Asia 190: Jyväskylän Jäähalliyhtiön perustaminen ja peruskorjaus
10.12.2007
Vesa Lankinen, varavaltuutettu

Kaupungin omistaman jäähallin peruskorjaustarve ei ole kiireellinen. Halli käytävineen ja poistumisteineen on suunniteltu alun perin 7 000:n katsojan areenaksi, joten täysi tupa eli 4 500 katsojaa ei ole turvallisuusongelma. Jos olisi, niin halli olisi tietenkin jo käyttökiellossa. Niin liikuntatoimessa kuin muissakin hallintokunnissa on lukuisia paljon kiireellisempiä ja tähdellisempiä peruskorjauskohteita.

Jäähallin yhtiöittämistä ja yritysaitioiden rakentamista ei esitetä liikuntatoimen aloitteesta. Hanke ei ole ollut liikuntatoimen eikä kaupungin investointiohjelmissa tuleville vuosille. Itse asiassa liikuntalautakunnan yli on kävelty asiassa mennen tullen. Kunnallisen demokratian muodollisuudet tulevat kyllä täytetyksi kun lautakunnalta on sentään pyydetty lausunto hankkeesta, joka on muualla valmiiksi juntattu.

Jokainen jääkiekkoa seurannut ymmärtää, että yritysaitioiden rakentamisella ei JYP:n menestystä liigassa kyetä takaamaan. Vaikka rahalla onkin entistä suurempi merkitys myös kotimaisessa jääkiekkoliigassa, niin tosiasiassa urheilulliset tekijät – hyvä valmennus, oman paikkakunnan juniorityö, onnistuneet edulliset pelaajahankinnat – ratkaisevat menestyksen. Erityisesti näin on pienempien seurojen kohdalla. Viime kädessä suuren yleisön tuki ratkaisee myös taloudellisen menestyksen.

Esimerkkejä voisi luetella viime kausilta useita. Tällä kaudella JYP on menestynyt sarjassa hienosti. Ilman yritysaitioita. Monet seurat taapertavat sarjassa yritysaitioista huolimatta. Toissa kaudella Ässät saavutti sensaatiomaisesti sarjassa hopeaa, vaikka pelaajabudjetti oli alhaisempi kuin aikoihin. Helsingin Jokerien miljoonamiehet eivät taas selviytyneet hulppealla Areenallaan edes pudotuspeleihin. Useat seurat ovat tänä päivänä suurissa taloudellisissa vaikeuksissa tehottomiksi osoittautuneiden taloudellisten satsausten seurauksena.

Kaupunkilaisten kannalta elitistiset yritysaitiot ovat totaalisen turha investointi, suoranaista rahan hukkaa. Aitioiden käyttöaste jää väistämättä äärimmäisen alhaiseksi. Niillä ei ole käyttöä kuin JYP:lle ja sillekin vain muutamana kymmenenä iltana vuodessa muutaman tunnin ajan. Arvokkaiden tilojen käyttöaste olisi noin yhden prosentin luokkaa. Kyllä tulee imagolle ja elämyksille mielettömästi ylihintaa. Yhden prosentinkin käyttöaste edellyttää aina ensin myös sitä, että JYP myös menestyy. Jos ei menesty, niin yritysaitiot ovat myös pelien aikana useimmiten tyhjillään.

Pääsääntöisesti yritysaitioiksi rakennettavat tilat siis töröttäisivät hallissa tyhjillään. Jäähalliyhtiön perustaminen ja yritysaitioiden rakentaminen merkitsevät miljoonien eurojen arvoista lahjoitusta Jyp Jyväskylä Oy:lle. Yritys saisi merkittävästi lisää päätösvaltaa kaupungin omistaman jäähallin asioihin, mutta taloudelliset riskit jäisivät kuitenkin viime kädessä kaupungin kannettavaksi. Yhtiöittäminen merkitsee kunnallisdemokratian kaventumista yhden keskeisimmän liikuntapaikan osalta. Yhtiöittämisen jälkeen luottamushenkilöt ja kaupunkilaiset menettävät päätösvallan ja liikesalaisuuksien muuri rakentuu jäähallin ympärille.

Taloustoimikunnan viitoittamalla tiellä kaupungin tilankäyttöä on tehostettu koko valtuustokauden ajan. Peruspalvelutuotannossa olleita ja lukuisia muita tarpeellisia toimitiloja on lakkautettu taloudellisen välttämättömyyden nimissä. Jäähallin yritysaitioiden rakentaminen on suurhanke, joka on räikeässä ristiriidassa aiempiin toimiin nähden ja toteutuessaan kyseenalaistaa lopullisesti taloustoimikunnan niin sanotut säästötoimet tilaratkaisuissa.

En voi yhtyä kaupunginvaltuuston päätökseen jäähallin yhtiöittämisestä ja esitetyn kaltaisesta peruskorjauksesta vaan jätän päätökseen eriävän mielipiteen.