Selvitys hallinnonuudistuksen vaikutuksista 4.6.2007 /
Jaana Haapasalo

Alkuperäinen aloitteemme koski hallinnonuudistuksesta syntyneitä kuluja, mutta aloitteeseen annetussa vastauksessa käsitelläänkin yllättäen hallinnonuudistuksesta syntyneitä säästöjä. Ihmetystä herättää sekin, että alun perin aloitteeseen ei osattu vastata ja laskelmia pidettiin mahdottomina tehdä, mutta nyt kuitenkin laskelmat osattiin tehdä. Aloitteen taustalla oli kaupunginvaltuuston tekemä päätös, jonka mukaan hallinnonuudistus hyväksytään sillä edellytyksellä, että siitä ei koidu lisäkustannuksia. Vakava kysymys onkin, voimmeko hyväksyä kaupungin virkamiehiltä valtuustoaloitteiden näin välinpitämätöntä kohtelua. Kun alkuperäiseen aloitteeseen ei tullut kunnollista vastausta, virkamies sai tehtäväkseen laajemman selvityksen ja avukseen muita virkamiehiä.

Mitä itse selvitykseen tulee, huomataan helposti, että hallinnonuudistuksen myötä luottamushenkilöiden vaikutusvalta ja laaja edustuksellisuus on vähentynyt. On siirrytty edustuksellisuudeltaan laajoista lautakunnista kohti pienempiä johtokuntia ja yhtiön hallituksia, joissa varsinkin pienillä puolueilla on vähäinen tai olematon vaikutusmahdollisuus. Johtokunnissa myös virkamiesten suhteellinen osuus on suurempi kuin isoissa lautakunnissa, mikä voi lisätä virkamiesvaltaa. Myös absoluuttinen luottamushenkilöiden paikkamäärä on vähentynyt. Kuten nähdään, luottamushenkilöt ovat itse olleet kaventamassa omaa valtaansa.

Selvityksessä kuvataan myös virkamiesorganisaation muutoksia, mutta hallinnonuudistustyön aiheuttamia kustannuksia ei kerrota. Kustannuksia syntyi virkamiesten työryhmä- ja muusta työskentelystä ja paperinpyörittelystä, jota tarvittiin uudistuksen läpiviemiseksi. Suuri osa henkilöstökulujen oletetuista säästöistä on koitunut toimintojen yhtiöittämisestä ja myymisestä varsinkin liiketoiminnan toimialalla. Kulut ovat poissa budjetista, mutta henkilöstö jatkaa yhtiöissä, joten kyse on teknisistä säästöistä. Hallinnonuudistuksen virkamieskuluihin pitäisi laskea myös entiselle kaupunginjohtajalle maksettu 200 000 euron eroraha, joka heti vähentäisi laskettuja 500 000 euron säästöjä 300 000:een.

Hyvänä voi pitää sitä kehitystä, jossa hallinnosta on siirtynyt väkeä suoriin asiakaspalvelutehtäviin. Hallinnolle ne merkitsevät palkkakulusäästöjä, mutta kaupungin koko budjetissa palkkakulut eivät silloin tietenkään vähene, koska henkilöt ovat edelleen palkkalistoilla. Hyvä niin. Herää vain kysymys siitä, miksi hallintoa ei voitaisi toimialojen sisällä vielä enemmän purkaa suoraan asiakaspalvelutehtäviin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen toimialalle on viime vuosina ilmaantunut turhia johtajan ja päällikön tehtäviä – ja vieläpä sisäisinä täyttöinä – kuin sieniä sateella. Henkilöstön kokonaismäärää ne eivät ole lisänneet, mutta asiakaspalvelua tekeviä työntekijöitä tarvittaisiin kipeämmin kuin uusia johtajia.

Selvityksen tilajärjestelyjä koskeva osuus on epäselvä. Toisaalta tiloja on vähennetty, mutta toisaalta tulee uusia vuokrakuluja. Entisten tilojen myynnistä tosin odotetaan tuloja, jotka toivottavasti kompensoivat vuokramenojen kasvua. Tilajärjestelyjen aiheuttamasta työmäärästä ja muutoista koituneita kustannuksia ei ole selvityksessä arvioitu. Sekä palkkamenojen että tilakustannusten vähenemistä hallinnon osalta on selvityksessä arvioitu hyvin karkeasti laskemalla noin 10 prosenttia saavutetusta kokonaissäästöstä sillä oletuksella, että hallintohenkilöstöä on noin 10 prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Lopputulokseksi on saatu kuvitteellinen 500 000 euron vuotuinen kustannussäästö.