Jyväskylän valtuustoryhmä

Kaupunginvaltuutetut

Valtuustopuheenvuoroja


Talousarvion lähetekeskustelu 31.10.05
Skp:n ryhmäpuheenvuoro/ valtuustoryhmän pj. Riitta Tynjä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aina ajoittain saa kuulla syytöksiä siitä, kuinka Skp on vastuuton populisti, joka kerää poliittisia irtopisteitä vastustaessaan mm. kirjastojen, koulujen, neuvoloiden ja vanhusten päiväkeskusten lakkauttamista. Hyvä niin. Kun Skp:stä tehdään syntipukki, ei muiden puolueiden tarvitse sentään kuntalaisia ryhtyä syyttämään populisteiksi – heistäkin nimittäin iso osa myös vastustaa näitä lähipalveluiden lakkauttamisia!

Onhan meillä tietysti myös sellaisia kuntalaisia, joilla on rahaa ja oma auto, jolla pyrähtää pääkirjastoon pyhä-iltana. Mutta me kommunistit kannammekin huolta niistä kuntalaisista, jotka eivät monista eri syistä johtuen pääse sinne pääkirjastoon asti, vaikka se olisi yötä päivää auki. Esim. pienten lasten, perhepäivähoitajien, vanhusten, taloudellisesti tiukoilla olevien työttömien ym. on sula mahdottomuus kulkea tuo 5 km, jota päättäjät pitävät niin mitättömänä matkana. Syksyn mittaan on monissa tosi hyvissä yleisönosastokirjoituksissa tuotu esiin eri näkökulmia, jotka puoltavat lähikirjastojen säilyttämistä ja jopa lisäämistä. On häpeällistä, että Kuokkala on edelleen ilman omaa kirjastoaan. Kulttuurilautakunta on tehnyt hyviä esityksiä siitä, miten kirjastojen käyttöä ”alueen monimuotoisena olohuoneena” voitaisiin lisätä.

Mutta, kun taloustoimikunnan raportissa todetaan, että lähikirjastojen määrää vähennetään vuodesta 2006 alkaen, niin tätä rataahan tämä päätöksenteko näyttää - kaikista järkipuheista huolimatta – menevän. Tuota raporttia ei kyllä ole missään luottamuselimissä käsitelty ja hyväksytty, kuten moni luulee ja niin annetaan ymmärtää, ja niin sitä tässä kaupungissa toteutetaankin sitten täyttä päätä.

En ryhdy nyt tekemään yksityiskohtaisia esityksiä niistä lähipalveluista, joita tässä budjettiesityksessä esitetään lakkautettavaksi ja joita emme hyväksy. Toivomme tietysti kaupunginhallituksen seminaarissaan miettivän esitettyjen leikkausten kokonaistaloudellisia vaikutuksia niin kaupungin kuin sen työntekijöiden sekä asukkaiden kannalta ja tekevän toisenlaisia johtopäätöksiä lopulliseen budjettiesitykseen.

Palveluiden osalta ottaisin myös toisen näkökulman. Budjettikirjasta tein havainnon, että aiempiin vuosiin verrattuna ei palvelun kohdalla juurikaan ollut enää mainintaa työntekijöiden määrästä. Liekö tällä tarkoitus vaikeuttaa havaintojen tekemistä työntekijämäärän vähentämisestä. Mutta esim. edunvalvonnan ja aluepsykologien asiakkaiden sekä toimeentulotuen saajien määrissä oli arvioitu huomattavaa kasvua työntekijämäärän pysyessä ennallaan. Tosin tämäkin on oletus, koska Jkl-sopimuksen mukaanhan pois lähtevien tilalle ei automaattisesti tule uutta työntekijää. Vaikka palvelun tarve kasvaa, ihmisiä patistetaan eläkkeelle, sijaisia vähennetään. Kun joku sairastuu, sijaista ei saa ottaa, työt kaatuvat muiden niskaan ja jo ennestään ylityöllistetyt ihmiset uupuvat työnsä alle. Tätäkö kaupunki työnantajana haluaa?

Sotepan osalta henkilöstöstä todetaan, että ”palvelurakenteessa ei tapahdu vuonna 2006 muutoksia, jotka vaikuttaisivat henkilöstön määrään ja rakenteeseen, mutta talouden tervehdyttäminen vaatii henkilöstön vähentämistä”. Niinpä esim. Kotihoidon osalta todetaan, että ”talousarvion toteuttamiseksi ei työn kehittäminen riitä vaan säästöä on haettava toimintaa supistamalla, esim. 16-paikkaisen ryhmäkodin osalta ja että sosiaalityöntekijän vakanssia ei voida täyttää”. Samantapaisia esimerkkejä on varmasti enemmänkin.

Ja vaikka meillä olisi työntekijöitä, mutta heiltä puuttuu työvälineitä, on kai sanomattakin selvää, että turha odottaa tulosta. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä lisääntyvät sosiaalityön asiakkaat, joille pitäisi löytyä työtä tai kuntoutusta. Kuitenkin työllisyysrahaa leikataan 10% ja esim. päihdeongelmaisten hoitoon pääsyä vaikeutetaan, vaikka palvelua sinänsä olisi saatavilla. Miten lastensuojelussa voidaan toteuttaa sinänsä hienoja strategisia tavoitteita ongelmien ennalta ehkäisystä, kun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän arvioidaan kasvavan ja työntekijöiden ja eurojen määrät pysyvät ennallaan?

Lastensuojelu on myös hyvä huono esimerkki siitä, kuinka kustannukset karkaavat käsistä, kun omien palvelujen kehittäminen ja niihin resursoiminen lyödään laimin. Ollaan riippuvaisia yksityisistä palveluntuottajista, joiden hinnat nousevat pilviin kysynnän kasvaessa. Onko tämä hallittua ja järkevää säästämistä? – Mielestämme ei, ja tulemmekin tänä iltana jättämään asiaa koskevan valtuustoaloitteen.

Monella muulla sektorilla lastensuojelun lisäksi kaupunki on täysin lyönyt laimin, jopa lopettanut kokonaan oman palvelutuotantonsa. Mielestämme tällainen toimintatapa ei ole kaupungin, eikä kaupunkilaisten edun mukaista.

Sanotaan, että vaatimusten esittäminen ilman vaihtoehdon esittämistä on populismia.

No, tässä olen muutamien esimerkkien kautta yrittänyt jo tuoda esille, että lyhytnäköinen säästäminen tulee kalliiksi ja siksi emme kannata sitä. Päätöksiä tehtäessä on mietittävä kokonaistaloudelliset seuraukset. Nyt usein käy niin, että leikkaukset yhdellä sektorilla kasvattavat kustannuksia toisaalla. Esim. työllistämisrahoista leikkaaminen kasvattaa toimeentulotuen menoja.

Mitäpä muuta talouden osalta?

Tiedämme kaikki vallan hyvin, että niin Jyväskylän kuin muidenkin kuntien taloudellisen ahdingon syynä ovat valtiovallan toimenpiteet; valtionosuusleikkaukset ja verotukselliset ratkaisut. Mielestämme ei voida hyväksyä, että valtio ei kanna vastuuta osaltaan.

Aiemmin oli tapana, että kun kunnassa ja maakunnassa meni heikosti, koottiin karvalakkilähetystö Helsinkiin valtakunnan päättäjien pakeille vaatimaan toimia asioiden korjaamiseksi. Eikö nyt olisi paikallaan, että Markku Andersson Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana ja Timo Koivisto Paavo Lipposen entisenä erityisavustajana kokoaisivat laajapohjaisen lähetystön eduskuntaan, jossa lyötäisiin nyrkkiä pöytään ja vaadittaisiin valtiota maksamaan velkansa ja heti! Jos meistä jollakulla on vaikkapa terveyskeskusmaksu maksamatta, tulee kohta Intrumilta karhukirje ja kulujen kera. Ja jos se ei auta, uhataan ulosotolla. Olisiko kaupungin syytä haastaa valtio käräjille maksamattomista laskuista?

Kun teitä kansanedustajia on tässäkin salissa vaikka kuinka monta, niin mitä te siellä eduskunnassa olette tehneet tämän kuntatalouden kurjistamisen lopettamiseksi?

Se, että jokainen kunta kaivaa yhä syvenevää kuoppaa kuntalaisilleen omalla hiekkalaatikollaan, ei auta pidemmän päälle, ellei valtio tule näihin talkoisiin.

Mutta kyllä me täällä kuntatasollakin voidaan itse tehdä oma osuutemme talouden kuntoon saattamisessa. Ei kunnan tehtäviin kuulu elinkeinoelämän tukeminen. Jykes-kiinteistöjen osalta kaupunki näyttää nyt ryhdistäytyvän ja panee rahahanat kiinni. Mutta Paviljongin avustussopimus näyttää olevan ikuinen ja rallien rahoittaminen jopa kasvaa. Tätä emme voi hyväksyä. Emme myöskään ymmärrä, miten KIHUn ja LIKESin tukeminen kuuluu kunnan tehtäviin. Kulttuuripääkaupunkihankkeen sijasta katsomme lukuisien kuntalaisten lailla tarpeita olevan ihan muualla. Turhat uudet tiehankkeet vievät myös kunnan tiukalla olevaa rahaa. Ja koska uuden suurvoimalan rakentamiselle tässä vaiheessa ei vielä ole tarvetta, voidaan jättää lisävelan ottaminen vähemmälle tältä osin.