Jyväskylän kaupunginvaltuusto
18.1.2010
asia n:o 7 Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampuksen hankesuunnitelma
SKP/Riitta Tynjä

Uudet tilat nyt esitetyille päiväkoti- ja kouluhankkeille ovat tarpeelliset, mutta niitä ei tule toteuttaa lyhytnäköisellä, pidemmän päälle kalliiksi tulevalla elinkaarimalliratkaisulla.

Mallista ei Suomessa ole kovin paljon kokemuksia. Mutta mm. Espoossa on kokemuksia paljonkin ja ne eivät ole kuulostaneet kovin mairittelevilta. Virkamiehet ovat ajaneet hankkeita asettaen päätöksentekijät selkä seinää vasten. On väitetty, ettei ole rahaa toteuttaa hankkeita muilla tavoin. Ei ole myöskään otettu todesta luottamushenkilöiden epäilyjä. Ja ei ole saatu kunnon selvityksiä mallin hyödyistä ja haitoista. Kritiikki päätöksenteon jälkeen on ollut kovaa. On mm. opittu, että rahoitus on ehdottomasti irrotettava koko paketista. Kaupungithan saavat rahoitusta edullisemmin kuin yksityiset toimijat.

Ei ole mitään järkeä, että pitkäaikaiseen palvelutarpeeseen tulevia tiloja hankitaan elinkaarimallilla. Pitkäaikaiset vuokravastuut ovat lainaan verrattavia ja rasittavat kaupungin tasetta lainan tavoin. Vaikutusvalta sen sijaan on rajallisempi. Lainastakin pääsee helpommin eroon kuin huonosta sopimuksesta. Kun kiinteistö on toisen omistuksessa, on esim. muutostöiden tekeminen hankalampaa. Kunnan ei kannata taata yksityisille yrityksille voittoa päästäkseen itse irti esim. huonon rakentamisen seurauksista. Kunnan on syytä vaatia rakentajilta hyvää jälkeä ja valvoa työtä kunnolla.

KSML:ssa kerrottiin jokin aika sitten elinkaarimallista seuraavasti: ”Idean hienous perustuu siihen, että vastuu ja riskit kiinteistön kunnosta pysyvät omistajalla. Kaupunki ei tulisi missään vaiheessa esim. homeremontin maksumieheksi. Kun rakennuksen koko elinkaari suunnittelusta ja rakentamisesta kymmenien vuosien ylläpitoon on yhden toimijan hanskassa, ovat riskitkin paremmin hallussa. Kukapa suunnittelisi tai rakentaisi sutta mahdollisimman halvalla, jos joutuu sen itse myöhemmin kuitenkin omasta taskustaan korjaamaan.” Tässä annetaan ymmärtää, että kun yksityinen rakentaa kaupungille, se ei kanna vastuuta siitä, että työn jälki on hyvää. Kas kun rakentajat eivät ole tästä älähtäneet! Ihmettelen edelleen, eikö kaupunki itse valvo rakentamisen laatua.

Tähän saakka kaupungin linjana on ollut pyrkimys päästä eroon ulkopuolisista vuokratiloista. Onko jossain nyt tehty päätös linjan muutoksesta? Vai mihin perustuu tällainen suuntaus, että tietoisesti pyritään ulkopuolisiin, nykyistä kalliimpiin vuokratiloihin, joihin vielä sitoudutaan todella pitkillä vuokrasopimuksilla?

Liitepaperissa elinkaarimallia perustellaan toisaalta investointiraamin niukkuudella ja toisaalta sillä, että ”esillä on ollut suunnitelma toteuttaa investointihanke ns. elinkaarimallilla. ” – Niin, mutta miksi sellainen on ollut esillä, mikä on todellinen syy taustalla – se ei tekstistä selviä.

Budjetissa on parilla lauseella hyväksytty elinkaarimallin selvittäminen. Mutta ainahan valtuusto voi muuttaa tekemiään päätöksiä. Viime maaliskuussa valtuusto muutti jo hyväksyttyä budjettia. Se ei ollut viisas päätös. Mutta tästä elinkaarimallin selvittämisestä luopuminen olisi viisas päätös tältä valtuustolta.

Liitepaperista ja lautakuntien lausunnoistakin käy selkeästi esille, että elinkaarimallilla toteutettuna hanke tulee kaupungille paljon kalliimmaksi nykyiseen verrattuna. On tietysti itsestään selvää, että rakennuttajan ja tilan vuokraajan tulee saada voittoa. Eihän sen muuten kannata tällaiseen hankkeeseen lähteä. Rakennuskustannusten ja hoitokulujen lisäksi rakennuksen omistaja odottaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Mutta onko kaupungin tehtävä maksaa yritysten voittoja? Mielestäni ei.

Elinkaarimallilla toteutettuna hanke tulee kaupungille kalliimmaksi mm. koska kaupunki saa edullisempaa lainaa, valtionosuutta rakentamiseen, eikä se tarvitse liikevoittoa. Pahimmillaan kaupunki maksaa rakennuksen kahteen kertaan; ensin rakennuttajalle 25 vuodessa korkoineen ja sitten ostaessaan rakennuksen käypään hintaan vuokra-ajan päätyttyä. Liitepaperissa on maininta lunastusoikeudesta tai jatkovuokraoptiosta palvelujakson päättyessä. Kiinteistö ei siis siirry kaupungin omistukseen kuin Manulle illallinen ilmaiseksi 25 vuoden jälkeen.

Lautakunnat ovat ottaneet periaatteessa myönteisen kannan, mutta edellyttävät, että korkeammat tilakustannukset huomioidaan tulevissa talousarvioissa. Voihan sitä tietysti toivoa, mutta mitenkähän mahtaa olla käytännössä tällaisten toiveiden kanssa? Kyllä Tilapalvelu osaa hallintokuntia laskuttaa ihan viimeisen päälle. Ksml:n jutussa Esko Eriksson väitti tilakustannusten olevan kalliimpia, koska on kyse uusista tiloista. Mutta päivänselvää on, että kyse ei ole pelkästään siitä.

Meille esitetään, että hanke hyväksytään nyt alustavasti ja että lopullisesti päätetään saatujen tarjousten pohjalta noin vuoden kuluttua. Liitepaperin mukaan päätökset tuolloin tehtäisiin Tilapalvelun johtokunnassa ja kaupunginhallituksessa – asia ei siis tulisi enää valtuustoon saakka. Me päätämme nyt periaatteesta, emme enää siitä, onko tarjolla oleva sopimusehdotus vuoden kuluttua kunnan kannalta viisas ratkaisu vai ei.

Toisaalta puheet siitä, että nyt vasta selvitetään ja jos ei malli vaikuta järkevältä, siitä voidaan luopua, ovat höpö-höpö-puhetta. Jos olemme rehellisiä, niin ei ole uskottavaa, että vuoden selvittelyjen jälkeen näin tehtäisiin. Kyllä selvittäminen käytännössä merkitsee hankkeen toteutumista. Esitystä tultaisiin perustelemaan vähintäänkin sillä, että siihen on jo mennyt niin ja niin paljon rahaa – jotka menisivät sitten ihan hukkaan.

Tällaisten 25 vuodelle tehtävien sopimusten tekemisessä olisi osattava olla aikamoinen ennustaja niiden tarpeiden osalta, mitä tulee olemaan. Jos jostain ei ole mainintaa sopimuksessa, ei se sido palveluntuottajaa. Ja niin voi jokin tarpeellinen muutos jäädä tekemättä tai sille ainakin tulee rutkasti lisää hintaa.

Kaiken kaikkiaan sopimusjuridiikkaan perehtyneitä lakimiehiä olisi tarpeen palkata lisää, jos tälle tielle lähdettäisiin. Sopimusten sitovuudesta kun ei aina voi olla kovin varma, kuinka hommassa käy. Siitähän meillä Jyväskylässä on kokemusta.

KH esittää hankesuunnitelman alustavaa hyväksymistä. Mutta koska suunnitelma sisältää tuon elinkaarimallin selvittämisen, en voi olla esityksen kannalla.

Esitän asian palauttamista niin, että Huhtasuon koulu -ja päiväkotikampuksen hankesuunnitelma valmistellaan uudelleen ilman, että sen toteuttamista kytketään elinkaarimallin selvittämiseen.