Jyväskylän kaupunginvaltuusto
22.3.2010
asia n:o 56 Keskeneräiset valtuustoaloitteet
SKP/Riitta Tynjä

Haluan nostaa tässä asiakohdassa keskusteluun yleisellä tasolla aloitteiden käytön ja käsittelyn, niin valtuusto- kuin kuntalaisaloitteiden, vaikka jälkimmäiset eivät käsiteltävän asian otsikkoon kuulukaan.

Valtuuston työjärjestyksessä todetaan valtuutettujen aloiteoikeus ja se, että maaliskuun loppuun mennessä tulee valtuustolle tuoda tiedoksi keskeneräiset aloitteet. Sen sijaan kuntalaisten aloitteiden käsittelystä siellä ei mainita mitään. Vanhan Jyväskylän aikaan oli käytäntö, että samaiseen maaliskuun kokoukseen tuotiin valtuustolle tiedoksi myös keskeneräiset kuntalaisaloitteet. Nyt uuden valtuuston aikana näin ei ole enää jostain syystä toimittu.

Kuntalain 28§:ssä todetaan kunnan asukkaan oikeudesta tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Samoin siellä todetaan, että valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kysynkin, ovatko valtuutettujen aloitteet jotenkin arvokkaampia kuin kuntalaisen aloitteet, vai miksi kuntalaisaloitteita ei käsitellä valtuustossa, eikä tuoda enää edes tiedoksi.

Viime joulukuussa me käsittelimme tällä valtuustossa Jenny Lindborgin valtuustoaloitteen koskien valtuustonkokousten lähettämistä internetin välityksellä. Hallitus esitti, että asiaan palataan kahden vuoden kuluttua kaupungintalon remontin yhteydessä. Itse esitin asian palauttamista, koska videointi olisi mahdollista toteuttaa suhteellisen edullisesti ilman kiinteitä laitteita. Äänin 39 – 36 aloite ei palautunut.

Moniko meistä valtuutetuista on tietoinen, että samaa asiaa koskevan kuntalaisaloitteen oli 22.10.09 jättänyt yksi kuntalainen ja 27.12.09 kaksi kuntalaista. Hallituksen listan liitteestä ilmenee, että kansliapäällikkö on vastannut sähköisesti tuohon ensimmäiseen aloitteeseen 22.2.2010 ja jälkimmäiseen 20.1.2010. Vastausten sisältö ei ole liitteestä luettavissa. Minulla on käytettävissäni toinen noista vastauksista. Siinä todetaan, että ”keväällä 2010 ei valtuuston kokousten muutosvaiheesta johtuen ole mahdollista toteuttaa kokousten videointia, mutta asiassa eteneminen on mahdollista syksyllä 2010, jolloin arvioidaan toteuttaminen kustannusvaikutuksineen ja asia viedään kaupunginhallituksen päätettäväksi”. Virkamies lupaakin siis kuntalaisille enemmän kuin mitä samaa asiaa koskevan valtuustoaloitteen pohjalta valtuustolle luvattiin. Näinkin siis voi tapahtua, kun asiat kulkevat eri reittiä ja koordinointi ei ole hanskassa.

En tietenkään ole pahoillani, jos tämä kokousten videointiasia etenisi ripeämmin kuin mitä valtuustolle luvattiin. Mutta minusta tämä esimerkki kuvaa tilannetta, jollaista ei meillä saisi olla.

Kun ryhmäpuheenjohtajien palaverissa käsiteltiin uutta esitystä valtuuston työjärjestykseksi, oli meistä aika moni tyrmistynyt virkamiesten esityksestä, jonka mukaan valtuustoaloite tuotaisiin valtuuston käsittelyyn vain, jos siinä olisi yli 10 allekirjoitusta. Muut aloitteet käsiteltäisiin vain hallituksessa. Ikään kuin isomman porukan allekirjoittamat aloitteet olisivat jotenkin fiksumpia tai pienempien ryhmien valtuutetut vähempiarvoisia. No, esitystä emme hyväksyneet.

Sen sijaan heitettiin esiin ehdotus ns. talousarvioaloitteista, jotka jätettäisiin 30.4. mennessä ja joilla voitaisiin evästää seuraavan vuoden budjetin valmistelua. Tämä tuntui käyttökelpoiselta idealta, ja vaikka uusi työjärjestys ei vielä olekaan voimassa, niin sitä varmaan voisi soveltaa jo tänä keväänä.