 |
Joulukuun 12. päivänä
1981 kokoontui Anjalankosken kaupungintalolle kaksikymmentäkuusi luonnonsuojelun,
ellei nyt aivan sydämenasiaksi, niin ainakin peritarpeelliseksi kokevaa
henkilöä. Tuloksena oli Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin neljäs
yhdistys, jonka nimeksi tuli Keski-KymenLuonto ja toiminta-alueeksi Anjalankosken
kaupunki. Aiemmin olivat kaupunkimme luon- toihmiset kuuluneet Pohjois-Kymen
Luontoon. Perustavan kokouksen jatko- kokous pidettiin 16.3.1982, ja siinä
hyväksyttiin yhdistyksen säännöt ja valittiin yhdistykselle
hallitus. Jos siis syntyhetkeksi katsotaan tämä jälkimmäinen
ajankohta, niin yhdistyksemme saavuttaa ensi vuonna kahdenkymmenen vuoden
iän.
Vaikka Anjalankoski on kaupunki, meillä on täällä laajat metsä- ja suoalueet, joiden luonnonarvoja olemme yrittäneet tuoda esiin retkillä, kirjoituksilla ja luontokuvatilaisuuksilla. Natura-2000 -alueisiin meillä kuuluu kolme suokohdetta ja kaksi metsäaluetta; kolmas vanha metsäkohde on ehdolla lisäalueeksi. Naturaan kuuluu myös kolme lintujärveä ja Junkkarinvuori sekä tietystikin Kymijoki, vanha valtavirta, jonka moninaiskäyttö on lisääntynyt joen puhdistumisen myötä. Rauhoittamattomia soita uhkaa turvetuotanto, ja voimakkaana metsätalousalueena Anjalankoskella on, niin kuin yleensä Etelä-Suomessa, vähän vanhoja metsiä. On sanottu, että luontoyhdistys vastustaa Kymijoen ranta-alueiden rakentamista ja näin haittaa alueen kehi- tystä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että taajama-alueilla on aivan paikallaan rakentaa niin, että ihmiset voivat nauttia Kymijoen upeista maisemista. Rakentaminen on tehtävä tarpeiksi kauas rannasta, ja ranta-aluetta ei saa sulkea yleiseltä kululta. Kaikissa niissä tapauksissa joissa olemme esittäneet vastalauseen Kymijoen rantarakentamisesta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ollut kanssamme samaa mieltä ja evännyt kaavoituksen. Kymijoen kanavointia vastustamme, koska se turmelee joen luontoa, koska sisävesiliikenteen päästöt ovat suuremmat kuin sähköveturivetoisilla rautatiekuljetuksilla ja koska kanavointi on taloudellisesti täysin kannattamatonta. Toimintamme alkuvuosina järjestimme tavaranvaihtopäiviä ja jopa ongelmajätteiden vastaanottoa. Pidimme myös tavaranvaihtotoria, jonne sai tuoda ja josta sai viedä vapaasti käyttökelpoista tavaraa. Voidaan siis sanoa, että olimme aikaamme edellä, koska nämä toiminnat ovat nyt tulleet suurimmaksi osaksi yhteiskunnan vastuulle. Olemme myös olleet yhteistoiminnassa kaupungin sekä monien paikallisten järjestöjen ja teollisuusyritysten kanssa. Hallituksemme jäsen Petri Parkko
on ollut Suomen BirdLife-järjestön ruisrääkkäprojektin
vetäjä, Paavo Puhakainen on edustanut luonnonsuojelupiiriä
Kymijoen kunnostusprojektin seurantaryhmässä ja Suomen luonnonsuojeluliittoa
Järvi-Suomen kanavat -neuvottelukunnassa vuoden 2002 syksyyn asti.
Yhdistyksemme on edelleen mukana myös kaupungin päätaajamien
yleiskaavan suunnittelun yhteistyöryhmässä.
Paavo Puhakainen FM
|
|