Valtuusto 21.5.2007 /Asia n:o 67 Sosiaalinen luototus /
Jaana Haapasalo

Sain ajatuksen sosiaalista luototusta koskevan aloitteen tekemiseen oikeastaan siitä, kun Jyväskylän sosiaaliasiamies omassa kertomuksessaan viittasi sosiaalisen luototuksen tarpeeseen taloudellisen syrjäytymisen ehkäisemisessä. Monissa kaupungeissa – esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Porissa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa, Mikkelissä ja tulevana syksynä myös Espoossa – sosiaalinen luototus on käynnistetty vuonna 2003 voimaantulleen lain myötä, ja kokemukset luottojen myöntämisestä ovat olleet hyviä. Jyväskylässäkin sosiaalisen luototuksen käynnistämistä suunniteltiin jo syksyllä 2004, jolloin luototus päätettiin aloittaa vuonna 2005. Jyväskylän osuus kustannuksista olisi ollut vaivaiset 67 000 euroa, mutta summaa ei tuntunut löytyvän mistään.

Nyt luototuksen käynnistämistä yritetään uudelleen. Samaan aikaan Espoossa luototuksen valmistelu on niin pitkällä, että ensi lokakuussa voidaan alkaa luottoja jo myöntää. Lainaa voidaan myöntää pienituloisille ja vähävaraisille ihmisille esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa laskuja on rästissä, takuuvuokraa ei pystytä maksamaan tai jokin olennainen kodin hankinta, kuten pesukone, jää tekemättä rahanpuutteen takia. Luottoa myöntämällä taloudellisiin vaikeuksiin joutuvaa ihmistä voidaan auttaa häntä voimaannuttavasti: hän voi itse huolehtia lainan ja sen kohtuuehtoisten korkojen maksamisesta sen sijaan, että hän joutuisi köyhyysluukuille. Luotto on nimenomaan tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät kykene ottamaan tavallista pankkilainaa tai muuta korkeakorkoista lainaa maksujensa hoitamiseen. Sosiaalisella luototuksella on suuri ennaltaehkäisevä merkitys, koska se torjuu talousvaikeuksien syventymistä ja ihmisen ajautumista köyhyyskierteeseen. Kaupungille sen kustannukset ovat hyvin edulliset, ja korkotuotot tuovat suoraa tuloa kaupungin kassaan.

Lautakunnassa sentään sen vasemmistoliittolainen jäsen on ymmärtänyt sosiaalisen luototuksen tarpeen, vaikka demarijäsenet eivät ole luototuksen aloittamisen kannalle siellä tulleet. Lautakunnassa on vedottu siihen, että uusia palveluja ei vuonna 2008 voisi talousarvio-ohjeiden mukaan aloittaa, mutta nämä ohjeethan eivät sido valtuustoa. Talousarviossa voi valtuusto päättää kaikista palvelujen rahoittamisista oman makunsa mukaan. On myös huomattava, että sama lautakunta on kuitenkin hyväksynyt toisen uuden palvelun, Heimo Lajusen terapiasetelin, jonka kustannukset olisivat korkeammat. Mitään kokemusten keräämistä tai koekäyttöön ottamista ei sosiaalisen luototuksen kohdalla tarvita, sillä myönteisiä kokemuksia on jo aivan riittävästi muista kaupungeista. Ei ole mitään syytä olettaa, että sosiaalinen luototus ei Jyväskylässä tuottaisi yhtä hyviä tuloksia.

Sen sijaan kaupunginhallituksessa on enemmän viisautta, sillä siellä sekä demarit että vihreiden Tuija Elina Lindström ovat kannattaneet luototuksen aloittamista vuonna 2008. Hallituksessa vasemmistoliiton Ilkka Pernu sen sijaan ei ole aloitetta kannattanut, vaikka juuri vasemmiston luulisi suhtautuvan pienituloisten ja vaikeuksiin joutuneiden kaupunkilaisten auttamiseen myönteisesti. Samaa odottaisi myös kristillisiä arvoja kannattavilta kristillisdemokraateilta. Enkä näe mitään syytä siinäkään, että kokoomus tai keskusta vastustaisi sosiaalisen luototuksen mahdollisimman nopeaa käynnistämistä, koska luototus tukee ihmisen omatoimisuutta ja lisää omaa kykyä selviytyä talousvaikeuksista. Sitä paitsi se tuottaakin kaupungille jotakin, kun taas toimeentulotuet ovat pelkkää menoa. Jokainen ylivelkaantumiselta ja talousvaikeuksilta pelastettu kaupunkilainen on jatkossa yhä parempi veronmaksaja. Sosiaalinen luototus on ennen kaikkea inhimillinen ja ihmistä kunnioittava tapa auttaa.

Kannatan Ahti Ruoppilan tekemää esitystä siitä, että sosiaalisen luototus aloitetaan vuoden 2008 alusta sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen suunnittelemalla tavalla.

Jälkikirjoitus:

Valtuuston kokouksessa 21.5.07 demareiden ja SKP:n lisäksi vihreistä vain Lindström ja vasemmistoliitosta vain Kangas kannattivat luototuksen aloittamista vuoden 2008 alussa. Vasemmistoliiton Pernu, Yksjärvi ja Glad ja oikeistoryhmät (keskusta, kristillisdemokraatit, kokoomus, vihreät) vastustivat selkeää kannanottoa sen puolesta, että luototus aloitetaan jo vuoden 2008 alussa.