Työttömällä ei ole varaa päätöksentekoon

Jyväskylän kaupunginvaltuusto suunnittelee suurehkoja korotuksia luottamushenkilöiden palkkioihin sillä perusteella, että muissa suurissa kaupungeissa palkkiot ovat suurempia. Siitä, keitä koro-tukset tosi asiassa hyödyttävät, on vaiettu.

Valtaosa kuntien luottamustoimissa olevista on keskimääräistä kovapalkkaisempia työssä käyviä tai vakavaraisia eläkeläisiä. Työttömät ovat toimissa aliedustettuina paitsi sen vuoksi, ettei heillä ole varaa käydä näyttäviä vaalikampanjoita, myös siksi, että luottamustoimet eivät ole heille taloudellisesti kannattavia.

Työtön on usein vuokralla asuva varaton henkilö, joka on riippuvainen paitsi Kelan työmarkkinatuesta (tai peruspäivärahasta), myös asumistuesta ja toimeentulotuesta. Jos työtön ottaa vastaan luottamustoimen, näitä tukia sovitellaan.

Tukisovittelu on ankaraa. Ollessani taannoin työttömänä luottamustoimessa ja tienatessani keski-määrin noin 140 euroa/brutto/kk, Kela katsoi tuloni niin koviksi, että se laski asumistukeani noin 35 eurolla/kk. Päätös tehtiin kalenterivuodeksi kerrallaan etukäteisarvion perusteella. Jos estyin menemästä kokoukseen, menetin rahaa, koska asumistukea vähennettiin joka tapauksessa.

Koska maksoin palkkiosta myös kunnallisverot sivutuloprosentin mukaan ja puolueveron, kuukautta kohden käteen jäävä rahasumma ei ollut kummoinen: asumistukivähennyksen huomioiden noin 50 euroa/kk, joka siis vielä vaikutti toimeentulotukeen.

Työtön ei voi saada luottamustoimesta ansionmenetyskorvauksia, kuten työssä käyvä. Sen sijaan hänen pääasiallisiin tulonlähteisiinsä on lupa kajota. Pahimmassa tapauksessa osallistuminen vaikuttaa työmarkkinatukeen, jolloin työtön joutuu odottelemaan viikkoja tukisovittelupäätöstä, koska päätöksen tekemiseksi tarvitaan tosite maksetuista palkkioista.

Työtön maksaa siten yhteiskunnallisesta osallistumisestaan tuloihinsa nähden kohtuuttoman hinnan. Palkkioiden korotusten sijaan Kelan tukirakenteita tulisi mielestäni muuttaa lainsäädäntöteitse niin, että osallistuminen kannattaa myös työttömälle. Puolueet voisivat huomioida varallisuuserot myös siten, ettei rahan puute olisi este ehdokkaaksi pääsylle. Ei liioin liene tarkoituksenmukaista, että luottamustoimiin valikoituvat ensisijaisesti eläkeläiset, jotka - toisin kuin työttömät - saavat tienata useamman sata euroa kuukaudessa ilman, että heidän eläkkeisiinsä puututaan tai heidän verorasitettaan kasvatetaan.

Satu Kortelainen
Jyväskylä