44 Riitta Tynjän valtuustoaloite peruspaleluohjelman laatimiseksi Jyväskylän kaupungille
valtuutettu Jaana Haapasalo 7.2.2005

Aloite peruspalveluohjelman laatimiseksi on erittäin ajankohtainen ja kiireellinen varsinkin nyt, kun kaupungin pelkoa herättävä taloustoimikunta jälleen kokoontuu laatimaan säästölistoja. Onkin hienoa, että Sakari Möttönen on kehitysjohtajan työviikostaan pystynyt omistamaan hetken tämän aloitteen valmisteluun ja vienyt sitä tehokkaasti eteenpäin. Yleisimpiä hokemia tällä hetkellä lienevät sellaiset kuin ”nyt on edessä kipeitä leikkauksia” ja ”nyt on mietittävä, mistä voidaan ottaa”. Juustohöylä ei enää riitä, vaan nyt karsitaan vesurilla. Tavoitteena on lähipalveluverkon harventaminen. Koulu- ja kirjastoverkoista tehdään selvitykset. Uusia palveluja ei aloiteta, ja vaihtoehtoisia palveluiden tuotantotapoja selvitetään. Lisäksi tuotannollisia tukipalveluja aiotaan avata kilpailulle. Väitetään, että peruspalveluita supistamalla turvataan tulevaisuudessa peruspalvelut.

Samalla kun peruspalveluista tingitään, jätetään pikkuhiljaa hyvästejä hyvinvointiyhteiskunnalle. Laajemminkin valtakunnassa palveluja ulkoistetaan, yksityistetään ja kilpailutetaan ja palvelumaksuja korotetaan, jotta kuntien menot pysyisivät kurissa. Kuntien kurjistuvista palveluista pääsevät lopulta osallisiksi enää vain ne, joilla on varaa maksaa. Julkinen palvelutuotanto kutistuu kuin Vasemmistoliiton kannatus. Palvelujen laatu voi heiketä, koska yksityisten palvelujen tarkoitus on tuottaa voittoa. Tämä tapahtuu niin, että palvelut tuotetaan mahdollisimman halvalla. Se on mahdollista, koska yksityisten palvelujen laatua on vaikea valvoa – eikä valvontaan varmasti riittäisi rahaakaan. Seurauksena on noidankehä, jossa huonoista palveluista aiheutuu uusia kustannuksia.

Esitys peruspalveluohjelman laatimisesta ei siis tule hetkeäkään liian aikaisin. Kehitysjohtaja Möttönen luottaa asian valmistelussaan kaupunkistrategian uudistamiseen, jossa on tarkoitus käsitellä kaupungin talouden tasapainottamista ja palvelujen tuottamista. Hänen mielestään kokonaisvaltainen kaupunkistrategia on parempi vaihtoehto kuin erilliset ohjelmat, joissa ei tarkastella ohjelman taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi hän viittaa hyvinvointikertomukseen, jonka sisältämää tietoa voidaan käyttää palvelujen suunnittelussa. Nämä seikat vaativat lähempää tarkastelua.

Monenlaisia ohjelmia, strategioita, kertomuksia ja papereita on kyllä viime valtuustokaudellakin kirjoitettu. Yksi esimerkki on Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2002-2010 ”Elämää ja hyvinvointia ikääntyville ihmisille”. Tähänkin ohjelmaan sisältyi hieno suunnitelma vanhuspalvelujen henkilöstölisäyksistä, mutta loppujen lopuksi lisäykset eivät sittenkään toteutuneet. Ohjelman merkitys on kuitenkin siinä, että se toi esiin vanhuspalvelujen puutteet ja asetti tulevaisuuden tavoitteita. Samanlainen merkitys voisi olla peruspalveluohjelmallakin. (Strategia on muuten sanana vastenmielinen, koska se viittaa sotaan. Liikkeenjohdolliset toimijat ovat yleisesti omineet strategian, samoin kuin operatiivisen toiminnan, sanavarastoonsa, mutta onko kunnan pakko kulkea samassa rintamassa – käyttääksemme taas sotasanastoa. Ohjelma, suunnitelma ja kertomus sen sijaan ovat hyviä suomalaisia sanoja, joilla ei ole epämiellyttäviä merkitysvivahteita.)

Hyvinvointikertomuksen laadinta voi myös olla hyödyllinen palveluissa olevien puutteiden paljastamiseksi. Asiaa koskeva seminaarikin järjestetään huomenna, mutta kutsu seminaariin oli lähtenyt vain hallituksen jäsenille ja lautakuntien puheenjohtajille. Ovatko säästötoimet iskeneet jo kutsujen lähettämiskustannuksiinkin? Onko siis tarkoitus, että valtuusto saa luettavakseen vasta valmiin hyvinvointikertomuksen? Aiotaanko valtuuston kumileimasinroolia vahvistaa kuluvalla valtuustokaudella?

Riitta Tynjän ehdotus siitä, että aloite peruspalveluohjelman laadinnasta lähetettäisiin lautakuntakierrokselle on hyvä. Tämä korostaisi lautakuntien merkitystä kuntamme tärkeimmän asian eli peruspalvelujen suunnittelussa. Demokratian toteutumisen kannalta on keskeistä, että valtuustoaloitetta peruspalveluohjelmasta ei vain nopeasti heitetä kehitysjohtajan pöytälaatikosta hallituksen pöydän kautta takaisin pöytälaatikkoon vaan että ohjelma otetaan vakavaan käsittelyyn. Hieman hämmästynyt olin siitä, että vasemmistoliitonkaan edustaja ei ole kaupunginhallituksessa esittänyt tämänsuuntaisia vaatimuksia.

Kannatan Riitta Tynjän esitystä. Järkevää olisi, että aloite päätettäisiin yksimielisesti lähettää lautakuntiin lausunnoille. Vielä parempi tietysti, jos pääsemme äänestämään asiasta.