Valtuusto 23.1.06/ 5 Valtuustoaloite Hovilan nuorisokodin tilaongelman ratkaisemiseksi
valtuutettu Riitta Tynjä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Viime vuoden lokakuussa jätetty valtuustoaloite on käsitelty rivakasti virkamieskoneistossa. Hyvä niin, koska Hovilan nuorisokodin tilaongelman ratkaisemisella kestävällä tavalla alkaa olla kiire, muutto Häkkisentieltä uusiin tiloihin pitäisi tapahtua kesään mennessä.

Jyväskylän kaupungin nuorisokotitoiminnan alkamisesta Pitkäkadulla tuli viime vuoden lopulla kuluneeksi 40 vuotta. Tuolloin perustettiin hyvin vähäisin resurssein 16-paikkainen poikien oppilaskoti. Muutama vuosi myöhemmin perustettiin Korkeakoskentielle Hovilaan 10-paikkainen tyttöjen oppilaskoti. Oppilaskodit muutettiin myöhemmin nuorisokodeiksi, Hovilan paikkamäärä tiputettiin kuuteen. Pitkäkadun yksikkö lopetettiin ja tilalle rakennettiin Keljonkankaalle 6-paikkainen Lotilan nuorisokoti. Paikkamäärä väheni muutoksissa 26:sta 12:een, mutta tarkoitus oli, että myöhemmin perustettaisiin vielä toinen 6-paikkainen nuorisokoti. Sitä ei ole perustettu, mutta kehitys on johtanut siihen, että Myllyjärven 14-paikkainen lastenkoti on muutettu nuorisokodiksi. Nuorisokotipaikkoja on siis tällä hetkellä kaupungilla yhteensä 26 kolmessa yksikössä. Hovila on joutunut toimimaan jo pitkään väistötiloissa entisen toimitilan homeongelman vuoksi.

Lastensuojelun laitospaikkoja ei kuitenkaan ole lähellekään tarvetta vastaavasti. Kaupungin omissa yksiköissä voidaan hoitaa vain osa paikkaa tarvitsevista lapsista ja nuorista, vuositasolla noin 80, 13-17 -vuotiasta lasta ja nuorta on sijoitettuna eri pituisia jaksoja kaupungin laitoksissa. Lisääntyneeseen tarpeeseen on jouduttu vastaamaan enenevässä määrin ostopalveluilla. Kehitys on vienyt tilanteeseen, jossa kaupungin omat palvelut täydentävät ostopalveluja. Lopputuloksena on ollut sijaishuoltokustannusten raju nousu. Vuonna 2005 Sijaishuollon käyttömenoista noin 5,3 Meuroa käytettiin ostopalveluihin ja noin 2,4 Meuroa kului omien laitosten ylläpitoon. Pelkästään ostopalvelujen ylitys viime vuonna ammatillisten perhekotien osalta oli lähes samaa suurusluokkaa kuin yhden oman yksikön nettomenot eli noin 300 000 euroa.

Lastensuojelulaki on hyvin velvoittava laki. Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kun kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnalla on myös velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja velvollisuus huostaanottoon on, jos lapsen kehitys vaarantuu vakavasti. Sijaishuolto on myös järjestettävä viivytyksettä. Vaikka laissa otetaan ensi sijassa huomioon lapsen etu, se velvoittaa viranomaisia myös tukemaan vanhempia ja yhteistoimintaan heidän kanssaan lapsen edun turvaamiseksi.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt jo pidemmän aikaa 2-5 prosentin vuosivauhtia koko maassa. Vuonna 2004 kasvuvauhti oli STAKESin tilastojen mukaan 2,4 %. Kaikista alle 18-vuotiaista yksi prosentti oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle, Jyväskylässä vastaava luku on 1,7, Helsingissä 2,2. Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa sijoituksia tehdään enemmän kuin maaseudulla.

Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että suunta muuttuisi lähivuosina. Jyväskylänkin pitäisi kiireesti varautua myös tulevaan. Jos omaan lastensuojelun laitoshuoltoon ei nyt panosteta, tulevina vuosina joudutaan maksamaan vielä monikertaiset laskut nykyiseen verrattuna. Lisäpanostus omiin laitoksiin maksaa varmuudella itsensä takaisin jo hyvinkin lyhyessä ajassa. Ei ole mikään ihme, että monet kaupungit, muiden muassa Lappeenranta, Kuopio ja Oulu, ovat päättäneet osoittaa miljoonia euroja omien laitospaikkojen lisäämiseen.

Kaupungin omien laitosten käyttöasteet ovat hyvin korkeat. Toiminnan tehostumisesta huolimatta raja nykyisillä resursseilla on tullut vastaan. Yhä tavallisempaa on, että lapsia ja nuoria joudutaan kriisisijoittamaan omiin laitoksiin jopa ylipaikoille. Lastensuojelulain tavoitteet laitoshuollon kodinomaisuudesta, viihtyvyydestä ja riittävästä yksityisyydestä uhkaavat vakavasti vaarantua.

Jyväskylän lastensuojelu on jo pitkään kehittynyt ns. omalla painollaan, on menty virran mukana, eikä venettä ole pyritty aktiivisesti ohjaamaan. Jatkuvat organisaatiomuutokset ovat heikentäneet reagointikykyä oleellisesti. Lyhytnäköiset talouden tasapainottamislinjaukset ovat uusi uhka lastensuojelun järkevälle kehittämiselle. Nyt on aika pysähtyä ja tehdä kunnon arvioinnit paitsi lastensuojelun sisällöistä myös taloudelli-suudesta. Tietenkin lasten edut huomioon ottaen.

Hovilan nuorisokoti tarvitsee nopealla aikataululla uudet toimivat tilat. Vaihtoehdot ovat joko tilojen vuokraaminen, sopivan kiinteistön ostaminen tai kokonaan uuden laitoksen rakentaminen valmiiden suunnitelmien pohjalta.

Kaupunginhallituksen ehdotus aloitteen johdosta on oikean suuntainen mutta ei riittävä.

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.