Köyhän on syytä äänestää köyhää

Kunnanvaltuustoihin valitut ihmiset ovat keskimääräistä hyvätuloisempia. Kunnissa on valtuutettuina myös kovapalkkaisia kansanedustajia, joilla luulisi olevan yllin kyllin tekemistä leipätyössäänkin. Vaikutusvallan ahnehtiminen on mielestäni moraalisesti kyseenalaista, jos valtuutetun toimen hoitamiseen ei tahdo riittää aikaa.

On myös huomioitava, että maassamme on satojatuhansia työllisiä, jotka eivät tule toimeen palkkatuloillaan. Onko tarkoitus viestiä heille, että työtä pitää rohmuta lisää vaikka oman jaksamisen kustannuksella?

Hyvätuloisten ihmisten tekemät päätökset seurauksineen ovat kaikkien nähtävissä. Kuntapalveluita ajetaan alas, palvelumaksuja korotetaan ja päätösvaltaa keskitetään voimakkaasti.

Työnteon kannustavuuden nimissä tehdyt verohelpotukset eivät naurata pieni- tai keskituloista, jonka saama muutaman euron hyöty uppoaa palvelu- ja energiamaksujen korotuksiin. Eläkeläisille, varsinkin työkyvyttömyyseläkeläisille, on luvassa puhdasta persnettoa. Tehdyt toimenpiteet ovat omiaan kannustamaan pimeään työhön, raivokohtauksiin ja itsensä hengiltä juomiseen. Ruoan hintakehitys johtanee tätä menoa ympärivuotiseen paastoon ja bussilippujen hinnankorotukset rikkinäisiin kengänpohjiin tai mökkihöperyyteen.

Pienituloisen ei tarvitse pelätä putoamista tuloloukkuun. Päättäjiemme ansiosta köyhä kököttää tuloloukussaan aina siihen asti, kunnes hän alkaa kasvaa sammalta.

Poliittisen päätöksenteon suuntaa voidaan muuttaa äänestämällä valtuustoihin pienituloisia ihmisiä, kuten työttömiä, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeläisiä sekä pätkätyöntekijöitä. Nämä ihmiset tarvitsevat maksuttomia julkisia palveluja ja riittävän toimeentulon, ja siksi heitä on saatava valtuustoihin puolustamaan syrjäytettyjen ihmisten etuja.

Satu Kortelainen
köyhä ja pian taas työtön
SKP:n kuntavaaliehdokas