Jyväskylän kaupunginvaltuusto 4.5.2009
asia n:o 91 asemakaavan muutosehdotus 1. kaupunginosan katu-ja puistoalueille (Kirkkopuisto)
SKP:n ryhmäpuheenvuoro/Riitta Tynjä

Kyseessä olevassa kaavassa on tarkoitus saattaa Kirkkopuiston vanhentunut kaava ajan tasalle ja suojella siellä olevat rakennukset. Tämä on aivan oikein. Mutta oikein ei ole, että kaavaan kytketään mahdollisuus rakentaa tähän kaupunkiin jälleen yksi uusi pysäköintitalo.

Aikoinaan tehdyillä huonoilla päätöksillä meillä on sylissämme kallista peruskorjausta vaativa suojeltu Valtiontalo. Siitä on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä ja siksi ollaan valmiita tekemään lahjoitus SRV:lle ja suostumaan sen vaatimuksiin. Liitteenä olevassa esisopimuksessa suoraan sanotaan, että edellytyksenä lopullisen kaupan tekemiselle on ”maanalainen pysäköintilaitos korttelin välittömään läheisyyteen niin, että sieltä on sujuva maanalainen kulkuyhteys tontille 14 rakennettavaan uudisrakennukseen”. Tämä on törkeää kiristystä, jollaiseen meidän ei pidä suostua.

Valtiontaloa ei kukaan kehu kauniiksi. Sen suojelun purkamista tulisi ajaa aiempaa ponnekkaammin. Ja ellei valtio siihen suostu, tulee valtion osaltaan osallistua suojellun kohteen korjauskustannuksiin. Myös EU-rahaa luulisi Alvar Aallon kohteen hyviin suunnitelmiin irtoavan. Mutta muunlaista ideointia ei talon osalta tunnu olleen liikkeellä kuin jälleen uusi liikekeskus. Sellaistako me tarvitsemme? Mitä jos meillä olisi ydinkeskustassa kaikkien kaupunkilaisten käytössä yhteinen olohuone – kerrankin ns. ei-kaupallista kaupunkitilaa?

Parkkihallia on perusteltu keskustan kilpailukyvyllä, joka vaatii hallin kaupungin ydinkeskustaan. Muutaman sadan metrin päähän ehdotetut hallit ovat bisneksen mielestä liian kaukana. Ihmisten on kaiketi päästävä omilla rakkailla autoillaan ihan ostoshyllyjen viereen. Mutta onko meidän suostuttava kaikkeen? Eikö kansanterveyden kannalta, ylipainon uhatessa väestöä, olisi syytäkin suosia ratkaisuja, jotka pakottavat ihmiset kävelemään?

Parkkihallitilan riittävyyttä tällä hetkellä eivät hankkeen kannattajatkaan kiistä. Mutta he sanovat esityksellä varauduttavan tulevaisuuteen, jossa parkkitilan tarve tulee kasvamaan. Tämä on mielestäni hankkeen ydinkysymyksiä. ”Yksityisautoilu tulee vääjäämättä kasvamaan, emmekä me mahda sille mitään”. Tähän mantraan uskojat eivät voi muuta kuin rakentaa kaupungin täyteen parkkihalleja. Mutta jospa ottaisimme tähän asiaan samanlaisen asenteen kuin Sinuhe Wallinheimo viime kokouksessa, kun hän kehotti meitä ratkaisemaan mahdottoman – eli kaupungin taloustilanteen. Jospa me pystymmekin tekoihin, joilla torjumme ilmastonmuutosta ihan oikeasti. Jospa Jyväskylässä olisi tulevaisuudessa toimiva ja edullinen joukkoliikenne, vaikkapa osin raiteilla liikkuva. Jospa kaupungin reunoilla olisi parkkitilaa niille, jotka välttämättä tarvitsevat omaa autoa, ja sieltä joustava julkinen liityntäliikenne keskustaan. Meillä olisi autoton, viihtyisä, elävä kaupunkikeskusta.

Hallin kannattajat kiistävät, että hankkeeseen käytettävät rahat olisivat pois peruspalveluista. Osin näin varmaan onkin. Mutta on kyse niin suuresta ja monin osin epävarmasta hankkeesta, että kaupungille voi tulla yllättäviäkin kustannuksia (esim. vaikutukset lähialueiden rakennusten perustuksiin). Ja ne ovat kyllä yhteisestä budjetista pois. Ydinasia mielestäni onkin se, että parkkihallien rakentaminen on yhteiskunnan varojen käyttämistä yksityisautoilun tukemiseen. Tämä ei mielestäni ole oikein. Kaupungin tulisi sen sijaan kehittää joukkoliikennettä niin, että se olisi todellinen vaihtoehto. Myös kevyen liikenteen mahdollisuuksia tulisi edelleen kehittää ja parantaa. Ratkaisut, joissa parkkihalleihin sisään- ja ulostulo risteävät esim. pyöräteiden kanssa ovat todella vaarallisia. Silti meille väitetään, että koska ne ovat normaali käytäntö kaupunkikeskustoissa, ne eivät aiheuta liikenneturvallisuuden vaarantumista!

Esillä oleva hanke kytkeytyy visioon, jossa kaupungin virkamiehet kaavailevat koko ydinkeskustaan maanalaista maailmaa. Sellaisen on tähän mennessä kyennyt luomaan vain Helsinki. Jyväskylä kuulemma kirii nopeasti perässä ohittaen mm. Oulun ja Tampereen. Jos meidän on välttämättä kilpailtava muiden kaupunkien kanssa, niin kyllä minä mieluummin kilpailen sillä, että meillä on peruspalvelut paremmassa kunnossa kuin vertailukaupungeissa. Maanalaiset, kauppakeskukset ja parkkihallit ovat toisarvoisia silloin, kun ihmisillä ei ole rahaa edes bussimaksuun päästäkseen käymään Ruokapankissa!

Esitän, että käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi sellaisella evästyksellä, että tuleva kaava ei salli pysäköintilaitoksen rakentamista.

******

Palautuksesta äänestettiin ja äänin 43 – 32 asia ei palautunut.

Asiassa käytiin useita eri äänestyksiä ja lopuksi hallituksen esitys tuli hyväksyttyä 45 äänen turvin