Jyväskylän valtuustoryhmäKaupunginvaltuutetutValtuustopuheenvuoroja![]() |
![]() Jyväskylän kaupunginvaltuusto Lutakon alueen suunnittelu on alusta pitäen ollut pienen piirin puuhaa. Jyväs-Helmen kanssa tehtyjen sopimusten sisällöistä harva meistä on perillä. Mutta nyt sitten saa kuulla, että aikanaan on sovittu, että nämä ja nämä asiat ovat kaupungin kontolla, tätä ja tätä on sovittu. Asioita ei voi enää muuttaa. Olisi mielenkiintoista saada joskus tietää, mitkä tahot ja millaisia summia ovat tällä alueella voittoja tehneet.
Messu- ja kongressikeskuksen rakentaminen, messujen laajentaminen, Paviljongin tukeminen ovat asioita, joihin veroeuroja on laitettu. Nämä eivät ole mitenkään kunnan perustehtävään kuuluvia asioita ja siksi olen niitä aikoinaan vastustanut. Lutakkoa on rakennettu paljolti bisneksen ehdoilla, on perusteltu sen olevan imagotekijä kaupungille. Samoilla perusteilla nyt esitetään yleissuunnitelman tarkistamista; tarvitaan uusi näkyvä vetovoimatekijä kaupunkikuvaan. Uuden suunnitelman kiireistä aikataulua perustellaan mm. Keskimaan vaatimuksilla: aukion hotellin ympärillä tulee olla valmiina, kun hotelli valmistuu!
Vajaa kaksi vuotta sitten valtuustoon tuotiin edellinen Lutakon yleissuunnitelma, joka painottui satamaan. Silloinkin oli kiire päättää asiasta, koska ulkopuolisen rahoituksen saaminen oli kiinni aikataulusta. Kyseisen vuoden budjetissa oli hyväksytty 1,5 milj. järven täyttöön, mitä ainoana valtuutettuna vastustin. Suunnitelmissa puhuttiin tarpeesta saada lisää tilaa yleisötapahtumille, mm. ralleille. Ja niin sitten päätettiin laajentaa satamaa järveä täyttämällä. Tuossa suunnitelmassa kerrottiin, että satama-aukiolta on suunniteltu kevyenliikenteen silta yli vilkasliikenteisen Satamakadun Lutakon aukiolle. Silloin ei tähän asiaan kukaan sen kummemmin takertunut.
Mutta nyt sitten vajaa kaksi vuotta myöhemmin todetaan, kuinka tuollainen silta on karmean näköinen ja mittasuhteiltaan sellainen, että kukaan ei tule sitä käyttämään! Sujuvan ja turvallisen liikenteen ratkaisuksi ei ole löydetty mitään muuta ratkaisua kuin tien ylittävä kansi – jolla tietysti saadaan hieman laajennettua aukioita.
Ainoa asia, minkä perusteella olen ollut välillä jo valmis hyväksymään lisäkustannuksia tuovan Satamakadun laskun, on ollut liikenneturvallisuustekijät. Mutta väitteet, ettei asiaa muuten kyetä ratkaisemaan kuin kannen avulla, ovat alkaneet epäilyttämään, onko muita ratkaisuja oikein haluttu löytääkään. Haluan asiasta lisäinformaatiota. Haluan nähdä havainnekuvan tuosta kevyenliikenteen sillasta, miten kauhea se oikein on, kuinka jyrkästi ja korkealle se oikein nousee. Haluan myös tarkemmin selvitettävän mahdollisuuden ja kustannukset vaihtoehdolle, jossa kevytliikenne alittaa Siltakadun tunnelissa. Tiedän, että se vie osan aukiosta kun taas kansi lisää sitä. Mutta se ei saa olla ratkaiseva tekijä. Puheet, että ihmiset pelkäisivät kulkea tunnelissa on silkkaa pötyä. Jos näin on, niin voi kävellä seuraavaan valoristeykseen ja ylittää tien turvallisesti. Haluan myös tarkemmat perustelut sille, miksi tuohon kohtaan ei saada liikennevaloja tai muita järjestelyjä, jotka lisäävät liikenneturvallisuutta. Miksi lähdetään olettamuksesta, että liikennettä ei saada vähennettyä ja etenkin yleisötapahtumien aikana hidastettua?
Suunnitelmassa esitetään Satamakadun laskun ja aukioiden yhdistämisen tarjoavan mahdollisuuden sisään - ja uloskäynnille Lutakonaukion alle suunnitellulle pysäköintilaitokselle. Myös tällaisesta suunnitelmasta haluan ennen päätöksentekoa tarkempaa tietoa ja havainnekuvaa; mistä ajetaan sisään ja mistä ulos. Jos Satamakatu pysyy nykytasossa, eikö maanalainen pysäköinti silti ole mahdollinen? Jos ei, niin miksi ei?
Suurin nousu kustannuksissa johtuu Satamakadun laskusta ja kannesta. Sen takia ensi vuoden budjettiin tarvitaan raamin päälle 2 miljoonaa ja se on pois jostakin muusta.
Esitän asian palauttamista ja tässä esittämieni asioiden selvittämistä ennen päätöksentekoa.
Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiota yhteen asiaan; Lutakon alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Aluetta on kehitetty bisneksen ehdoilla, siitä on muodostumassa elitistinen alue. Kaupunkia pitäisi kuitenkin kehittää tasapuolisesti. Ei muiden asuinalueiden infraan olla tällaisia summia satsaamassa. Jotta Lutakon aukiosta saataisiin todellinen kansalaisten oma olohuone, se vaatisi lähelleen muutakin kuin messuja, hotellia ja Paviljonkia. Kun Tanssisali Lutakon viereen kaavailtu pysäköintitalo käy maanalaisen pysäköinnin myötä tarpeettomaksi, niin ehdotan, että tontille aletaan rakentaa Kansalaistoiminnan keskusta. Sellaiselle meillä on kipeä ja kiireellinen tarve. Sellainen toisi Lutakkoon toisenlaista toimintaa ja vipinää. Se olisi oiva käyntikortti ja kertoisi tämän kaupungin moninaisuudesta.
|