Takaisin
kotisivulleDysfasia on kielenkehityksen erityisvaikeus, jonka katsotaan johtuvan keskushermoston vaurioista tai toimintahäiriöstä. Se on neurologinen häiriö tai vamma ja sen syyt ovat aivoperäiset. Vaikeudet ilmenevät puheen tuottamisen ongelmina tai yleisemmin sekä puheen tuoton että vastaanoton ongelmina. Kielellisiä arvioita ja diagnoosia tehtäessä on vaikea erottaa onko kielellinen kehitys vain viivästynyt vai sisältääkö se poikkeavia piirteitä. Kun kielenkäytössä on poikkeavia piirteitä esim. nimeämisvaikeutta, sananlöytämisen vaikeutta tai epäkieliopillista tuottoa, odotetaan häiriön olevan pitkäaikaisempi ja pysyvämpi.
Dysfasia-diagnoosi varmistuu yleensä lapsen ollessa 3-5 -vuotias. Diagnoosia tehtäessä suljetaan ensin pois kaikki muut mahdolliset syyt, kuten esim. kuulovamma, yleinen jälkeenjääneisyys, puhe-elimistön rakenteellinen poikkeavuus, puhe-elimistöön vaikuttava neurologinen vamma tai sairaus, virikkeettömyys ja monikielisyys.
Dysfasiaan liittyy usein ongelmia myös muilla alueilla. Hahmotushäiriöt, keskittymiskyvyn puute, yleinen kömpelyys, kontaktivaikeudet ja käyttäytymishäiriöt ovat näistä yleisimpiä. Dysfaattisille lapsille ominainen piirre on tietynlainen "jumiutuminen"; tutut asiat sujuvat, mutta siirtymätilanteet ja uudet asiat tuntuvat vaikeilta.
Dysfasian vaikeusaste vaihtelee. Yleisesti käytetään kolmea eri vaikeusastetta määriteltäessä erityisvaikeutta.
Lievästi dysfaattinen lapsi selviytyy arkipäivän tilanteista hyvin. Kielen kehitys on usein viivästynyttä. Vaikeudet saattavat ilmetä vasta kouluiässä, -suuressa luokassa on vaikea ymmärtää kielellisiä ohjeita. Vaikeudet näkyvät lukemis- ja kirjoittamisvaikeutena.
Keskivaikeaa dysfasiaa sairastavalla lapsella puheen kehitys on ollut alusta alkaen viivästynyttä. Puhe saattaa olla epäselvää ja kieliopillisesti väärää. Puhe voi puuttua kokonaan tai lapsi kehittää oman kielen, jota yleensä vain lähipiiri ymmärtää. Keskivaikeasti dysfaattinen lapsi sijoittuu usein dysfaattisten lasten erityisryhmään sekä päiväkodissa että koulussa.
Vaikeasti dysfaattinen lapsi ei pienenä ymmärrä puhuttua kieltä juuri lainkaan ja häneltä puuttuu kyky ilmaista itseään sanallisesti. Tämänkaltaisille lapsille on kehitetty korvaavia kommunikointikeinoja; eleitä viittomia tai kuvia. Vaikeasti dysfaattinen lapsi tarvitsee aina erityisopetusta.
Lääkinnällinen kuntoutus
yksilöterapiat, puheterapia
sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus
Sosiaalinen kuntoutus
sosiaalitoimen piiriin kuuluvien palvelujen ja etuuksien kustantaminen ja osittainen järjestäminen
omaishoidontuen maksaminen
viittomien opetuksen kustantaminen
tulkkipalvelujen kustantaminen
Kasvatuksellinen kuntoutus
erityispäiväkodit ja -ryhmät, alle kouluikäisille dysfaatikoille
erityiskoulut, -luokat
Ammatillinen kuntoutus
pyritään takaamaan vajaakuntoiselle työ; ammatinvalinnanohjauksen, työklinikoiden ja työhönsijoittamisen tukitoimien avulla