Valtuustoseminaari 22.-23.3.04
SKP:n ryhmäpuheenvuoro/ Riitta Tynjä

HALLINNON UUDISTUS

Tarkastelen tätä asiaa muutamien kysymysten kautta, en niinkään sitä, onko jokin palikka tässä laatikkoleikissä parhaalla mahdollisella paikalla vai ei.

1) Mikä on kunnan tehtävä? Mitä ja ketä varten se on olemassa?

Suomalainen hyvinvointimalli on rakennettu laajaksi kokonaisuudeksi, jossa valtio paljolti vastasi rahoituksesta ja kunnat palvelujen tuottamisesta alueellisina lähipalveluina. Tavoitteena on ollut perusoikeuksien toteutuminen kaikille kansalaisille varallisuudesta riippumatta.

Tiedämme, että valtio on luistanut rahoitusvastuustaan ja monet kunnat ovat mahdottoman tehtävän edessä osin tästä syystä, osin omista ”hupulointi”päätöksistään johtuen.

Sen sijaan, että me käytämme aikaa palikoiden uudelleen järjestelyyn, voimavarat pitäisi käyttää ja yhdistää muiden kuntien kanssa toimiin valtiovallan suuntaan. Ja toiseksi kunnassa tulisi käydä tarkastelua palveluiden tärkeysjärjestyksestä, jonka pohjalta sitten tehdään päätöksiä siitä, mihin niukat voimavarat suunnataan.

Kunnan perustehtävä – palvelujen tuottaminen kuntalaisille ei ole minnekään hävinnyt. Se meidän tulee pitää kirkkaana mielessä myös tässä hallinnon uudistusasiassa.

2) Ketä varten hallinnon uudistusta tehdään?

Luottamushenkilöitä, virkamiehiä vai kuntalaisia varten? Vai siksi, että edellisen uudistuksen tekemisestä on kulunut jo niin ja niin kauan?

Nämä samat kysymykset olisi pitänyt esittää ja niihin vakavasti vastausta hakea mm. juuri toteutetun Sotepan organisaatiomuutoksen kohdalla. Toteutus ja lopputulos olisi tällöin ehkä toinen kuin nyt, kun asiakkaat juoksevat luukulta toiselle ongelmansa kanssa.

Kelle siis tätä organisaatiomuutosta tehdään? Kuka sitä tarvitsee? Hyötyykö siitä joku, ja jos, niin kuka ja miten? Saammeko tällä aikaan säästöjä? Vai käykö kuten Sotepassa, että tulee lisää hierarkiaa ja johtajia?

Kuntalaisen kannalta varmaan on ihan sama, mikä on sen laatikon nimi, mistä hän tarvitsemansa palvelun saa, kunhan sen saa. Tärkeää on myös, että häntä ei pompotella tuossa laatikkoviidakossa eksyksiin asti.

Kun palveluja kootaan isompiin kokonaisuuksiin, on hyvä, mikäli turhista päällekkäisyyksistä näin päästään. Ja asia on hyvä myös, jos se edesauttaa suunnittelussa ja päätöksenteossa sellaisia ratkaisuja, joissa kokonaisuus otetaan huomioon.

Nythän on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka ns. säästö yhdessä hallintokunnassa kostautuu menoksi toisaalla. Mutta tällaista on tapahtunut tähän saakka jo yhdenkin hallintokunnan sisällä, esim. Sotepassa, joten en hevin usko, että tämä organisaatiomuutos toisi mitään uutta tähän asiaan.

3) Miten organisaatiomuutos parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia? - tärkein kysymys on tämä

Poliittisessa kentässä ollaan huolissaan kunnallis- ja paikallisdemokratian tilasta ja siitä, että ihmisiä ei kiinnosta edes äänestäminen.

Toisaalta viime syksynä Jyväskylässä julkistetun kuntalaisviestinnän kyselyn tulokset kertovat, että kuntalaiset haluavat tietoa valmisteilla olevista asioista ja haluavat myös tulla kuulluksi. Kaikkein vähiten kuntalaiset saivat tietoa virkamiesten toiminnasta, omista vaikuttamismahdollisuuksistaan sekä kunnallispoliitikkojen toiminnasta. Miten me vastaamme tähän haasteeseen? Eikö juuri hallinnon uudistus ole paikka, jossa tulisi pohtia konkreettisia keinoja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen ja parantamiseen?

Joissain valmistelupapereissa on ollut maininta ”asiantuntija- kansalais- ja käyttäjäryhmien perustaminen ja asema”. Mutta onko tämä asia valmistelijoiden mielestä niin vähäpätöinen, ettei siihen ole sen kummemmin paneuduttu?

Jyväskyläläiset ovat kuluneen talven aikana monella tavalla aktivoituneet ja ilmaisseet kiinnostustaan kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Meidänhän tulisi olla tästä iloisia ja luoda nykyistä enemmän erilaisia osallistumismahdollisuuksia.

Tähän liittyvän aloitteen virkamiesten ja kuntapäättäjien kuulemistilaisuuksista jätin viime joulukuussa ja toivon, että se etenisi käytännössä tämän hallinnon uudistuksen myötä.

Ihmisten aktivoituminen voi tietysti hämmentää pienen piirin vallankäyttöön tottuneita poliitikkoja ja virkamiehiä, mutta se ei ole lainkaan huono asia.

4) Mitä hallinnon uudistus merkitsee luottamushenkilöiden kannalta?

Joulukuussa hyväksytyssä periaatepaperissa todettiin 2-kohdassa ”Luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia parannetaan ja luottamushenkilöpaikkojen määrä pidetään nykyisellä tasolla”.

Tähän asti jaetusta materiaalista en ole löytänyt mitään, missä kerrottaisiin, miten luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat. Tarkoitetaanko tässä luottamushenkilöllä muitakin kuin kaupunginhallituksen jäseniä – esim. meitä tavallisia valtuutettuja?

Kun aikanaan kunnallisen itsehallinnon nimissä lakkautettiin suuri määrä lautakuntia, romahti kunnalliseen päätöksentekoon osallistuneiden kuntalaisten määrä. Nytkin meille esitetään lautakuntien lakkauttamisia. Luottamushenkilöpaikkojen kokonaismäärä esitetään pysyvän päätöksen mukaisesti ennallaan uusien johtokuntien myötä. Mutta poliittista kapeutumista tapahtuu väistämättä, kun 12-jäsenisen lautakunnan asemasta tulee 7- tai 9-jäseninen johtokunta. Valta siis keskittyy entistä harvemmille.

Tässä viimeisimmässä kaupunginhallituksen esityksessä on työryhmän ehdotus, jonka mukaan kaupunginhallitus päättää siitä ja tästä. Jäin miettimään, että mitä kunnan ylin päättävä elin = valtuusto tässä kaupungissa oikein enää tekee. Monissa valtuustopuheenvuoroissa vuosien myötä on todettu, kuinka päätösvalta on valtuustolta luisunut pois joko virkamiehille tai liikelaitoksiin, osakeyhtiöihin ym. Eikä se itsestään ole luisunut vaan valtuuston omilla päätöksillä se on sinne annettu.

Minusta tässä hallinnon uudistamisessa tulisi myös uudelleen ottaa tarkasteluun, mitkä asiat on syytä pysyttää valtuustolla. Nytkin kaupunginjohtajan erorahakysymyksessä moni valtuutettu valitteli, että kun valtuusto ei asiasta voi päättää. Moni taisi loppujen lopuksi olla hyvillään, kun ei tarvinnut ottaa vastuuta asiasta päättämisestä.

Jotta valtuuston asema päätöksentekokentässä selkiytyisi, ehdotan jatkotyössä tehtäväksi listan niistä asioista, mistä valtuusto päättää.

Näillä näkymin listasta ei tule pitkä. Sellainen kannattaisi laittaa jakeluun kuntalaisille, jotka harkitsevat kunnallisvaaliehdokkaaksi ryhtymistä. Tietäisivätpähän, mitä odotettavissa on.