Museorakennukset

Asuinripi Päärakennus on siirretty vuonna 1987 Lapista, Kodiksamin kylästä, jossa se oli niin sanottu toinen ripi Utulan talosta .Talon sisustus on kyläläisten lahjoittamaa.
		Talon hirsistä on löydetty vuosiluku 1879, jota pidetään rakentamisvuotena. Ikkunoiden koristelaudat eivät ole alunperin tästä talosta, vaan mallia on otettu Uotilan kylän Vilkkilän talossa joskus käytetyistä koristelaudoista
Porstokamari

Sali

Tupa

Maakellari ja vinttikaivo
		Museoalue on ollut asuttuna ainakin jo 1800- luvulla; paikalla sijaitsi tuolloin sekatyömies ”Kraatri Sampu” vaatimaton asumus. Hänen ajastaan on jäänyt muistoksi Kaivo, kellari ja omenapuu, jotka löytyvät portin läheisyydestä.
Aitta Aitta on alunperin Nihattulan Kartanosta, josta se siirrettiin Uotilan kylän Vilkkilän taloon ja edelleen siirrettiin museoalueelle vuonna 1983. Aitta on peräisin 1800- luvulta ja on sikäli erikoinen, koska sen katto ja pohja on tehty kokonaan hirrestä. Aitassa on esillä pienesineistö, jotka on puhdetöinään veistänyt maanviljelijä Ilmari Jalonen (1902 - 1985) Kaarolta. Hän lahjoitti kaikkiaan 72 pienoismallia kotiseutuyhdistykselle. Kokoelmasta löytyvät kaikkien kotitalous- ja maatalouskalujen pienoismallit.

Kerrhuane, navetta, puuhuane, talli Kerrhuane eli Kalustovaja, jossa jatkeena on navetta ja talli,sekä pruuttahuane, hyysi ja aisakeinu on rakennettu alueelle 1800-1900- luvun vaihteen mallin mukaan. Kaikki alueen rakennukset on korjattu ja siirretty tai rakennettu talkootyönä.


Kontmylly
		Muinan tuulimylly on kontmyllytyyppiä ja se jauhanut viljaa alunperin Kollan Vahteristolla, josta se siirrettiin 1800-luvulla Soukaisten Salukselle ja edelleen siirrettiin Muinanmäelle vuonna 1966. Tuulimyllystä löytyy runsaasti vuosilukuja, joista vanhin on 1793. Myllyä on käytetty vielä 1930 - 40 luvuilla.
Lehdeslato
	Puolipyöröhirsinen Lato on ns. Lehdeslato, joka siirrettiin Lapin rajalta Kollasta vuonna 1985 museoalueelle. Ladossa on ruokokatto.
Luhti Luhtiaitat ovat peräisin Kodisjoelta Toivo YliKarron talosta ja se on rakennettu ilmeisesti vuosisadan vaihteessa. Nuorisoseura siirsi sen museoalueelle 1965. Alakerran oikeanpuoleisessa aitassa on nähtävänä kodintekstiilejä, käyttövaatteita ja maidonkäsittelyyn liittyviä esineitä, kuten erilaisia kirnuja.Vasemmassa huoneessa on esillä runsaasti taloustavaroita sekä miesten käsitöihin ja maatalouteen liittyviä työkaluja. Luhdin yläkerrasta löytyy perinteisiä pyyntivälineitä ja pellavan muokkaamiseen tarvittavia esineitä

	Olkijalkineita sidottiin rukiinoljista kotirintamalla ja myytiin saksalaissotilaille. Oljista sidottiin palmikkoköynnöstä, josta yhteen neulomalla (suurella äimällä) muodostettiin saappaiden päälle mahtuva jalkine.Isoon paperisäkkiin täytyi mahtua 4 paria. Valmistusta edelsi kylillä pidetyt sidonta- ja neulontakurssit. Opetuksesta huolimatta tossuja syntyi kaiken kokoisia, joskus niin isoja, että tarvittiin paremman puoleinen "latonuija" tossujen säkkiin saamiseksi. Osuuskaupat, kuten Vasaraisillakin, ostivat tossut ja välittivät edelleen rintamalle vietäviksi.

Pruuttahuane Pruuttahuane on ollut paloruiskun säilytyspaikka ja sijaitsi kylän keskustassa nykyisen Lukulan lähellä.

Ranthuane Ranthuane on siirretty Sorkan kylän Mantereenpäästä. Perimätiedon mukaan se on tuotu Sorkkaan 1860- luvulla ja siirron yhteydessä hirret on käännetty toisin päin niin, että entisestä ulkoseinästä tuli sisäseinä . Ranthuone on kuulunut kalastaja Adolf Karranmaalle, jonka jälkeläiset ovat lahjoittaneet rakennuksen esineistöineen Muinalle vuonna 1985. Ranthuoneen esineistö on kattava kokoelma merikalastukseen liittyviä välineitä vuosisadan vaihteen tienoilta. Täältä löytyy esim. 1080 litraa eli 36 nelikkoa vetävä silakkatiinu, johon silakat kalastustilalla suolattiin.

Savusauna Savusauna on tuotu Lapista Rohdaisten kylästä, jossa se on toiminut Luhdanperän torpan saunana jo 1800-luvulla. Museoalueelle sauna siirrettiin 1984.

Saippuaresepti: 3 kg jäterasvoja 400 g lipeäkiveä 10 l vettä 2 dl suolaa Rasva ja puolet vedestä laitetaan kiehumaan. Kun rasva on melkein sulanut, lisätään puolet lipeäkivestä ja puolen tunnin kuluttua toinen puoli. Seos saa kiehua, kunnes se juoksettuu. Silloin lisätään suola ja loput vedestä. Liemi saa vielä kerran kiehahtaa, siivilöidään ja laitetaan puupunkkaan jäähtymään. Leikataan paloiksi, kun se on hyytynyt ja pannaan kuivumaan.

[pääsivulle]

Maakellari ja vinttikaivo