SKP:n vappujuhla 1.5.2007 klo 13 Jyväskylässä
SKP:n Jyväskylän piirijärjestön puheenjohtajan Riitta Tynjän puhe

Hyvät ystävät ja toverit

Käytyjen eduskuntavaalien tulos on pettymys kaikille meille politiikan suunnan muutosta toivoneille. Edessä on entistä kovemmat ajat. Tarve voimien kokoamiseksi oikeistoa vastaan on entistä polttavampi.

Edellinen hallitus toteutti kokoomuksen vero-ohjelman, poisti varallisuusveron, kuritti kuntia ja kyykytti köyhiä. Tällaisen politiikan seurauksena kaikki aiemmat hallituspuolueet menettivät ääniä ja voiton korjasi oppositiossa ollut kokoomus, joka nyt riemuitsee äänestäjien lapsenuskosta kokoomuksen lobbaamaa ”sosiaalista ja vastuullista markkinataloutta kohtaan”.

Kokoomuksen puheet siitä, että ”vastakkainasettelun aika on ohi”, sai monen ummistamaan silmänsä todellisuudelta ja uskomaan kansakunnan toivona esiintyvän puolueen lupauksiin. Pientä kansaneläkettä saava mummo muisti valtiovarainministerinä toimineen Sauli Niinistön puheet säästämisen tärkeydestä. Säästäminenhän on – etenkin vanhan kansan keskuudessa – hyve ja kannatettava asia. Mutta nyt ei mummo ehkä ymmärrä, miten säästäminen toteutuu vaikkapa Niinistön saaman kaksoispalkkauksen kohdalla. Ja kuinka valtion ja kuntien säästötoimet toteutuvat hänen kohdallaan kohonneita sosiaali-ja terveydenhuollon maksuina. Oikeutettuja palkkavaatimuksia esittäneet ja annettuihin lupauksiin luottaneet sairaanhoitajat ja muut voivat nyt enää vain kysyä: ”Missä on kuluttajansuojamme? Haluamme vaihtaa virheellisen tuotteen uuteen!” Ikävä kyllä takuu ei ole voimassa.

Suurimman tappion vaaleissa koki SDP, jonka vaalilupaukset ja hallituksessa harjoittama politiikka olivat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Vaalikentillä oli aistittavissa, että demarit tulevat kärsimään rökäletappion. Mutta se, että tyytymättömyys kanavoitui oikeiston – kokoomuksen ja perussuomalaisten – voitoksi, oli melkoinen yllätys ja vaatii perusteellista analysoimista.

Nukkuvien puolueen kasvu ei niinkään ollut yllätys. Se taisi olla näiden vaalien voittaja – ikävä kyllä. Sinänsä ei ole ihme, että ihmiset eivät usko voivansa vaikuttaa, kun politiikka on samanlaista pullamössöä. Etenkin vaalien alla puolueita oli vaikea erottaa toisistaan; kaikki olivat ylen varovaisina kaikesta samaa mieltä. Ei haluttu pilata mahdollisuuksia hallitukseen pääsylle.

Vasemmistoliitollekin oli tärkeämpää julistaa pyrkivänsä hallitukseen vaikka Kokoomuksen kanssa kuin solmia SKP:n kanssa vaaliliitto, jonka pyrkimyksenä olisi ollut radikaalin punavihreän opposition aikaan saaminen eduskuntaan. Esittämällämme vaaliliitolla vasemmiston paikkamenetys olisi ollut nykyistä vähäisempi, eikä Keski-Suomessakaan olisi tarvinnut pelätä paikan menemistä kokoomukselle.

Hyvät toverit

Maahan muodostettu hallitus haluaa jatkaa ihmisten hämäämistä ja välttää puhumista porvarihallituksesta. Hallitusohjelmasta käytetään termiä ”sinivihreä hallitusohjelma”, jonka otsikkona on ylevästi ”Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”.

Johdannossa puhutaan kansalaisten perusturvan vahvistamisesta ja todetaan kuinka ”Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin.” Mutta kun hallitusohjelmasta etsii, mitä tuo kaikkein eniten tukea tarvitsevista huolenpito tarkoittaa, niin ei löydy sentin senttiä lisää työttömyysturvaan – saatikka viimesijaiseen toimeentuloturvaan, toimeentulotukeen. Päinvastoin; toimeentulotuen saajilta leikkautuvat tyystin lapsilisiin, äitiys-isyys- ja vanhempainrahoihin, opintorahaan sekä kansaneläkkeisiin luvatut korotukset. Kyse on kuuluisasta hölmöläisten peiton paikkuusta; toisen etuuden korotus vähentää tai poistaa toisen etuuden ja käteen ei jää yhtään enempää.

Kokoomuksen kädenjälki näkyy niin hallitusohjelmassa kuin salkkujen jaossa. Tällä menolla ovi Natoon ei ole enää raollaan vaan sepposen selällään. Kansan vastustuksella ei nyt ole väliä. Mielipidekyselyjen tuloksetkin saadaan mieleisiksi, kun kysytään ”Uskotko, että tämä hallitus vie Suomen Natoon?” Tulos olisi toinen, jos kansan haluamista kysyttäisiin.

Edellinen eduskunta vielä viime töinään hyväksyi kuntapuitelain, joka käytännössä merkitsee, että kuntien rahapulaan ei tule minkäänlaista helpotusta. Lain mukaan valtion rahoitusosuudet kunnille eivät muutu, joten esim. isot porkkanarahat supistavat kunnille muuten maksettavia osuuksia. Tämä laki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti.

Oikeisto pyrki saamaan puitelakiin myös kilpailuttamisen ja yksityistämisen tavoitteita. Silloin se ei onnistunut, mutta nyt ne kaikki ovat luettavissa hallitusohjelmasta. Siellä kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöön ottoon, laajennetaan palvelusetelien käyttöönottoa, edistetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa ja helpotetaan kuntien toimintojen yhtiöittämistä.

Monessa kunnassa, mm. Jyväskylässä näitä toimia on tehty jo ennen kuntapuitelakia, ennen uutta hallitusta ja sen ohjelmaa. Mukana ovat olleet kaikki puolueet SKP:tä lukuun ottamatta. Siksi ontolta tuntuu nyt muun vasemmiston kritiikki hallitusohjelmaa kohtaan.

Vaikka Jyväskylän valtuustossa nyt onkin oikeistoenemmistö - vihreiden politiikkahan on selkeästi oikeistolaista - niin kyllä demareilla on ollut ja on iso vaikutus siihen, että kunnallisia toimintoja on kaupungissamme muutettu liikelaitoksiksi ja osakeyhtiöiksi demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin. Tuoreimpia viime vuodelta ovat päätökset Totalin osakeyhtiöittämisestä ja Altekin korjaamotoiminnan myymisestä.

Ja vaikka yksityistämistahti esim. sosiaali-ja terveyspalveluissa onkin kiihtynyt kuluvalla kaudella, eivät demarit ja vasemmistoliittolaiset mitään puhtaita pulmusia tässä asiassa ole. Kun on hyväksytty yksityistämislinjaus vaikkapa nyt akuutisti esillä olevassa päiväkotiasiassa, niin on turhaa näpertelyä jättää eriävä mielipide siitä, että kyseessä oleva päiväkoti on väärä päiväkoti. Yksityistäminen ja ostopalvelut ovat ok. silloin, kun hyödyn korjaa demarivetoinen yhdistys, säätiö tai osakeyhtiö. Siis tarkoitus pyhittää keinot!

Hyvät toverit

Tänä vappuna kylmä puhuri on käsin kosketeltava, se käy luihin ja ytimiin. Ilmastonmuutoksesta huolimatta pelkään, että räntää ja rakeita tulee ainakin köyhien niskaan seuraavat neljä vuotta.

Verohelpotuksia saavat rikkaat voivat pysytellä siisteissä sisätiloissa ja lennellä välillä lämpimiin maihin. Hallitus lupaa tukea kaikkia eduskuntapuolueita nostamalla puoluetuen 90 000 euroon/edustaja. Onhan se hyvä, että ei nyt demareidenkaan vaalitappiosta huolimatta tarvitse lomauttaa väkeään.

Mutta kaikkia köyhiä ja kurjia kannustetaan – ei sentään enää millään tempputyöllistämisellä - vaan patistamalla ottamaan itse vastuu omasta työllistymisestä, sillä porvarihallituksen mukaan jokainen yksilö on oman onnensa seppä. Nyt tukea luvataan yrityksille, ei työttömille.

Sosiaaliturvauudistuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu ”työhön kannustaminen”. Perinteisesti tällainen ilmaisu on käytännössä tarkoittanut sosiaaliturvan leikkaamista, jolloin ns. halpistöilläkin saa enemmän rahaa. Huolta hallitus ei sen sijaan kanna siitä, elääkö tällaisella sosiaaliturvalla tai edes tällaisilla töillä. Siksipä SKP:n aloite 800 euron perusturvasta on entistäkin ajankohtaisempi ja tarpeellisempi.

Porvarihallitus huutaa tarvetta vahvalle oppositiolle niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolella. Meidän kommunistien on jatkettava ihmisille tärkeiden asioiden ajamista yhdessä heidän kanssaan. On haettava ennakkoluulottomasti yhteistyökumppaneita, oma itsenäisyys säilyttäen ja periaatteista tinkimättä. Me emme myy lupauksiamme.

SKP on puolue, jolla on toimintaa muulloinkin kuin vaalien alla. Me kommunistit toimimme vaalien välilläkin ja toivotamme myös Sinut tervetulleeksi mukaan!