Jyväskylän kaupunginvaltuusto
22.2.2010
asia n:o 33 Riitta Tynjän (SKP) ym:n valtuustoaloite osa-aikaeläkkeen käyttämisestä kaupungin henkilöstön keskuudessa
SKP/Riitta Tynjä

Jätin käsiteltävänä olevan aloitteen reilu vuosi sitten. Olin juuri palannut vuorotteluvapaalta ja sain havaita, että yhden sosiaalityöntekijän jäätyä osa-aikaeläkkeelle, oli hänen työtehtävänsä jaettu meidän muiden kesken. Samaan aikaan hallinnossa osa-aikaeläkkeelle jääneelle oli järjestynyt oma pieni suunnittelijan vakanssi ja hänen aiempiin tehtäviinsä oli otettu uusi työntekijä – tiukasta täyttölupakäytännöstä huolimatta. En voinut olla tuohtumatta siitä, miten eriarvoisesti työntekijöitä kohdellaan.

Aloitteella halusin tarkempaa selvitystä koko kaupunkiorganisaatiossa siitä, miten osa-aikaeläkejärjestelyt hoidetaan. Kun meillä on nyt hienot tietojärjestelmät, niin ei luulisi olevan vaikeaa koota uuden kunnan alusta alkaen tietoja muustakin kuin osa-aikaeläkkeelle jääneiden määrästä. Sehän on tässä oikeastaan ainoa tieto, mikä meille on selvitetty. Kaipaisin tietoa siitä, minkä verran eri hallintokunnissa, erilaisissa työtehtävissä, hallinnossa vs. suorittavassa portaassa, miehiä vs. naisia, missä iässä ja millaisella työajalla osa-aikaeläkkeelle on jääty. Myös jäämisen syitä olisi kiinnostavaa kartoittaa. Ja ennen kaikkea tietoa siitä, miten työtehtävät on minkäkinlaisissa tapauksissa hoidettu. Kuinka usein ja millaisissa tehtävissä on tilanne, että ao. työntekijän tehtävät ovat eri syistä todellakin vähentyneet (tiedän sellaistakin olevan), kuinka usein tilalle on otettu sijainen ja kuinka usein mitään erityisiä järjestelyjä ei ole tehty vaan sekä ao. työntekijä että työkaverit tekevät vähemmällä työajalla entiset ja usein jopa lisääntyneet työtehtävät. Tai onko ollut tilanteita, joissa työntekijä ei ole voinut halutessaan jäädä osa-aikaeläkkeelle työnantajan kielteisen suhtautumisen vuoksi?

Vastauksessa aloitteeseen todetaan kaupungin linjana olevan, että osa-aikaeläkkeelle ei kannusteta, koska työtehtävien järjestäminen on hankalaa ja nostaa helposti henkilöstökuluja. Siinä vaaditaan työtehtävien räätälöintiä, mikä on työlästä ja vaikeaa. Kaupunginhallitus vieläpä toteaa, että tällaista linjaa jatketaan.

Siis vaikka kuinka meillä on valtakunnallisesti tutkittua tietoa ihmisten työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä, niin tässä kaupungissa ei sellaisia keinoja haluta edistää, koska ne ovat niin hankalia ja työläitä!

Jatkuvasti on mediassa esillä asiantuntijoiden kommentteja siitä kuinka eläkeiän nostovaatimukset ovat turhia, elleivät asiat työelämässä muutu. Kukaan ei komentamalla jaksa. Kenen edun mukaista on, että arvokasta tieto-taitoa omaava ikääntynyt työntekijä ei jaksa edes normaaliin eläkeikään asti, kun ikäjohtaminen tässä kaupungissa on pelkkää sanahelinää.

Vaikka osa-aikaeläkkeelle jäävän työntekijän tehtäviä hoitamaan otettaisiin sijainen ja palkkakustannukset siten jossain määrin nousisivatkin, niin uskon, että kummankin työpanos yhteensä olisi enemmän kuin 100% ja se suuresti perään kuulutettu työn tuottavuus kasvaisi huimasti. Väitän, että perustasolla esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa tällaisilla järjestelyillä saataisiin aikaan myös palvelujen laadun kohentumista nykytilanteeseen verrattuna.

Kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseen ei mielestäni ole riittävä ja siksi esitän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että mm. tässä esiin nostamiani tietoja tuodaan valtuutetuille tiedoksi. Lisäksi kaupungin nykyinen linjaus osa-aikaeläkkeelle siirtymistä kohtaan ei ole asianmukainen ja kaipaa pikaista päivittämistä.