Valtuusto 11.12.2006 /Asia n:o 177 Altek Aluetekniikan korjaamotoiminnoista luopuminen/
Jaana Haapasalo

Altekia koskevaan päätöksentekoon sisältyy jälleen Jyväskylälle tyypillisiä surullisenkuuluisia huonon hallintokulttuurin piirteitä. Altekin korjaamotoiminnasta luopumista käsiteltiin tuotannollisten tukipalvelujen johtokunnassa 29.11., ja luottamushenkilöitä pidettiin jälleen pilkkana jakamalla asiaa koskeva selvitys johtokunnan jäsenille vasta kokouksen alussa. Elleivät jäsenet olleet hankkineet itselleen pikalukutaitoa, selvitykseen perehtymiseen ei ollut mitään mahdollisuutta. Tästä syystä asian pöydällepano olisi ollut tarpeen, mutta koska asia piti viedä kiireellä kaupunginhallitukseen, pöydällepano ei ollut mahdollista. Onko siis tarkoituskin, että asiat valmistellaan virkamiestyönä miten sattuu ja luottamushenkilöt kootaan paikalle vain sokeasti sinetöimään asia? Miksi ihmeessä osa luottamushenkilöistä toistuvasti suostuu tällaiseen?

Pääkysymys tietysti on, miksi kaupunki, virkamiehet ja päätöksentekijät haluavat vapaaehtoisesti luopua kaupungin omista toiminnoista ja tukea yksityistä yritystä ja sen voitontavoittelua. Ainoat vastaukset tähän kysymykseen ovat olleet kustannustason alentaminen ja ”näin tehdään muuallakin”. Esimerkiksi Totalin yhtiöittämisen kohdalla väitettiin, että ellei yhtiö menesty markkinoilla, kaupunki voi pelastaa tilanteen. Haluaisinkin, että apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo tässä kokouksessa, miten yhtiöitetyt kaupungin toiminnot pelastetaan, jos ne eivät voitakaan kilpailutuksia.

Oikeistolainen ulkoistamisen ja yksityistämisen ideologia valtaa alaa, ja vasemmistolaisetkin päätöksentekijät vain katsovat sivusta. Eikö vieläkään tajuta sitä, että yksityisen yrittäjän tavoitteena on aina tuottaa voittoa omistajille ja tuo voitto otetaan tarvittaessa työntekijöistä vähentämällä ns. henkilöstökustannuksia? Osakkeenomistajat tarvitsevat vastinetta panoksilleen, joten yrityksen olemassaolon tarkoitus on liikevoitto. Tämä merkitsee työtahdin kiireistymistä, jopa pakkotahtisuutta, ja viime kädessä irtisanomisia, ellei yritys muuten säilytä kilpailukykyään. Vähäpätöinen seikka ei ole sekään, että kunnallinen eläkevakuutus ei pian löydä maksajia, jos kunnan työntekijöitä jatkuvasti vähennetään ja ulkoistetaan.

Vaikka nyt Altekin korjaamon palveluksessa olevat asentajat voitaisiinkin sijoittaa kaupungin muille toimialoille, korjaamotoiminnan ulkoistaminen on kuitenkin selvää kaupungin oman palvelutuotannon heikentämistä ja kunnan toiminnan kaventamista. Tarkoitus eli kustannustason oletettu alentaminen ei voi pyhittää kaikkia keinoja. Jos

Raskoneen arvioimaan palvelujen hintaan lisätään nykyiset Altekin korjaamon henkilöstökustannukset, päädytään lähes identtisiin kustannuslaskelmiin. Toisin sanoen kyse on vain henkilöstökustannusten kylmästä poistamisesta. Kaupunki haluaisi päästä eroon omasta henkilöstöstään. Jos korjaamon henkilöstö sijoitetaan edelleen kaupungin palvelukseen muille toimialoille, Raskoneen esittämä hinta tuleekin kaupungin omaa tuotantoa kalliimmaksi. Missä silloin on ulkoistamisen tuoma kustannusetu? Unohtaa ei sovi sitäkään, että korjaamon nykyiset toimitilat jäisivät kai edelleen kaupungille. Jätetäänkö ne tyhjilleen vai mitä siellä tapahtuu? Entä mitä tapahtuu, jos Raskoneen ostaa jokin ylikansallinen toimija?

Samoin kuin Totalin kohdalla kiinteistönhuoltoa, kunnossapitoa tai siivousta, myös Altekin korjaamotoimintaa pidetään jonkinlaisena tukipalveluna, johon suhtaudutaan eri tavoin kuin lakisääteisiin sosiaali-, terveys- tai opetuspalveluihin. Kuitenkin esimerkiksi teiden auraus tai kunnossapito on mitä tärkeintä peruspalvelua. Aurauksessa ja kunnossapidossa tarvittavat työkoneet ja autot puolestaan eivät liiku, ellei niitä huolleta ja korjata. Palvelut muodostavat kokonaisuuden, joten on harhaanjohtavaa puhua perus- ja tukipalveluista. Kaikki palvelu on tärkeää, jotta kokonaisuus toimisi. Tukipalvelut eivät sovellu liikevoiton tavoitteluun sen paremmin kuin muutkaan palvelut. On ollut suuri virhe siirtää kunnan palvelutuotantoa liikelaitoksiksi tuottavuuden kasvattamisen nimissä. Kuten nyt nähdään, liikelaitostaminen johtaa ulkoistamiseen ja yksityistämiseen. Kuntaa ei pidä mieltää yritystoimintana vaan kuntalaisten omistamana palvelujen tuottajana. Yrittäkää nyt muutkin ymmärtää tämä. Esitän, että kh:n ehdotus hylätään.