Jyväskylän valtuustoryhmä

Kaupunginvaltuutetut

Valtuustopuheenvuoroja




Vuoden 2007 talousarvion lähtökohdat
SKP:n valtuustoryhmä 15.5.2006 valtuustoseminaarissa / valtuustoryhmän pj Riitta Tynjä

Kuuden puolueen hyväksymää taloustoimikunnan leikkausohjelmaa on toteutettu nyt vuoden verran tässä kaupungissa, ja kyllä sen ovat tunteneet nahoissaan niin kaupungin työntekijät kuin palveluja tarvitsevat kuntalaisetkin. En tiedä, onko tässä voittanut mikään muu taho kuin TransEsaVesa. Jos ei joku tiedä mikä se on, niin kerron, että tämä on muuttofirma, jonka kanssa kaupungilla on hankintasopimus. Sillä on ainakin riittänyt töitä. Niin ahkeraan ovat kaupungin yksiköt muuttaneet eestaas paikasta toiseen.

Taloustoimikunta esitti mm. 10 %:n tilasäästöjä valtuustokauden aikana. Sotepan osalta sen todettiin merkitsevän 5000 neliötä= 500 000 euroa. Nyt on lakkautettu kaksi neuvolaa, jokunen hammashoitola, yksi kokonainen sosiaaliasema, muutama vanhusten päiväkeskus ja ryhmäkoti sekä yksi kokonainen nuorisokoti. Mutta mikään ei tunnu riittävän, tahti vain kiihtyy. Hannikaisenkadun Lääkäritalolle keskitetään aikuispsykiatrian ja sosiaaliaseman tiloja, mikä on sinänsä ihan hyvä juttu. Näin päästään kalliista ja huonoista vuokratiloista. Mutta tilat ovat auttamatta Lääkäritalolle sijoitettavalle henkilöstölle jo valmiiksi liian pienet. Esim. asiakastyötä tekevälle sosiaalityöntekijälle kaavaillaan 10 neliön kanikoppia, johon työntekijän ja pöydän lisäksi ei enää asiakas oikein mahdu. Tuleekin mieleen, että sekö on tarkoituskin. Ajatellaan, että kun palveluja ei ole tarjolla, niin asiakkaat ja palvelun tarve häviävät.

Meillä on paraikaa käsittelyssä kaupungin hyvinvointikertomus. Sen strategioina todetaan olevan mm. ”ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja on kehitettävä jatkuvasti” ja ”heikoimmassa asemassa olevien selviytymistä on tuettava”. Kyllä nuo taloustoimikunnan esitykset ja niiden kuuliainen ja kaavamainen toteuttaminen lyövät korvalle näitä strategioita oikein kunnolla.

Eivätkö esim. neuvolan palvelut ole juuri noita ennalta ehkäiseviä toimia? Joku totesi osuvasti, että tässä kaupungissa on siirrytty horoskooppihoitoon. Toisin sanoen kesällä syntyneiden lasten vuositarkastukset jätetään resurssipulan takia kokonaan tekemättä. Toivottavasti kaupunkilaiset osaavat jatkossa huolehtia siitä, että eivät tee jälkikasvua kesällä! Mutta mitä kauempana ja mitä hankalamman matkan päässä se neuvola on, sen helpommin sinne jää menemättä, vaikkei kyse olisi edes kesävauvasta. Kuitenkin on todettu, että hyvin toimivat neuvolapalvelut ovat parasta lastensuojelun ennaltaehkäisyä.

Tai miten vammaisten kuljetus- tai avustajapalveluista leikkaaminen tukee heidän selviytymistään? Tai miten esim. vanhusten ateria- ja muiden tukipalvelujen hintojen nostaminen helpottaa heidän elämäänsä? Toimeentulotukilinjaukset ovat jo tähänkin asti olleet tiukat – ei niistä ole tähän apua. Ja sitä paitsi sellaiset hölmöläisten päätökset tässä kaupungissa pitäisi jo viimein lopettaa, joilla aiheutetaan kustannusten nousua toisella sektorilla. Eikö kokonaisuus ja kokonaistaloudellisuus ole kenenkään hanskassa?

Taloustoimikunnan raportin mukaan työllistämisen kaupungin osuutta supistetaan 10 %. Mutta eikö sen pitänyt koskea koko valtuustokautta, eikä – kuten meille esitetään; joka vuosi 10 %?? Työllistämismäärärahojen leikkaus näkyy monella tavalla kaupungin palveluissa. Kyse ei ole pelkästään siitä, että nuorille ei ole tarjota kesätöitä ja että uimarannoilla ei ensi kesänä ole valvojia. Usein työllistetty on ollut korvaamaton käsipari päiväkodissa, vanhustenhuollossa jne. Vähentämisten myötä muut työntekijät ovat entistä kovemmilla. Ja kyllä tällä on omat seurauksensa. Viime vuoden henkilöstötilinpäätöksessä nousee esiin mm. pitkien sairaslomien kasvu. Sen mukaan jopa sijaisetkin sairastavat nykyään. Onko tämä todellakin säästämistä?

Meidän mielestämme tämä on hölmöläisten säästämistä, eikä meillä ole sellaiseen varaa. Esim. tulee paljon kalliimmaksi lopettaa kokonaan yksi oma nuorisokoti ja korvata se ostopalveluilla, jolloin kustannukset ovat aivan toista luokkaa oman laitoksen kustannuksiin verrattuna. Näistä on päättäjille annettu tietoja, mutta silti meillä tehdään päätöksiä, jotka tulevat kasvattamaan kokonaiskustannuksia.

Tuntuukin, että tärkeintä on, että se kaupungin työntekijöiden nuppiluku saadaan alenemaan, vaikka vastaava palvelu joudutaankin sitten ostamaan kalliimmalla. Sama tuntuu koskevan investointiohjelmaa; se on kuin pyhä lehmä, johon mitään järkevää ei uskalleta ehdottaa. Joka tapauksessa meidän ryhmämme tulee esittämään sinne Hovilan uudisrakennusta, koska se on meidän mielestämme järkevä investointi, joka maksaa itsensä takaisin hyvinkin pian.

Olen pyrkinyt näillä esimerkeilläni kertomaan, että ryhmämme mielestä meillä ei ole varaa lyhytnäköisiin säästöihin, jotka loppupelissä tulevat ns. säästöä kalliimmiksi.

Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta meidän tulee toimia niiden kehittämiseksi. Riittävien ja toimivien lähipalveluiden avulla toteutamme hyvinvointistrategiaamme käytännössä. Samalla toteutamme myös kestävän kehityksen periaatteita, jotka olisi päätöksenteossamme saatava enemmän säännöiksi kuin poikkeuksiksi.

Kysymykseen, mistä rahat, voisin lukea viimevuotisen puheenvuoroni loppuosan. En nyt kuitenkaan sitä tee. Totean vain lopuksi, että säästöt usein muodostuvat pienistä puroista ja että voisimme itse olla esimerkkinä ja aloittaa säästämisen ihan tästä läheltä, itsestämme. Voisimme lopettaa nämä seminaariruokailut kuntalaisten kustannuksella. Ilmaisia lounaita ei ole ja kyllä meillä itse kullakin on varaa maksaa omat lounaamme. Ja toinen konkreettinen asia, mikä tuli mieleeni tämäniltaista ja viime kuun valtuuston listaa lukiessani: asioita molemmissa kokouksissa on niin onnettoman vähän, että tarvitseeko pitää kokousta lainkaan. Jonkinmoinen summa kokouspalkkioita säästyisi kaupungin kassaan siinäkin.