Korkein hallinto-oikeus on 22.11.2006 antamallaan päätöksellä (diaarinumero 2192/1/05) pitänyt voimassa Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen.
Anjalankosken kaupungin Kyynelmysjärvelle laatima ranta-asemakaava ei siten täytä lain kaavalle asettamia vaatimuksia, eikä tule lainvoimaiseksi.

 

Mitä Kyynelmysjärvellä tapahtuu?



Kyynelmysjärvi on karu ja kirkasvetinen järvi aivan Anjalankosken itäkulmassa. Pieni osa siitä on itseasiassa Luumäen kunnan puolella. Se on vesistön latvajärvi, jonka valuma-alue ja veden vaihtuvuus ovat hyvin pieniä. Näistä syistä järvi on hyvin vaurioherkkä ja edellisen rakennushankeen kohdalla, 90-luvun alussa ympäristöministeriö perusteli kielteistä suhtautumista lisärakentamiseen juuri sillä, että järven kestokyky on jo nykyisen kesäasutuksen vuoksi äärirajoilla.

Järvelle on suunitteilla 14 uutta mökkiä, joista 7 siis tulisi Anjalankoskeen puolelle ja 7 Luumäen puolelle. Lisäys olisi reilut 40% nykyisestä, ja kun otetaan huomioon poikkeamisluvilla tehty aiemmpi kaavan ylittänyt rakentaminen, ylittyy ainoan voimassa olevan kaavan mitoitusperuste jo lähes 85%.
Valtuustokäsittelyssä Anjalankosken tekninen johtaja vastasi valtuutetun (Pakkanen) tulevaa rakentamista koskevaan kyselyyn, että nyt tehtävän kaavan seurauksena syntyy tasavertaisen kohtelun periaatteen mukaan oikeus lisärakentamiseen myös alueen muille maanomistajille.



Aluehan ei ole kirveen koskematonta erämaata ja mökkejä järvellä on tällä hetkellä 34. Siitä huolimatta maisemallisesti merkittävät rantametsät ovat kohtalaisen luonnontilaisia ja alueella on laajoja yhtenäisiä rakentamattomia maisemakokonaisuuksia. Tehdyssä luonto- ja maisemaselvityksessäkin todetaankin että "Myllylahti (siis paikka jota Anjalankosken kaupunki on nyt kaavoittamassa) on melko kapea ja jyrkkärantainen lahdelma, jossa kummankin rannan säilyminen pääosin rakentamattomana on tärkeää." Sama selvitys toteaa myös että kokonaisuutena näin laaja rakentamaton ranta-alue on merkittävä luontokokonaisuus Kymenlaaksossa ja koko Etelä-Suomessa.

Järven erikoipiirteet on helppo havaita vilkaisemalla karttaa. Järvi koostuu hyvin pitkistä ja kapeista lahdelmista, joten rantaviivaa on suhteessa vesihehtaareihin hyvin paljon. Tämä tekee mahdolliseksi sen näennäisen ristiriidan että kesäasutuksen aiheuttama ravinnekuormitus on äärirajoilla, mutta rakentamatonta rantaviivaa on kuitenkin jäljellä vielä kohtuullisen paljon.

Luonnonsuojelulain 6§ mukaan kunnan pitää edistää alueellaan luonnonsuojelua. Kyse on kuitenkin laista, jota arkikielessä kutsutaan heikoksi laiksi. Se on niin epämääräisesti muotoiltu, että sen noudattaminen on kokonaan virkamiesten hyväntahtoisuuden varassa. Meidän kaupungissa tätä hyväntahtoisuutta ei korkeimmilla virkapaikoilla ole, ja tämän prosessin aikana minulle on tullut käsitys, että virkamiehet käyttävät virka-asemaansa lähinnä omien päämääriensä toteuttamiseen.

Uusi maankäyttö ja rakennuslaki antaa hyvät mahdollisuudet osallistumiseen kaikille asianosaisille, niin kuntalaisille, maanomistajille kuin järjestöillekin. Samoin se edellyttää perusteellista asioiden selvittämistä ja erilaisten asiantuntijaviranomaisten kuulemista. Laki siis edellyttää laajaa oikeutta osallistumiseen ja vaatii asioiden perusteellista selvittämistä. Se ei kuitenkaan vallitsevan käytännön mukaan tarkoita sitä, että asianosaisten mielipiteillä, tai viranomaislausunnolla olisi jotain vaikutusta esitettävään kaavaan.
Kyynelmysjärven kohdalla kaikki viranomais- ja asiantuntijalausunnot suhtautuvat lisärakentamiseen kielteisesti, mutta se ei mitenkään ole estänyt kaupunginjohtajan ja teknisen johtajan muodostamaa "dynaamista voimakaksikkoa" ajamasta härkäpäisesti omia mieltymyksiään.

Pekka Raukko