KIRKKOPUISTON PARKKIHANKE

SKP:n Jyväskylän piirijärjestö on täkäläisistä puoluejärjestöistä ainoa, jolla on yksimielisen kielteinen kanta Kirkkopuiston parkkiasiaan. Siksi olemme myös mukana parkkihallia vastustavassa kansanliikkeessä. Vaikuttamismahdollisuuksia on vielä, koska hanke menee nyt uusintakierrokselle lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen jälkikäteen ilmenneen jääviysongelman takia.

Mistä Kirkkopuiston parkkihankkeessa on kyse

Kirkkopuiston asemakaava ajankohtaistetaan. Kaavaan sisältyy paitsi parkkihanke myös Kirkkopuiston kioskin laajennushanke, jotta kioskin kannattavuutta voitaisiin parantaa.

Parkkihanke on sidoksissa (Kirkkopuiston reunalla sijaitsevan) Valtiontalon kauppaan. Kaupan ehtoihin kuuluu, että ostaja kustantaa Valtiontalon remontin ja saa viereisen kulmatontin käyttöönsä liikekiinteistön rakentamista varten. Kirkkopuiston parkki tarvitaan suurelta osin liikekiinteistön pysäköintitarpeen täyttämiseksi. Parkkia ei voida tehdä kulmatontille Valtiontalon kehnojen perustusten ja pohjaveden korkeusaseman vuoksi. Koska parkkioikeus on määritelty laissa, on huomioitava, että kiinteistöillä on tietty kokoonsa (kerrosalaneliömetreihin) perustuva oikeus saada pysäköintitilaa.

Käsittely lautakunnassa

Hanke on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä marraskuusta 2007 – kesään 2008. Ensimmäisessä käsittelyssä esitin kaavaa palautettavaksi uudelleen valmisteluun. Käsittely kuitenkin jatkui. Tuomas Viskari (vihr.) esitti, ettei kaava salli pysäköintilaitoksen rakentamista Kannatin tätä esitystä muutaman muun joukossa. Myöhemmin olen tehnyt itse pari vastustavaa esitystä, joita on jossain määrin kannatettu.

Miksi parkkihallia ei tule toteuttaa

Rakentamiseen liittyy suurehkoja maisemallisia ja rakennusteknisiä riskejä. Kirkkopuisto on ns. valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, joten maisemahaittaan on kiinnitettävä paljon huomiota. Rakennustekniset riskit liittyvät mm. pohjaveden korkeuteen alueella.

Parkkihallien rakentaminen kaupunkikeskustoihin ei ole ilmastonmuutoksen kannalta suotavaa. Laajat maanalaiset hallit eivät voi kuulua minkään kaupungin ilmastostrategiaan, koska rakentamisella käytännössä mahdollistetaan henkilöautokannan jatkuva kasvu ja esteetön liikkuminen kaupunkialueella.

Yksityisautoilun suosiminen syö joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä. Jos yksityisautoilu mahdollistetaan laajamittaisesti, bussien käyttö vähenee, mikä puolestaan lisää painetta nostaa bussitaksoja. Busseja taas käyttävät työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja muut pienituloiset, joiden rahat eivät enää riitä kohoaviin taksoihin. Jyväskylässä on yksityinen bussiliikennöitsijä. Kun taksat nousevat joka vuosi kustannustason nousun vuoksi, kaupunki maksaa lipputukea vuosi vuodelta enemmän. Esitin viimeisimmän bussitaksojen käsittelyn yhteydessä, ettei bussilippujen hintoja enää nostettaisi, koska kipukynnys on tullut vastaan. Kukaan ei kannattanut esitystäni. Olemme pattitilanteessa, koska kaupunki ei ole valmis maksamaan lisää lipputukea ja liikennöintioikeuksien osto yksityiseltä firmalta maksaisi puolestaan miljoonia eikä ehkä edes onnistuisi.

Joukkoliikenteen järjestelyjä ei ole mietitty Jyväskylässä kokonaisuutena. Vapaudenkatu on Jyväskylän keskeisin joukkoliikennekatu, jonka varressa on nyt mm. Sokoksen parkkitalon laajennus ja Asematorin parkki, Läheisellä Väinönkadulla on iso parkkilaitos. Lisäksi rakenteilla on entisen Cygnaeuslukion tontille julkinen, maanalainen parkkilaitos, jonka paikoista suuri osa on jo varattu yliopistolle. Ei ole siis tarpeen enää vaikeuttaa bussiliikenteen järjestelyjä alueella.

Edellä lueteltuihin asioihin liittyen olisi kysyttävä, mikä on elinkeinoelämän vastuu ilmastosta ja miten se voisi nykyistä paremmin tukea joukkoliikennettä. Myös lainsäädännöllisiä uudistuksia tarvittaisiin.

SKP:n linja asiassa

Keskusta-alueet on suunniteltava kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla.

Keskustan vetovoima syntyy siitä, että sinne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla nopeasti ja edullisesti ja siellä voi liikkua rauhassa saasteettomassa ympäristössä.

Vapaa, ei-kaupallinen kaupunkitila lisää osaltaan ihmisten henkistä hyvinvointia.

Satu Kortelainen,
SKP:n Jkl:n piirijärjestön piirisihteeri,
Jkl:n kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen vuosina 2004 - 2008