ylittää määrärahojaan (=2.kohta) ja positiivinen vuosikatetavoite (=5.kohta) sisältyy kuntaliitossopimukseen. Kannatin Kimmo Suomen esitystä, josta sitten äänestettiin. Sen kannalla oli 32 valtuutettua, hallituksen esítyksen kannalla oli 40 valtuutettua, kolme valtuutettua oli pois. Hallituksen esitys tuli siis päätökseksi.

Talousarviomuutosten käsittely oli listan viimeinen asia. Siitä käytettiin yli 20 puheenvuoroa ja keskustelu koettiin tärkeäksi vaikka kokous venyikin lähemmäs puolta yötä. Puheenjohtaja rajasi jopa ryhmäpuheenvuorot kolmeen minuuttiin, mikä herätti vastalauseiden myrskyn.

Talousarviomuutoksia tullaan näillä näkymin käsittelemään kevään kaikissa valtuuston kokouksissa.