Leopold Szondin psykologian tutkimus- ja soveltamisseura

Finnish Society for Szondi-theory and applications
Gesellschaft für Forschung und Anwendung der Szondischen Psychologie

Jaakko G. Borg, Drive emotions and colour preferences, Table 1.

-Second book of the series Szondi's Personality Theory is now published (Text and Test volume).
At last adequate coefficients for the validity and reliability of the Szondi test: Validity about 0.50, reliability about 0,70.
English summary
Zusammengfassung, Buch II
livre 2004
Kirja 2

- New corrected edition (2003) of the first book of Szondi's Personality Theory is also available, more

Bitte, sehen Sie die Neuauflagen über die Bücher 2000 und 2004. (PDF)

Fate analytical school

The fate-analytical school, which rapidly gained international recognition in its day, has its own journal Szondiana, first issued in 1963. The Szondi Institute was founded in Zürich in 1972 to provide teaching in therapeutic work and testing techniques, though in fact such facilities had already been available. The full name of the Institute - Lehr- und Forschungsinstitut für Schicksalspsychologie und allgemeine Tiefenpsychologie - conveys one of Szondi´s basic ideas and objectives; the gathering of the various spheres of depth psychology into a general science whose main sectors would comprise Freud´s psychoanalysis (the personal unconscious), Szondi´s fate analysis (the familialy unconscious) and Jung´s analytical psychology (the collective unconscious). Only in combination would these embrace the whole area of the unconscions. Other depth psychological schools were relegated to a marginal role - for example the followings of Adler and Fromm and existential psychology (Szondi 1956, 21-29). It is not known whether Szondi´s 'bridge' was intended to extend to this general depth psychology; if not, that may be accomplished here. Szondi was a bridge-builder, and the question is of bridges between different schools of thought.
THESE PAGES ARE DEDICATED TO THE SZONDI SOCIETES IN FINLAND AND ABROAD, TO ALL DEVOTEES OF SZONDI´S PSYCHOLOGY FOR THE PROMOTION OF A GENERAL DEPTH PSYCHOLOGY AS SZONDI ENVISAGED IT.

Our society has been founded in Tampere to promote applications and research of Szondi-psychology in Finland and to further the mutual relations between all those interested in Szondi-psychology and Szondi-theory applications.

Seura on perustettu Tampereella edistämään Szondi-psykologian tutkimusta ja sovelluksia Suomessa sekä Szondi-psykologiasta kiinnostuneiden keskinäistä yhteydenpitoa.


Kari Salosaari
Teatteritieteen ja semiotiikan dosentti

SZONDI-PSYKOLOGIAN SOVELTAMISESTA TEATTERIIN

Kari Salosaari on soveltanut L. Szondin psykologiaa teatterin tutkimukseen ja tekemiseen vuodesta 1979 lähtien Tampereen yliopiston dramaturgian (nyk. teatterin ja draaman tutkimus) opetuksessa. Ensinnäkin todettiin em. vuonna tehdyssä kokeessa, että viettifaktorit saavat näyttelijän eläytyessä rooliinsa aivan erilaisia arvoja kuin mitä esiintyy hänelle yksityishenkilönä tehdyissä testeissä. Muutosten syyt voitiin ilmeisesti löytää näytellyistä sisällöistä, ts. dramaturgisesta rakenteesta. Näyttelijälle ennakolta tehty Szondi-testi voi näyttää, millä viettialueilla on jännitystä ja energiaa rooliin asettamia vaatimuksia varten. Tällaisessa testauksessa voivat paljastua näyttelemistä ylipäätään vaikeuttavat tekijät, esim. pakkotilat (d±, m±) kontaktialueella. Ns. autistisen uhmaminän (k+ p-) esiintyminen näyttää takaavan sen, että testattava kykenee helposti välittömän eläytymisen kautta tuottamaan merkityksiä näyttämöllä ja olemaan kontaktissa vastanäyttelijään. Sitä vastoin ei-diagonaalinen minärakenne (k+ p+, k- p-) merkitsee säännöllisesti vaikeuksia kontaktin saamisessa vastanäyttelijään, usein myös peruseläytymisessä. Välittömyys (p-) ei ole käytössä samalla tasolla sisäistämisen (k+) kanssa.

Toiseksi voidaan lähtemällä yhdestä faktorista kerrallaan harjaannuttaa esittäjä tuottamaan ne improvisoimalla faktoreiden merkitystä ilmentäviä shabloni-tilanteita (esim. hellyyttä, kiintymistä, kiinnostusta, arvokkuutta, kyllästymistä tai innostusta). Voidaan olettaa, että 16 faktoritendenssiä ovat aina olemassa jokaisessa näyttelevässä ihmisessä, jonka perustarpeet ne kuvaavat. Näytelmän ja ohjauksen dramaturgia ottaa käyttöönsä ja jäsentää näitä sielullisia voimia samalla, kun näyttelijä omaksuu roolinsa. Psyyke ei näy suoraan, vaan ilmenee lähinnä ei-verbaalien ilmaisujärjestelmien (prosodia l. puheilmaisu, kinetiikka l. eleellinen ilmaisu, proksemiikka l. tilankäyttöilmaisu) kautta. Kari Salosaaren olettamuksen mukaan kullakin viettitendenssillä on oma tunnusomainen jännityksensä, joka näkyy somaattisesti joko keskipakoisena (itsestä poispäin) tai keskihakuisena (itseen päin) pyrkimyksenä. Toisaalta viettifaktorit ilmentävät henkilön olemisen ja tekemisen sisällöllisiä pyrkimyksiä liittyen tunteisiin ja asenteisiin. Toisaalta ne voivat näkyä suoraan näyttelemisessä tietynlaisena rytminä tai siten, että jännitystä keskitetään määrättyyn ruumiinosaan.

Kari Salosaari on ohjannut Tampereen yliopiston opetusteatterissa Teatterimontussa 1979-1995 kaikkiaan 11 tutkimusteatteriesitystä, joissa oli käytetty Szondi-psykologiaa roolityön lähtökohtana.

SUR L'APPLICATION DE LA PSYCHOLOGIE DE SZONDI AU THÉATRE

M. Kari Salosaari a appliqué de la psychologie de Leopold Szondi au recherche et à la création théâtrals depuis 1979 dans l'enseignement de la Dramaturgie (à présent l'Etude de théâtre et du drame, l'Université de Tampere). Premièrement, on a constaté à un expériment fait à l'année citée, que les facteurs d'instinct obtiennent, alors qu'un acteur vit son rôle, des valeurs totalement différentes de ce qu'il y a en lui aux tests faits comme personnage privé. Les causes des transformations étaient à trouver, évidemment, dans les contenus joués, c.â.d. la structure dramaturgique. Un test fait à l'acteur à l'avance peut montrer, dans quels domaines de pulsion il y a de la tension et de l'énergie que le rôle exige. Aux tels tests peuvent se manifester les facteurs, qui en général bloquent le jeu, p.ex. les états forcés (d±, m±) dans le domaine de contact, L'apparation d'un moi dit'autistiqué (k+ p-) semble garatir ce qu'un testé puisse facilement, par une animation immédiate, produire des significations sur la scène et être en contact avec son partenaire. Par contre, une structure de moi qui est non-diagonal (k+ p+ k- p-), produit régulièrement de difficultés en contact de l'autre acteur, souvent même à l'animation fondamentale. L'immédiat (p-) n'est pas utilisé au même niveau avec la tendance de rendre intérieur (k+).

Deuxièmement, on peut exercer en partant d'une tendance, une à la fois, un acteur de produire celles-ci par l'improvisation des situations clichées qui manifestent des facteurs (p.ex. la tendresse, l'attachement, l'intérêt, la dignite, l'aversion ou l'enthousiasme.) Il est possible de supposer que les 16 tendances des facteurs existent toujours dans chaque homme qui joue et décrivent ses besoins fondamentals. La dramaturgie de la pièce et de sa mise en scène utilise et articule ces forces psychiques en même temps que l'acteur s'approprie son rôle. L'âme ne se voit pas directement, mais se manifeste à peu près par des systèmes non-verbals (par la prosodie ou la prononciation, par le kinésique ou la gestualité, par la proxémique ou l'utilisation de'espace entourant). Selon l'hypothèse de Kari Salosaari chaque tendance d'instinct a sa propre tension, qu'on peut reconnaître, et qui se montre somatiquement comme une direction centrifuge ou centripète, D'une part, les facteurs d'instinct manifestent chez un personnage des contenus de son être et de son faire, se liant à ses sentimentes et à ses attitudes. D'autre part, elles peuvent se voir directement dans le rythme de jeu, ou ainsi que la tension est concentrée sur une partie du corps fixe.

Kari Salosaari a mis en scène au Théâtre universitaire de Tampere 1979-1995 ensemble 11 spectacles, auxquels la psychologie de Szondi fut reprise.

Kohtalonanalyytinen koulukunta kokoontuu kollokvioihin joka kolmas vuosi. Seuraava kokous (XVIII) pidetään Lissabonissa 2008.