Porvoon Metallityöväen Ammattiosasto 86
Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan
Uusi vuosilomalaki tuli voimaan 1.4.2005 ja se korvaa vuoden 1973 vuosilomalain vuosilomasäädökset. Laki on kirjoitettu vastaamaan nykylainsäädännön vaatimuksia ja siinä otetaan huomioon Euroopan yhteisön lainsäädäntö. Lain siirtymäsäännöksen mukaan 31.3.2005 mennessä ansaittujen vuosilomien lomapalkat ja -korvaukset lasketaan ansaintahetkellä voimassa olleen vuosilomalain mukaan. Sen sijaan uuden lain loman antamista koskevia säännöksiä sovelletaan heti lain tultua voimaan.
Työnantajan kolme toisistaan riippumatonta tehtävää:
1. laskea työntekijän vuosiloman pituus
2. laskea työntekijän vuosilomapalkka
3. määrätä kesä- ja talviloman ajankohta ja antaa loma
14 päivän sääntö
Vuosiloma määräytyy loman ansaitsemisperiaatteen mukaisesti:
a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroisiksi työpäiviksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain 3 §:n tai alan työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy.
Loman pituutta laskettaessa on huomioitava, että mahdollinen puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä.
35 tunnin sääntö
Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35 tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. 1.4.2005 voimaan tullut vuosilomalaki paransi 35 tunnin säännön piirissä olevien työntekijöiden asemaa työssäolonveroisten päivien osalta niin, että heillä on samat työssäolonveroiset päivät kuin 14 päivän säännön piirissä olevilla. Ne työntekijät, jotka työskentelevät sopimuksen mukaisesti alle 14 päivää ja alle 35 työtuntia kuukaudessa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Lomakorvauksen maksaminen määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lomakorvaus on 1.4.2005 tai sen jälkeen alkaneissa työsuhteissa 9 %:a edellisen lomanmääräytymisvuoden ansiosta, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle yhden vuoden ja 11,5 %:a, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Ennen 1.4.2005 ansaittujen vuosilomien ajalta maksettavaan vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen sovelletaan ansainta-aikana voimassa olleen vuosilomalain säännöksiä, eli 8,5 %:a ja 11 %:a.
Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan
Metallin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti miten metallialalla työntekijän lomapalkka ja lomaraha lasketaan ja maksetaan. On tullut ilmi tapauksia, joissa työntekijän lomapalkan määrä on laskettu virheellisesti. Virheen takia työntekijä on voinut menettää yhteensä 100 - 300 euroa virheellisesti lasketun lomapalkan ja lomarahan vuoksi. Summa on huomattava. Yleisesti ottaen valtaosassa työpaikkoja lomapalkat on laskettu oikein ja ilmi tulleissa tapauksissa on ollut kysymys tietämättömyydestä. Eräs tunnusmerkki virheellisestä laskutavasta on erillisen lomakeskituntiansion matala taso tai jopa sen puuttuminen lomapalkkalaskelmasta. Jos aikapalkalla työskentelevän henkilön lomakeskituntiansio on sama tai matalampi kuin normaali tuntipalkka, on syytä hälytyskellojen soida ja tehdä tarkistuslaskelma. Tämä tunnusmerkki ei ole aukoton, sillä esimerkiksi työehtosopimuskorotusten lisäksi tulleet henkilökohtaiset palkankorotukset tai urakkapalkkaus tekevät ko. vertailun vaikeaksi. Todettakoon vielä, että kuukausipalkkaisella työntekijällä tällaista virhettä ei synny. Oleellista siis on, että tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa määriteltäessä lasketaan erillinen lomakeskituntiansio (loma KTA). Yleisin virhe on tapahtunut siinä, että lomanmääräytymisvuoden ansioon ei ole laskettu työajantasauslisää tai tehdyksi työajaksi on virheellisesti lisätty pidetyt "pekkastunnit". Eli maksetut työajantasauslisät huomioidaan, mutta tehdyistä työtunneista muodostuvaan jakajaan ei huomioida pidettyjen tasausvapaiden tunteja. Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen.
Vuosilomapalkkaan lasketaan
- Sunnuntaityön peruspalkka
- Palvelurahat
- Sunnuntaityökorotus
- Viikkovapaakorvaus
- Vuorotyö- ja työssäoloajan muut lisät
- Lomanmääräytymisvuoden ansio
- Työajan lyhennyksen korvaus
- Tulospalkkio
(tes 10 § 6.mom.)
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella:
| Lomapäivät | Kerroin | Lomapäivät | Kerroin |
| 2 | 16,0 | 18 | 131,2 |
| 3 | 23,5 | 19 | 138,8 |
| 4 | 31,0 | 20 | 146,4 |
| 5 | 37,8 | 21 | 154,4 |
| 6 | 44,5 | 22 | 162,4 |
| 7 | 51,1 | 23 | 170,0 |
| 8 | 57,6 | 24 | 177,6 |
| 9 | 64,8 | 25 | 185,2 |
| 10 | 72,0 | 26 | 192,8 |
| 11 | 79,2 | 27 | 200,0 |
| 12 | 86,4 | 28 | 207,2 |
| 13 | 94,0 | 29 | 214,8 |
| 14 | 101,6 | 30 | 222,4 |
| 15 | 108,8 | ||
| 16 | 116,0 | ||
| 17 | 123,6 |
Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella.
Esimerkiksi
Vuosiloma KTA:n ollessa 10 €, lasketaan vuosilomapalkka 30 vuosilomapäivälle seuraavasti: 222,4 x 10 € = 2 224,00 €
Jakamalla 2 224,00 € : 30 = 74,13 € saadaan yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on 24 x 74,13 € = 1 779,12 € ja talviloman osuus 6 x 74,13 € = 444,78 €
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Sovittaessa paikallisesti lomapalkan jaksottamisesta on sopijana pääluottamusmies. Tällöinkin lomapalkan on oltava maksettu kokonaan viimeistään siinä tilissä, jossa maksetaan ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän palkka.
Työnantaja on lomapalkan maksaessaan velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenee lomapalkka ja sen määräytymisperusteet.
35 tunnin sääntö
Vuosilomapalkka on 9 %:a, kun työsuhde on alkanut 1.4.2005 tai sen jälkeen ja kestänyt yhdenjaksoisesti alle yhden vuoden ja 11,5 %:a, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Kesällä 2005 pidettävien, 1.4.2004 - 31.3.2005 ansaittujen vuosilomien ajalta maksettavaan vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen sovelletaan ansainta-aikana voimassa olleen vuosilomalain säännöksiä, eli 8,5 %:a ja 11 %:a. Prosenttimääräisesti muodostuva vuosilomapalkka lasketaan lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tehdyn työajan palkasta (sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus, palvelurahat, vuorotyö- ja muut lisät, arkipyhäkorvaus, jos oltu arkipyhänä työssä, tulospalkkio, työajan lyhennyskorvaus) lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.
Vuosilomapalkka ja osa-aikaeläke
Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan työpäivää lyhentämällä, määräytyy vuosiloma edelleen 14 päivän säännön mukaan. Lomapalkka saadaan kertomalla lomakeskituntiansio osa-aikatyön säännöllisten viikkotyötuntien ja luvun 40 osamäärällä.
Jos esim. 40 viikkotunnin sijasta työskennellään 20 tuntia viikossa, on työaika puolitettu. Lomapalkka lasketaan lomakeskituntiansion ollessa 12 euroa seuraavasti. 20 / 40 x 12 = 6 euroa. Jos vuosilomaa on ansaittu 30 päivää, on lomapalkkasopimuksen mukainen lomakerroin 222,4. Joten 30 päivän lomapalkka lasketaan 222,4 x 6 € = 1334,40 euroa.
Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan siten, että ollaan joka toinen viikko työssä ja joka toinen eläkkeellä, loman ansaintasääntö muuttuu 35 tunnin säännön piiriin. Ansaintasääntö määräytyy työsopimuksessa sovitun työajan perusteella. Ansaintasääntöjä ei voida soveltaa rinnakkain tai lomittain eri kuukausina. Ainoastaan jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken lomanmääräytymisvuoden siten, että siirrytään 14 päivän ansaintasäännöstä 35 tunnin ansaintasääntöön tai päinvastoin, sovelletaan vuosiloman pituutta määrättäessä kumpaakin järjestelmää. Lomapalkka lasketaan kahdessa osassa. Lasketaan lomapalkka täysiaikaisena työskentelyn ajalta lomapalkkasopimuksen mukaisen kertoimen mukaan ja osa-aikaisena työskentelyn ajalta prosenttimääräisenä. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan. On tärkeää, että työntekijä ja työnantaja sopisivat kaikista vuosilomaan liittyvistä ja muista mahdollisista asioista riittävän selkeästi ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä.
Lomaraha
Lomaraha (ent. lomaltapaluuraha) on puolet työntekijän lomapalkasta. Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, pääsäännön mukaan maksetaan puolet lomarahasta ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, tulee työntekijän työsuhde olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Kun työnantaja päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken vuosiloman, maksetaan myös lomarahan jälkimmäinen osa. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. Määräystä sovelletaan myös siviilipalvelusvelvolliseen.
Kuukausipalkka
Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaan seuraavasti:
a) loma-ajalle kohdistuva palkka maksetaan ennen vuosiloman alkamista tai
b) säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, jos tästä on paikallisesti sovittu.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosilomapalkan ja lomarahan maksutapaa. Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpaikan käytännön mukaisesti. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan.
Jos lomapalkka maksetaan ennen vuosiloman tai sen osan alkua, lomapäivän palkka lasketaan jakamalla viikkopalkka kuudella ja kuukausipalkka 25:llä. Ellei näin laskettu kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka vastaa normaalia palkkaa, on tarkastus tehtävä vuosilomaa seuraavana palkanmaksun yhteydessä. Korjaus siitä riippumatta, kumpaan suuntaan virhe on tapahtunut.
Lomapalkka saadaan kerralla oikein suorittamalla laskenta alla olevan kaavan mukaan. Palkka 1600 €/kk. Lomakuukauteen sisältyy 23 säännöllistä työpäivää, joista 20 on lomapäiviä. 20 lomapäivää x 1600 €/kk + vuorolisät = 1.391.30
Lomaraha
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan määrä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukausipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja tästä saatu luku kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
a) Mikäli työntekijän työsuhde päättyy lomanmääräytymisvuonna siten, että hän on ennen työsuhteen päättymistä ollut alle vuoden saman työnantajan palveluksessa, hän ansaitsee lomakorvausta kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen päättymiseen saakka.
b) Mikäli työntekijän työsuhde päättyy lomanmääräytymisvuonna siten, että hän on ennen työsuhteen päättymistä ollut vuosilomalaissa säädetyn vuoden määräajan saman työnantajan palveluksessa, hän ansaitsee lomakorvausta 2,5 päivää sen lomanmääräytymisvuoden alusta (1.4. alkaen) kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen päättymiseen saakka.
Ratkaisevaa on siis se, että laissa säädetty vuoden työsuhteen kestoedellytys on täyttynyt ennen työsuhteen päättymistä. Lyhyissä työsuhteissa työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukausien työpäivät voidaan laskea yhteen ja jos työ- tai työssäolonveroisia päiviä on vähintään 14, ansaitaan lomakorvausta myös näiltä vajailta lomanmääräytymiskuukausilta.
Lomakausi ja vuosiloman antaminen
Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena 2.5. - 30.9. välisenä aikana nämä päivät mukaan lukien. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. - 30.4. välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Loma on annettava yhdenjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Tämä tilanne on metalliteollisuudessa erittäin harvinaista. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen.
Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, ellei hän kuultuaan työntekijää tai tämän edustajaa, ole päässyt ajankohdasta tämän kanssa yksimielisyyteen. Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen. Lomapäiviksi katsotaan vain arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Kolmen päivän pituiseen tai lyhyempään lomaan ei saa osua vapaapäiviä.
Työnantajan on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vuosiloman ajankohdasta kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Tätä ilmoitusta ei ole tulkittavissa ennakkoilmoitukseksi, joka sitten vahvistettaisiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Ilmoitus sitoo työnantajaa. Työneuvosto on todennut (kokoelma nro 792), että ilmoituksen jälkeen ei työnantaja enää voi yksipuolisesti siirtää vuosiloman alkamisajankohtaa.
Osa-aikaeläke
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana. Loma-ajankohdaksi määrätään edelleenkin tietty kalenteriaika, josta lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät riippumatta siitä, ovatko ne työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä vai vapaapäiviä.
Jos on kyse osa-aikaeläkkeestä, suositeltavaa on, että lomajaksoon sisältyy työssä- ja eläkkeelläoloaikaa samassa suhteessa kuin muunakin aikana loman ulkopuolella. Tällöin alun perin sovittu tehdyn työajan ja eläkkeellä oloajan välillä suhde toteutuu ja myös palkka vastaa sovittua.
Sairaus ennen lomaa ja loman aikana
a) Sairastuminen ennen loman alkamista - loman siirtämisen ehtoja on kaksi
Vuosilomalain mukaan loman alkamista on siirrettävä, jos työntekijä on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja pyytää lomaa siirrettäväksi. Työntekijän työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista ja hänen tulee pyytää sen siirtämistä. Jos loma alkaa esim. maanantaina, tulee työntekijän käydä lääkärissä viimeistään sunnuntaina. Mikäli lääkärissäkäynti tapahtuu vasta maanantaina, katsotaan työkyvyttömyys alkaneeksi loman aikana.
b) Työntekijä sairastuu loman aikana, ei hänen työkyvyttömyysajastaan yhdenjaksoista seitsemän kalenteripäivää ylittävää osaa ole luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä sitä pyytää. Saman lomajakson aikana on vain yksi seitsemän kalenteripäivän karenssiaika. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on välttämätön ja se on toimitettava työnantajalle välittömästi, jotta työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaisi. Kun lomaa pyydetään siirrettäväksi, on hyvä jo siinä vaiheessa sopia uusi loman ajankohta. Ellei loma-ajan pitämisestä päästä sopimukseen, voi työnantaja viimekädessä määrätä uuden loma-ajankohdan kaksi viikkoa ennen loman alkua, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkua.
c) Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos hän tätä erikseen pyytää. Mikäli loman tai sen osan alkaessa työntekijä tietää lomansa aikana joutuvan sellaiseen leikkaukseen tai muuhun hoitotoimenpiteeseen, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden, on lomaa pyydettäessä siirrettävä. Mikäli työntekijä ei pyydä lomaa työkyvyttömyyden ajalta siirrettäväksi, on hänellä lomapalkan lisäksi oikeus KELA:lta saatavaan sairauspäivärahaan. Tapauksessa c) on toteuduttava kaksi ehtoa: tieto mahdollisesta leikkauksesta tai hoitotoimenpiteestä tulee antaa työnantajalle ennen loman alkua ja henkilön tulee olla työkyvytön. Kuntoutuksessa ei ole kyse työkyvyttömyydestä, mikäli lääkäri ei ole määrännyt sairaslomaa tälle ajalle.
Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen
Jos työkyvyttömyys alkaa viikonloppuna, siitä on monesti lähes mahdotonta ilmoittaa työnantajalle välittömästi. Yleensä ilmoittaminen ja loman siirron pyytäminen voikin tapahtua vasta maanantaina, jolloin on syytä toimittaa myös lääkärintodistus työnantajalle. Erityistä ongelmaa aiheuttavat ne työpaikat, joissa koko toiminta on keskeytetty loman tai sen osan ajaksi. Näissä yrityksissä tulisi sopia ennakkoon, miten ja minne tieto mahdollisesta sairaudesta ja lomansiirrosta tulee toimittaa. Työneuvoston lausunnon (nro 796) mukaan loman alkua on siirrettävä, vaikka ilmoitus ja siirtopyyntö tapahtuisi vasta loman alettua. Ehtona on, että ilmoituksen ja pyynnön viivästyminen on johtunut laillisesta esteestä. Tällaisena esteenä pidetään mm. sitä, ettei ole henkilöä jolle asiasta voisi ilmoittaa.
Siirretyn loman pitäminen
Työnantajan on pääsäännön mukaan ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdollista kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyjen loman ajankohdasta tulee sopia, mikäli mahdollista jo siirtoa pyydettäessä. Viimekädessä työnantajan on kuitenkin mahdollista määrätä loma-ajankohta kaksi viikkoa ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen.
Työntekijällä on oikeus työkyvyn palauduttua jatkaa vuosilomaansa sen ajan, joka työkyvyn palauduttua on jäljellä työnantajan hänelle ilmoittamasta vuosilomasta. Työntekijällä ei ole oikeutta oma-aloitteisesti jatkaa vuosilomaansa yli hänelle ilmoitetun vuosiloman päättymisajankohdan. Se osa vuosilomasta, joka on "säästynyt" työkyvyttömyyden johdosta, on työnantajan annettava myöhemmin erikseen, aikaisemmin kerrotulla tavalla.
Jouni Miettinen
työehtosihteeri
---------------------------------------------------------------------------
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
METALLITYöVäEN LIITTO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
1 §
Soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske työsopimuksen pätämistä tai työntekijän lomautamista, jos perusteena on
- työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §).
- yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka
- työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §
Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä. Sopimus ei myöskään koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimussuhteita.
I TYöSOPIMUKSEN PääTTäMISTä KOSKEVIA YLEISIä MääRäYKSIä
2 §
Irtisanomisajat
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
| Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
| Enintään vuoden | 2 viikkoa | |
| Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi | |
| Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta | |
| Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta | 4 kuukautta | |
| Yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
| Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
| Enintään 5 vuotta | 2 viikkoa | |
| Yli 5 vuotta | 1 kuukausi | |
3§
Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen
Jolleivät työnantaja ja työntekijä, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Soveltamisohje:
Työpäivillä tarkoitetaan työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä. Työllistymisvapaan määrää voidaan käyttää myös työpäivän osina.
Täydellä palkalla tarkoitetaan tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota. Kuukausipalkkaisen työntekijän täydellä palkalla tarkoitetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaa kuukausipalkkaa.
4§
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.
Työntekijä, joka eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkan suuruisen kertakaikkisen korvauksen, jonka laskentaperusteena on työntekijän keskituntiansio. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä.
Työnantajan on kuitenkin noudatettava, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty kuittausoikeuden rajoittamisesta.
Jos vain osa irtisanomisajasta jätetään puolin tai toisin noudattamatta, koskee korvausvelvollisuus vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
5 §
Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä
Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittumiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
6 §
Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
7§
Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle
Työsopimuslain 9 luvun 3a §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehdystä työntekijän irtisanomisesta työvoimatoimistolle.
8 §
Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä
Työsopimuslain 9 luvun 3b §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta tiedottaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotulle työntekijälle työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä.
II TYöSOPIMUKSEN PääTTäMINEN JA TYöNTEKIJäN LOMAUTTAMINEN TYöNTEKIJäSTä JOHTUVASTA TAI HäNEN HENKILööNSä LIITTYVäSTä SYYSTä
9 §
Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.
Soveltamisohje:
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto‑oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Purkamisen perusteet
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.
Purkautuneena käsittelemisen perusteet
Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti.
Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.
10 §
Irtisanomisen toimittaminen
Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
11 §
Työntekijän kuuleminen
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi luottamusmiestä tai työtoveriaan.
III TYöSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYöNTEKIJäN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYöNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJäRJESTELYISTä JOHTUVISTA SYISTä
12 §
Neuvottelumenettely
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraavat määräykset:
Soveltamisohje:
Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) soveltamispiiriin sellaisena kuin laki on voimassa 1.7.2005.
Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain 7, 7 a, 7b ja 8 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.
1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt
a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu seitsemän päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
Soveltamisohje:
Ellei jäljempänä sovitusta muuta johdu, edellä mainittuja periaatteita noudatetaan kaikissa yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdan mukaisissa tilanteissa, jolloin neuvotellaan sanotunlaisista henkilöstöjärjestelyistä.
2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 7d §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmasta neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.
3 Yrityssaneeraus
Yrityssaneerauksen vuoksi käytävissä neuvotteluissa noudatetaan niistä annettuja säännöksiä.
14 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
15 §
Lomauttaminen
1 Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momenttien mukaiset.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
a) Työn vähentyminen tilapäisesti
Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.
Soveltamisohje:
Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.
b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti
Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.
2 Lyhennetty työaika
Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.
3 Lomautusilmoitusaika
Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.
4 Paikallinen sopiminen
Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 30 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen
a) Lomautuksen siirtäminen
Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuksen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan lomautuksen alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.
b) Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja työntekijän on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
6 Muu työ lomautusaikana
Työntekijä voi ottaa lomautusajaksi muuta työtä.
7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus eräissä tilanteissa
Työntekijä purkaa työsopimuksen
Lomautetulla työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumatta, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedossaan, lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Työnantaja irtisanoo työsopimuksen
Korvauksen edellytykset
Lomautetulla työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuvasta vahingosta, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana.
Korvausvelvollisuuden rajoittaminen
Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentää työntekijän irtisanomisaikana muualla mahdollisesti ansaitsema palkka. Työntekijän tahallaan ansaitsematta jättämän palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantaja olisi itse järjestänyt työntekijälle irtisanomisajaksi tai sen osaksi työtä. Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.
Korvauksen laskeminen
Yhtä irtisanomisajan kuukautta vastaava korvaus saadaan kertomalla työntekijän henkilökohtainen aikapalkka (hkap) luvulla 160.
Soveltamisohje:
Laskettaessa irtisanomisajan palkan korvausta vajaalta kuukaudelta katsotaan työviikkoon sisältyvän viisi työpäivää.
Työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajalta vuosilomalain mukainen lomakorvaus riippumatta siitä, kumpi työsopimuksen osapuolista on irtisanonut sopimuksen.
Korvauksen maksaminen
Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei työntekijä ole irtisanomisaikana muualla töissä. Jos työntekijä on irtisanomisaikana muualla työssä, maksaa työnantaja irtisanomisajanpalkan korvauksen ja muualla ansaitun palkan mahdollisen erotuksen työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijä antaa työnantajalle tuolloin selvityksen irtisanomisaikana muualla ansaitsemastaan palkasta.
Työntekijän irtisanoutuminen
Lomautetulla työntekijällä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada korvauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi. Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään työntekijän työstä saama palkka.
IV KORVAUKSET
16 §
Korvaukset
Perusteen rikkominen
Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)
Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.
Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työntekijän lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)
Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.
Yhden korvauksen periaate
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.
Menettelytapamääräysten rikkominen
Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehto-sopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa. Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Korvauksen suhde hyvityssakkoon
Työntekijälle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työnantajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
17 §
Menettely erimielisyystapauksissa
Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet lomautettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen 31 §:ssä sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.
18 §
Kanneaika
Jollei tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättämistä tai lomauttamista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 16 §:n mukaiseen korvaukseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
19 §
Voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa 1.7.2005 alkaen työehtosopimuksen osana.
Sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 7.6.2001 allekirjoitetun metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen ja 15.2.2005 allekirjoitetun pöytäkirjan.
Helsingissä 16. päivänä kesäkuuta 2005
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYöVäEN LIITTO RY
Martti Mäenpää, Erkki Vuorenmaa
Risto Alanko Erik, Lindfors TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
METALLITYöVäEN LIITTO RY
IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN SOVELTAMISPöYTäKIRJA
Aika 16.6.2005
Paikka Teknologiateollisuus ry
Sovittiin seuraavista sopimuksen soveltamiseen liittyvistä menettelytavoista.
1 Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, asevelvollisuus, siviilipalvelus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta. Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden tai siviilipalveluslain (1723/1991) mukaista siviilipalveluksen suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/1961) nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuus tai siviilipalvelusaikaa.
2 Määräajan laskeminen
Määräaikoja laskettaessa noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/1930) olevia laskemissääntöjä.
2.1 Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2.2 Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 6 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
Vakuudeksi
Pekka Kärkkäinen
Tarkastettu
Risto Alanko, Erkki Vuorenmaa ja Erik Lindfors
---------------------------------------------------------------------------
Työajantasaamislisien eli pekkaspäivien maksaminen
Pekkaspäivät eli 12,5 työajanlyhennysvapaapäivää on annettava ja maksettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne ovat kertyneet, ellei työpaikalla ole sovittu niiden pitämisestä seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivään mennessä. Työnantaja ei voi kuitenkaan yksipuolisesti määrätä pekkaspäivien siirrosta, vaan asiasta on sovittava työpaikalla.
Päivä- ja kaksivuorotyön pekkaspäiviä koskevat määräykset ovat Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 13. §:n 6. momentissa. Näiden määräysten mukaan työpaikalla voidaan sopia pekkaspäivien pito- ja maksamisajankohdasta sekä siitä, pidetäänkö päivät työpäivää lyhentämällä.
Pekkaspäivät kertyvät silloin, kun tehdään 8 tunnin työpäivää ja 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan on tasoituttava päivä- ja kaksivuorotyössä vuonna 2004 keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa eli 1 732 tuntiin vuodessa. Jos säännöllinen työaika kasvaa suuremmaksi, ylimenevä osuus on hoidettava antamalla työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti.
Työpaikalla ei voida sopia pekkaspäivien poistamisesta kokonaan. Jos näin on kuitenkin tehty ja joku työntekijä alkaa myöhemmin hakea niistä korvausta, hän saa sen aina työehtosopimuksen vähimmäisehtona, jos pekkaspäivien yleiset edellytykset muuten täyttyvät.
Työajan tasaamislisä
Työehtosopimuksen 13. §:n 6 mom. määrää asiasta seuraavaa:
"Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä."
Työehtosopimuksessa puhutaan erillisestä lisästä. Jotkut työnantajat väittävät, että työajantasaamislisä sisältyy palkkaan. On tullut ilmi työsopimuksia, joissa palkaksi on sovittu esimerkiksi 8 euroa tunnilta, ja lisäksi on teksti, jossa todetaan työajantasaamislisän sisältyvän palkkaan. Varsinainen palkka on ollut kummallinen, jos siihen lisättäessä 6,3 % tulee summaksi tasan 8 euroa. Näissä tapauksissa yritetään kiertää pekkaspäiväpykälä.
Työnantajan pitää pystyä osoittamaan, mikä osa työntekijän palkassa on työajantasaamislisää ja mikä muuta palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan työajantasaamislisää ei oteta huomioon laskettaessa varsinaista keskituntiansiota, mutta loma-ajan palkan laskentaperusteena olevaan lomakeskituntiansioon se lasketaan mukaan.
Työajantasaamislisän maksuajankohdasta työehtosopimuksessa on sovittu, että "ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti ole muuta sovittu." Monilla työpaikoilla on paikallisesti sovittu pekkaspäiväkorvaukset maksettaviksi silloin kun pekkaspäivät pidetään.
Pekkaspäivien pitoajankohta
"Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita." (tes 13. § 6. mom.)
Työpaikoilla tulisi pyrkiä siihen, että vuoden alussa katsotaan ns. kiinteät pekkaspäivät, joita voivat olla esimerkiksi arkipyhien vuoksi irralleen jäävät yksittäiset työpäivät.
Parhaiten asiat ovat sujuneet niillä työpaikoilla, joilla vuoden alussa on sovittu esimerkiksi kuusi kiinteää pekkaspäivää ja loput siten, että työntekijä voi pitää ne haluamanaan ajankohtana, kun sopii niistä ajoissa esimiehensä kanssa.
Pekkaspäivät ja sairastuminen
Työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa tietyn ajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.
Jos joku työpäivä on sovittu pekkaspäiväksi, se ei ole enää työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä, eikä työnantajan tarvitse maksaa siltä sairausajan palkkaa. Työntekijä saa tältä päivältä työajantasaamislisän, mutta ei sairausajan palkkaa.
Edellä oleva koskee vain tapauksia, joissa on ensin sovittu tai määrätty pekkaspäivä ja työntekijä sairastuu vasta tämän jälkeen. Työnantaja ei voi määrätä yksittäiselle työntekijälle sairauspäivää pekkaspäiväksi. Jos on kyse koko tehtaan tai osaston ennalta määrätystä pekkaspäivästä, yksittäisen työntekijän sairaus ei siirrä hänen pekkaspäiväänsä myöhemmäksi.
Pekkaspäivät ja osa-aikatyö
Metalliteollisuuden Keskusliitto ja Metallityöväen Liitto (osa-aikatyöryhmä) ovat 21.2.2002 laatineet yhteisen ohjeistuksen työehtosopimuksen soveltamisesta sellaisessa tilanteessa, jossa täysiaikaisena työskennellyt työntekijä sopii siirtymisestä osa-aikatyöhön tehden edelleen 8-tuntisia työpäiviä.
Päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevä osa-aikainen työntekijä on oikeutettu saamaan työajantasaamislisää 6,3 %. Osa-aikainen kolmivuorotyötä tekevä työntekijä on oikeutettu saamaan työajan tasaamislisää 11 % keskeytyvässä ja 14,3 % keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Erillistä työajan tasaamispäivää osa-aikaiselle työntekijälle ei anneta, vain rahallinen korvaus.
Ohjeistus on työtuomioistuimen päätöksen (TT-2001-52) mukaisesti tulkittu osaksi metalliteollisuuden työehtosopimusta. Näin esimerkiksi yrityksen uusille osa-aikatyöhön palkattaville työntekijöille kyseistä korvausta ei makseta.
Kyseistä ohjeistusta noudatetaan 1.1.2002 alkaen myös tuota ajankohtaa aikaisemmin osa-aikatyöhön siirtyneiden työntekijöiden työsuhteeseen.
Pekkaspäivien korvaaminen ylityönä
Työehtosopimuksen 14. §:n 4. momentti määrää seuraavaa:
" Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi (13. § 6. mom.) työtuntijärjestelmässä asianomaisen
- työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu.
- työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu."
Jos työssä ollaan täysin työtuntijärjestelmän mukaisesti, pekkaspäiviä kertyy kalenterivuodessa yhteensä 100 tuntia eli 12,5 päivää. Jos kaikki korvataan ylityönä (siis yhtään pekkaspäivää ei ole annettu), neljä tuntia tulee korvattavaksi vuorokautisena ja loput 96 tuntia viikoittaisena ylityönä.
Työehtosopimuksen 14. pykälän 3. momentin mukaan viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Jos vuonna 2004 kaikki 100 tuntia on antamatta ja ne korvataan ylityönä, laskelma on seuraavanlainen. Viikoittaisen ylityön laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin seuraavasti:
| Viikko nro. | 50 % | 100 % |
| 1 | 8 | 32 |
| 52 | 8 | 32 |
| 51 | 8 | 8 |
| 51 vrk | 2 | 2 |
| Yhteensä | 26 | 74 |
Työstä maksettavan peruspalkan lisäksi 50 prosentin tunteja kertyy 26 ja 100 prosentin tunteja 74. Jos pekkaspäiviä on pitämättä vuoden päättyessä, ne on korvattava edellä esitetyn mukaisesti, ellei ole sovittu niiden siirtämisestä pidettäväksi vuoden 2005 kesäkuun loppuun mennessä.
Jos pekkaspäiviä on pitämättä vähemmän kuin 100 tuntia, tehdään laskelma vastaavasti. Tämän lisäksi on maksettava varsinainen työajantasaamiskorvaus, ellei sitä ole maksettu.
Pekkasten maksaminen ylityönä edellyttää, että työntekijä on ollut työssä koko kalenterivuoden. Jos työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken kalenterivuoden, ylityönä laskeminen ei tule kysymykseen.
Pekkaspäivät ja kuukausipalkka
Työehtosopimuksen 13. § 6. mom. määrää kuukausipalkkaisten osalta seuraavasti: "Kuukausipalkkaisten työntekijäin osalta työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta."
Kuukausipalkkaiselle ei makseta erillistä työajantasaamislisää, vaan hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää vapaata vuodessa palkkaa alentamatta. Jos kuukausipalkkaiselle ei ole annettu pekkaspäiviä, lasku on toisenlainen kuin tuntipalkkaisella.
Jos esimerkiksi kaikki 100 tuntia on antamatta, laskelma muodostuu seuraavasti:
Ensiksi tulee maksuun 100 tunnin varsinainen palkka, koska siltä kuukausipalkkainen ei ole saanut mitään. Sen lisäksi maksetaan korotusosina 50 prosentin tunteja 26 ja 100 prosentin tunteja 74 eli yksinkertaisiksi tunneiksi muutettuina yhteensä 187 tunnin palkka.
On siis huomioitava, että kuukausipalkkaiselle ei ole maksettu ylitöiksi menevältä osuudelta mitään, joten se lankeaa maksuun kokonaisuudessaan. Tämä edellyttää työskentelyä koko kalenterivuoden.
Työnantaja vastaa pekkaspäivien antamisesta ja maksamisesta. Pekkaspäiväkorvaus on varsinaista palkkasaatavaa, joten se vanhenee viidessä vuodessa. Jos pekkaspäiviä on tältä ajalta jäänyt maksamatta, niitä voidaan hakea taannehtivasti. Työsuhteen päättyessä oikeus pekkaspäiväkorvaukseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
---------------------------------------------------------------------------
Palvelusvuosilisän maksuperusteet
(11.1.2005)
Palvelusvuosilisän tarkoitus
Työehtosopimuksen 10 § 5 mom:n mukaisen palvelusvuosilisän tarkoituksena on tasata ansioeroja, joita syntyy esimerkiksi ikääntymisen seurauksena, mikäli työntekijän ansiotaso mahdollisesti on laskenut, sekä palkita pitkästä yhdenjaksoisesta työsuhteesta samassa yrityksessä.
Palvelusvuosilisään oikeutettu työntekijä
Palvelusvuosilisään on oikeutetut työntekijä, jonka työsuhde on - tarkasteluhetken - marraskuun loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti samassa yrityksessä vähintään kymmenen vuotta. Mikäli työntekijän työsuhde on 30.11.2004 kestänyt yhdenjaksoisesti kymmenen vuotta, on hän oikeutettu palvelusvuosilisään. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta tarkasteltaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä, joten esimerkiksi asepalvelusaikaa ei lueta työsuhteen kestoaikaan vaikka itse työsuhde on voimassa tänä aikana.
Lisän suuruus
Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lisään on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta. Lisä suurenee 5 vuoden välein aina 25 vuoteen asti. Lisä on 10 vuodelta 2 kertaa edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2003 - 31.3.2004) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä kerrottuna työntekijän kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiolla. Mikäli työntekijä on tarkasteluhetkellä (30.11.2004) ollut yhdenjaksoisesti 10 vuotta työsuhteessa ja edellisessä lomanmääräytymisvuodesta oikeutettu saamaan vuosilomaa 12 kuukaudesta, lasketaan lisän suuruus: 2 x 12 x keskituntiansio = palveluvuosilisän suuruus.
Työehtosopimuksen 10 § 5 momentin mukaan lisä määräytyy seuraavasti:
10 vuotta mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA
15 vuotta mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA
20 vuotta mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA
25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
Lyhenteet kaavassa:
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2003 - 31.3.2004) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä.
KTA on työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettu kolmannen vuosineljänneksen (heinä-, elo-, syyskuu) keskituntiansio.
Osa-aikatyötä tekevälle palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärä ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Jos työntekijän työsuhde on kestänyt 10 vuotta ja säännöllisen työviikon tunnit on 20 tuntia ja keskituntiansio 10 Euroa lasketaan lisän suuruus seuraavasti:
20 / h
40 =0,50 x 2 = 1,00 x 12 Lkk = 12,00 x 10¬ = 120¬
Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 11 §:n vuosineljänneksen ja lomanmääräytymisvuoden mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
Maksu osa-aikaiselle työntekijälle
Jos työntekijä on tehnyt sekä osa-aika- ja kokopäivätyötä, palvelusvuosilisä maksetaan tarkasteluhetkellä (30.11) siten, että se suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaisesti kokopäivätyön jaksolla ja osa-aikatyön jaksolla.
Maksu kuukausipalkkaiselle
Työehtosopimuksen kuukausipalkkasopimuksen 9 § mukaan palvelusvuosilisän, maksettavan korvauksen laskentaperusteena käytetään tuntia kohden laskettua aikapalkkaa, joka saadaan, kun työntekijän henkilökohtainen kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Maksun ajankohta
Palvelusvuosilisä maksetaan joulukuun 1 päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Lisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisinkin, eli maksuajankohta siirretään myöhempään ajankohtaan tai porrastetaan useammalle palkanmaksukaudelle. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty mihin asti maksuajankohta voidaan paikallisesti sopien siirtää. Takarajana tällöin tulee kuitenkin olla seuraavan palvelusvuosilisän maksuajankohta.
Paikallinen sopimus palvelusvuosilisän maksun siirtämisestä koskettaa aina kaikkia työntekijöitä joten sopijapuolina on pääluottamusmies ja työnantaja. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen 30 §:n paikallisen sopimisen määräystä ja se on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. On kuitenkin suotavaa, että sopimus tehdään aina kirjallisesti ja se koskee vain kyseistä hetkeä eikä jatkuvaa käytäntöä.
Maksu työsuhteen päättyessä
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen palvelusvuosilisän maksamisajankohtaa ja työntekijä on palvelusvuosilisän piirissä, maksetaan työntekijälle lisä lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jolta on ansaittu vuosilomaa. Palvelusvuosilisä maksetaan näiltä kuukausilta edellisen palvelusvuosilisän kokonaissummasta jaettuna lisään oikeutetuilla kuukausilla. Mikäli työntekijä on saanut 30.11.2003 jälkeisessä tarkastelussa palvelusvuosilisää 240 Euroa ja työsuhde päättyi 22.10.2004 ja hänelle on kaikilta kuukausilta kertynyt vuosilomaa, maksetaan palvelusvuosilisää 11 kuukaudelta eli 220 Euroa.
Kauno Koskela
Työehtosihteeri