Valtuusto 11.4.2005 Kommenttipuheenvuoro Riitta Tynjän GATS-aloitteeseen laadittuun vastineeseen
valtuutettu Petri Toikkanen

Arvon puheenjohtaja, arvon valtuutetut, arvon kuntalaiset

Kun luin Riitta Tynjän aloitteeseen raapustetun vastineen, niin ensimmäinen huomioni aloitteeseen saatuun vastaukseen kohdistui siihen, että kaupungin virkamiehet piiloutuvat vastauksessaan ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen selän taakse. Mitään omaa arviota GATS-sopimuksesta ja sen vaikutuksista Jyväskylään virkamiehet eivät vastauksessaan tee.

Toinen huomioitava seikka on, että arvon ministerin seminaarialustus Kuntakoulutuksen seminaarissa on jo lähes puolitoista vuotta vanha. GATS-neuvotteluja käydään kuitenkin koko ajan Maailman kauppajärjestössä, joten tiedot vuodelta 2003 ovat jo taatusti vanhentuneita.

Kolmanneksi ministerin tulkinta GATS-sopimuksesta on vähintäänkin kyseenalainen, joten Lehtomäen käyttäminen tässä yhteydessä auktoriteettina ei ole kovinkaan häävi ratkaisu.

Neljänneksi voi kysyä, onko kovin kriittistä luottaa vain yhteen auktoriteettiin, kun annetaan vastaus valtuutetuille näinkin suuren mittaluokan asiasta.

Heikosta valmistellusta vastauksesta huolimatta GATS-asia on kuitenkin sen verran tärkeä, että katson aiheelliseksi hieman selventää lyhyesti mitä GATS-sopimus sisältää.

Maailman kauppajärjestön WTO:n palvelukauppaa koskeva GATS (General Agreement on Trade in Services) on kansainvälinen sopimus palveluiden “vapauttamisesta”, toisin sanoen yksityistämisestä. Sopimus on kaikkiaan erittäin laaja ja monitulkintainen, ja siitä voidaan olla montaa mieltä monin eri perustein. Perusidea mielestäni kuitenkin on, että sopimuksessa määritellään palvelualat, jotka asteittain voidaan vapauttaa eli avata kilpailulle ja myöhemmin yksityistää.

GATS sisältää 12 laajaa palvelujen sektoria posti- ja telepalveluista pankkeihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja kulttuuriin. Ne on jaettu vielä 160 alaluokkaan.

Valtioiden välinen sopimus allekirjoitettiin 1995. Varsinaiset neuvottelut palveluiden kaupan vapauttamisesta alkoivat kuitenkin – kuten alun perin oli tarkoituskin – vasta helmikuussa 2000. Itse allekirjoitusprosessissa on huomioitavaa, että sopimus ei ole syntynyt useita eri etuja ja arvoja sovittelevan parlamentaarisen keskustelun ja harkinnan tuloksena. Pikemminkin ulkomaankauppa-asioista neuvottelevat virkamiehet, joita suurten palvelualan yritysten lobbarit neuvoivat, sorvasivat sopimuksen ja läväyttivät sen parlamenttien hyväksyttäväksi. Selvää on, että GATS-sopimukseen sisällytetty yleinen ja kaiken kattava palvelukaupan vapauttamisen periaate edustaa yksipuolisesti maailman vahvimpien pääomasijoittajien ja palveluyritysten etuja.

Sitten itse Jyväskylän virkamiesten vastaukseen tai pikemmin Paula Lehtomäen sanatarkkaan referointiin. Ulkomaankauppaministeri Lehtomäki väittää, että GATS ei koske julkisia palveluita. Tästä olen eri mieltä. GATS:n mukaan julkisia palveluja ovat nimittäin vain ne, joita ei tarjota kaupallisesti ja joihin ei liity kilpailua yksityisten palvelutarjoajan kanssa.

Jyväskylästä tiedämme, että ani harva meidänkään palvelumme määriteltäisiin GATS-sopimuksen mukaan julkisiksi palveluiksi. Esimerkiksi terveyskeskusmaksun periminen tekee terveyspalvelusta GATS-määritelmän mukaan kaupallisen palvelun. Lisäksi julkinen terveyspalvelu kilpailee toki yksityisten terveyspalveluiden kanssa, joten se on myös tätä kautta ei-julkinen palvelu. Toinen hyvä esimerkki on koulutus. Julkisin varoin tuotettu koulutus kilpailee yksityisen koulutuksen kanssa, ja näin ollen julkisin varoin tuotettu koulutus ei GATS-määritelmän mukaan ole julkinen palvelu.

Siinä ministeri Lehtomäki on oikeassa, että vielä tällä hetkellä WTO-jäsenmaat saavat itse määritellä, mitä ovat julkiset palvelut ja mitkä palvelut täten eivät kuulu GATS-sopimuksen piiriin. Itse huomauttaisin tästä: EU:n palveludirektiiviprosessin ja EU:n perustuslain kautta Suomi voi EU:n jäsenvaltiona tosin menettää tämän oikeutensa, kun päätösvalta julkisista palveluista siirtyy EU-jäsenmailta EU:lle.

Tämänhetkisessä tilanteessa huomioitavaa on myös, että vain muutama suomalainen huippupoliitikko ja virkamies tietää, minkä palveluiden vapauttamiseen Suomi on jo sitoutunut. Lista niistä sektoreista, joiden kaupan vapauttamiseen on sitouduttu, ei ole julkinen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta päätetään siis salassa kansalaisilta. Asiantuntijoiden arviot ovat, että GATS-sopimuksen sadasta kuudestakymmenestä alaluokasta Suomi olisi jo sitoutunut vähintään kuuteenkymmeneen.

GATS on siis potentiaalisesti erittäin kauaskantoinen sopimus, koska sen perimmäisenä tavoitteena on taloudellisen toiminnan ”vapauttaminen” eli yksityistäminen ja kaupallistaminen kaikilla tai useimmilla palvelualoilla. Mikään julkinen ala ei ole suojassa GATS-sopimukselta. Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että lähes kaikki palvelut pyritään vapauttamaan eli yksityistämään seuraavan 10-15 vuoden kuluessa.

Arvon valtuutetut, Riitta Tynjän aloitteeseen saatua vastausta voi pitää vähintäänkin hutaisten tehtynä ja tärkeän asian vähättelynä. Kaikista asioista ei toki tarvitse olla samaa mieltä, mutta vastauksillakin luulisi olevan jonkinlainen laatukriteeri. Valtuutettujen aloitteisiin soisi saavan paremman, ajantasaisemman ja rehellisemmän vastauksen kaupungin virkamiehiltä. Erityisesti kun kyseessä ei ole mikään pikkuasia vaan tulevaisuudessa erittäin merkityksellinen Jyväskylän koko julkista palveluntuotantoa ja kuntalaisten perusoikeuksia ja kuntalaisdemokratiaa koskeva uhka.

Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Ja todella toivon, että vastaukseksi saadaan jotain vähän parempaa.