Ei peruspalveluja talkootyönä!

Budjettivalmistelut aiheuttavat taas Jyväskylässä itkua ja hammastenkiristystä. Säästöpaineet eri toimialoilla ovat mittavat, mikä merkitsee jälleen kerran pakonomaista tinkimistä peruspalvelujen laadusta.

Säästöpaineet johtavat myös toimialojen vertailuun ja niiden asettamiseen keskinäiseen arvojärjestykseen, jolloin osaa niiden tarpeista ryhdytään herkästi vähättelemään. Tämä ilmapiiri ruokkii painetta joidenkin ns. matalan statuksen työtehtävien muuttamiseen talkootöinä hoidettaviksi. Talkoistamispaineet tuntuvat tällä hetkellä kohdistuvan erityisesti yhdyskuntatoimen katu- ja puisto-osaston palveluihin.

Tinkiminen perustarpeista kasvattaa kuitenkin kustannuksia vääjäämättä toisaalla. Jos esimerkiksi yhdyskuntatoimen pakkosäästöt, mm. routavaurioitten korjaamatta jättäminen ja aurauksen laadun heikentäminen, toteutuvat, henkilövahinko-onnettomuudet tulevat lisääntymään, mikä kasvattaa terveydenhuoltomenoja ja lisää vahingonkorvausvaatimusten määrää.

Palveluja ei voi vastuuttaa kansalaisten itsensä hoidettaviksi, vaan ne ovat asiantuntijatyötä, josta kuuluu maksaa asianmukainen palkka. Pätkätyöläistymisen ja pysyvän joukkotyöttömyyden vuoksi suuri osa kansasta käytännössä tekee jo riittävästi talkootöitä erilaisissa harjoitteluissa, valmennuksissa ja tilapäistöissä, joista ei kerry lomia, ansiosidonnaisia etuja eikä eläkettä. Tätä porukkaa on kohtuutonta velvoittaa ilmaiseksi esim. katuja siivoamaan. Ennemmin saisivat mennä ökyrikkaat osakkeenomistajat roskia keräämään! Joskin hekään tuskin jaksaisivat tehdä sitä tuntikausia ilmaiseksi joka päivä.

Sen sijaan että laitetaan eri toimialat kiistelemään keskenään niukoista taloudellisista resursseista, on synnytettävä valtiojohtoon päin suuntautuvaa vaatimusliikettä palvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Kuntien valtionosuudet tulee pikimmiten palauttaa 1990-luvun alun lamaa edeltävälle tasolle indeksikorotuksineen. Lisää rahaa peruspalveluiden järjestämiseen saadaan myös pienentämällä valtion puolustusmenoja, luopumalla rikkaita suosivista verohelpotuksista ja saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin. Erikoissairaanhoidon ja pelastuspalvelujen järjestäminen tulisi siirtää kokonaan valtion vastuulle.

Rahaa Suomessa riittää ylijäämäiseen valtion budjettiin asti, mutta tahto käyttää sitä tavallisten kansalaisten hyväksi heikkenee koko ajan.

Satu Kortelainen,
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,
Jyväskylä