Kaupunginvaltuusto 27.11.06: asia n:o 164 Korpilahden kunnan liittyminen Jyväskylän kaupunkiin
Riitta Tynjä, skp

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Vajaa vuosi sitten Korpilahden kunnanjohtaja teki hallitukselle esityksen liitosselvityksen tekemisestä paitsi Korpilahden ja Jyväskylän, myös Korpilahden ja Muuramen sekä Jämsän/Jämsänkosken kanssa kuin myös Korpilahden alueen jakamisen ja itsenäisenä kuntana jatkamisen. Esitykset ja päätökset ovat ajan myötä supistuneet koskemaan selvitystä vain Jyväskylän kanssa huolimatta, että iso osa päätöksentekijöistä ja kuntalaisista on ollut itsenäisenä kuntana jatkamisen lisäksi myös Muurame-vaihtoehdon selvittämisen kannalla.

Mikäli Korpilahdella nähdään kuntaliitos tarpeelliseksi, niin luontevaa olisi hakeutua naapurikuntien puoleen – niiden, joiden kanssa on yhteistä maarajaa, ja jotka ovat yhdyskuntarakenteeltaan keskenään samankaltaisia.

Liitosselvityksen tehnyt Jussi-Pekka Alanen toteaa, että kuntakoko ei ole itsetarkoitus, vaan toiminnallisuus ratkaisee. Hänen johtopäätöksensä, että Korpilahden liitos Jyväskylään on looginen ratkaisu, on kovin outo. Selvityksessään Alanen väittää vastauksissa pyrityn täsmällisyyteen. Minussa selvitykset herättivät enemmän kysymyksiä kuin antoivat vastauksia. Ristiriitaista on, kun selvitysosan viimeisellä sivulla sanotaan ”kuntatalouteen ei liitoksella ole merkittäviä vaikutuksia” ja kuitenkin liitosta perustellaan nimenomaan Korpilahden taloudellisella tilanteella. Tosin tuon saman aineiston alkupuolella (s.10) sanotaan kuntaliitoksen vaikutuksen molempien kuntien yhteenlaskettuihin verotuloihin ja valtionosuuksiin olevan negatiivinen. Miksi siis kuntaliitos?

Siksikö, että Jyväskylässä vannotaan jatkuvan kasvun nimiin? Kuvitellaan, että suuri on kaunista ja tehokasta, vaikka tutkimukset kertovat muuta.

Väitän, että Jyväskylä on kiinnostunut Korpilahdesta vain, koska liitos maalaiskunnan kanssa ei ole edennyt. No, kun liitoksen kautta Jyväskylän maa-alue kasvaa huimasti, saa maalaiskunta varmaankin olla rauhassa kaupungin kosinnoilta. Siitä hyvästä maalaiskunta lienee valmis järjestämään puuttuvan maayhteyden.

Valtuustolle esitetään myös oheisen liittymissopimuksen hyväksymistä. Siitä muutama huomio.

Porkkanarahojen määrästä on ajan kuluessa esitetty erilaisia määriä. Tämän hetkisen tiedon mukaan ne olisivat 7,4 milj. euroa. Monista seikoista johtuen ne voivat olla paljon vähemmän. No, ne esitetään kuitenkin käytettäväksi täysimääräisesti Korpilahden kehittämisinvestointeihin. Niitä ei siis käytetä Jyväskylässä, eikä niitä käytetä eri hallintokuntien käyttömenoihin.

Kaavoituksen valmistelu luvataan kuitenkin aloittaa välittömästi sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Miten yhdyskuntatoimen budjetista revitään resurssit siihen, kun tällä hetkellä Jyväskylässä valitetaan, että henkilöstöresurssit eivät riitä toteuttamaan kaavoitukselle asetettuja tavoitteita? Mitä Jyväskylässä jätetään tekemättä, jotta Korpilahden kaavoitukseen riittää väkeä?

Jyväskylän opetustoimessa on perattu kouluverkkoa ja tiedämme, että edelleen meillä on ylisuuria luokkia ja asetettuihin indeksitavoitteisiin on matkaa. Miten opetustoimen kehyksestä revitään Korpilahden pienten kyläkoulujen ylläpito?

Raamistaan joutuu raapimaan myös sosiaali- ja terveystoimi, jotta Korpilahdella jo lakkautettu päiväröntgen saadaan lupausten mukaisesti toimintaan. Säynätsaloa kehutaan hyvänä kuntaliitosesimerkkinä. Kuntalaiset ovat asiasta kovasti eri mieltä. Lähipalveluja heikennetään perustellen, että Säynätsalo ei ole missään erityisasemassa. Ensi vuoden alusta mm. laboratoriopalvelu vähenee neljästä päivästä yhteen päivään viikossa.

Sopimuksen mukaan tavoitteena on, että kaupungin eri asukasryhmät ja alueet ovat keskenään oikeudenmukaisessa ja tasapuolisessa asemassa. Korpilahti käyttää tällä hetkellä Jämsän a-klinikan palveluja, koska päihdesäätiön hinnat ovat isommat. Eri tilaisuuksissa on kuntalaisille luvattu, että näin voi olla jatkossakin. Kaupungin tiukan taloudellisen tilanteen takia saa päihdesäätiöllä olla yhtä aikaa kuntoutushoidossa vain kaksi jyväskyläläistä. Miten mahtaa olla jatkossa, voivatkohan muut sitten mennä Jämsään hoitoon, kun ei siellä ole tällaisia rajoitteita?

Sopimuksessa luvataan, että Jyväskylä tukee Korpilahden teknisiin järjestelmiin kohdistuvia investointeja. Mitä tämä pitää sisällään? Onko kyse muustakin kuin vesi- ja viemärilaitoksen tappiollisuudesta, jonka kerrotaan aiheuttavan JE:n käyttömaksujen nostamista jyväskyläläisillä?

Yksityistieavustukset ja vesiosuuskuntien avustaminen ja lainojen takaaminen ovat asioita, joiden merkityksestä harvempi meistä on perillä. Kun sopimuksessa ollaan ottamassa omaisuuden lisäksi myös velat ja velvoitteet, tulee meille tarkemmin selvittää myös erilaisten takausten määrä ja arvio siitä, millainen riski on joutua maksamaan takausvelkoja.

Liittymissopimuksen mukaan Korpilahden talouden tervehdyttämisohjelma joutaa romukoppaan siltä osin, kun päätöksiä ei ole ehditty tehdä. Tässä varsinainen perälauta, jonka mukaan meille nyt esitetyt luvut Korpilahden kunnan taloudesta voivat kahden vuoden kuluttua olla jotain ihan muuta!

Huolestuttavaa minusta on se, että 17 korpilahtelaisen valtuutetun mielestä kansanäänestyksen tulos joutaa romukoppaan. He kertovat kantavansa vastuun siten, että antavat Jyväskylän maksaa velat! Tällainen vastuun kantaminen on kyllä aivan uutta. Toivottavasti tällainen käsitys ei laajene enemmälti kansalaisten keskuuteen, eikä tänne Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.

Ihmettelen kovasti, miksi ei meille – kuten ei myöskään Korpilahden valtuutetuille ole kerrottu, että eteläisen Korpilahden asukkaat ovat tehneet esityksen liittymisestä Jämsään? Tällä seikalla on merkitystä paitsi porkkanarahojen määrään, myös moniin liittymissopimuksessa oleviin asioihin. Esitys on paraikaa lausuntokierroksella ja sen vaikutus on syytä selvittää ennen päätöksentekoa.

Lopullisen päätöksen kuntaliitoksesta tekee valtioneuvosto. Entäpä, jos edellytyksiä liitokselle ei löydykään? Ja Jyväskylä on ehtinyt maksaa Korpilahden kaavoitusta sun muuta vaikka kuinka. Ettei vain kävisi kuten Kettusen erorahojen kanssa. Rahat menivät, eikä niitä takaisin saada.

Olen KH:n esityksen hylkäämisen kannalla.

Asiasta käytiin nimiäänestys ja liitossopimuksen hylkäämisen kannalla olivat Jaana Haapasalo, Petri Neittaanmäki, Kauko Tuupainen ja Riitta Tynjä, tyhjää äänesti Matti Kangas. Muut kannattivat kuntaliitosesitystä.