NOUTAJIEN METSÄSTYSKOE
Merja Ahopelto
Haukkuviesti 2/2003

Tiedätkö mitä tarkoittaa lyhenteet NOU tai NOME? Entä oletko koskaan kuullut mitä tapahtuu noutajien metsästyskokeessa? Haukkuviestin uudessa sarjassa esitellään koiraharrastuslajeja. Tällä kertaa vuorossa on noutajien metsästyskoe.

Noutajien metsästyskokeita on järjestetty Suomessa jo yli 30 vuotta. Ensimmäinen noutajille tarkoitettu koe järjestettiin Porvoossa 20. syyskuuta 1970. Tuolloin kokeeseen osallistui kaksi labradorinnoutajaa. Noutajarotujen suosio on kasvanut huimasti 80-luvun puolivälistä lähtien, mikä on vaikuttanut myös koeharrastajien määrään. Metsästyskokeet ovat harrastus monelle noutajaihmiselle, mutta kokeiden varsinainen tarkoitus on palvella jalostusta. Kokeessa selvitetään koirien soveltuvuutta alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli kuolleen ja haavoittuneen pienriistan talteenottamiseen.

NOUTAJIEN TAIPUMUSKOE (NOU)

Ennen pääsyä varsinaiseen noutajien metsästyskokeeseen, on koiran suoritettava hyväksytysti noutajien taipumuskoe. Noutajille järjestettävässä taipumuskokeessa on tarkoituksena selvittää, onko koiran luonne kyseiselle noutajarodulle tyypillinen ja onko koiralla riittävästi taipumuksia ammutun pienriistan noutotehtäviin. On tärkeää, että jalostukseen käytettävillä koirilla on rodulle tyypillinen luonne ja käyttöominaisuudet. Noutajien taipumus- ja metsästyskokeisiin voi osallistua vain noutajilla eli labradorinnoutajalla, kultaisellanoutajalla, sileäkarvaisellanoutajalla, chesapeakenlahdennoutajalla, kiharakarvaisella noutajalla ja novascotiannoutajalla. Alaikäraja on kahdeksan kuukautta.

Noutajilta edellytetään muotovalion arvon saavuttamiseksi näyttelytulosten lisäksi hyväksytty suoritus taipumuskokeesta. Se on myöskin pääsyvaatimuksena noutajien metsästyskokeeseen. Taipumuskokeessa koira joko hyväksytään (NOU 1) tai hylätään (NOU 0). Hyvät taipumukset ja perustottelevaisuuden omaava koira selviytyy kokeesta helposti. Taipumuskoe on pääpiirteittäin lähes samanlainen kuin noutajien alokasluokan metsästyskoe. Hakualue on kuitenkin pienempi ja helpompi eikä ohjausta ole. Myös arvostelu on löysempää.

NOUTAJIEN METSÄSTYSKOE (NOME)

Noutajien metsästyskokeeseen osallistuu vuosittain noin 600 koiraa, joista puolet on labradorinnoutajia. Vaikka kokeet onkin luotu tiedon keräämiseksi noutajien jalostusta varten, on niistä muodostunut myös harrastus noin tuhannelle noutajaharrastajalle.

Noutajien metsästyskokeessa arvostellaan koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisissa metsästystilanteissa. Kokeessa ei ammuta elävää riistaa, mutta niissä pyritään jäljittelemään todellisia metsästystilanteita kuolleita vahinkolintuja hyödyntäen.

Koetilanteessa metsästäjän oletetaan ampuneen tietyn määrän lintuja, joista osa on pudonnut veteen, osa maalle. Jotkut putoamispaikat ovat tarkasti tiedossa, mutta joistakin tiedetään vain maastoalue. Riistan pudotuksia jäljitellään heitoin ja haulikon laukauksin. Riistoina käytetään enimmäkseen variksia, lokkeja, kaneja sekä riistalintuja. Tehtävät voivat vaihdella eri kokeissa huomattavasti. Koe jakaantuu kuitenkin selkeisiin osatehtäviin, jotka ovat haku-, paikallistamis- ja ohjaustehtävät. Alokasluokassa koiran on lisäksi suoritettava kanilla vedetty laahausjälki.

NOUTAJIEN METSÄSTYSKOKEEN OSA-ALUEET

Haku

Hakutehtävässä koiran on kyettävä itsenäisesti ilman ohjaajan tukea tutkimaan osoitettu alue, jonne on piilotettu yleensä 2-5 lintua. Riistaa on sekä maalla että vedessä. Hakumaaston on vastattava metsästysmaastoa, joten yleensä maasto on kaislikkoa tai pehmeää hetteikköä, jossa noutajalta vaaditaan kovaa kuntoa. Hakutyöskentelyn tulee kattaa koko alue. Toivottavaa olisi, että koira säilyttäisi vauhtinsa ja intonsa koko tehtävän ajan. Tehoton ja epäitsenäinen haku johtaa osasuorituksen hylkäämiseen. Hakualue on laaja, eikä ohjaaja näe koiraa välttämättä useisiin minuutteihin sen suorittaessa tehokasta hakua.

Ohjaus

Ohjaustehtävässä koiran ohjaajalle kerrotaan pudotetun riistan sijainti. Koiraa ohjataan riistalle suullisesti, pillillä ja käsimerkein. Koiran on edettävä ohjaajan haluamaan suuntaan etäisyydestä riippumatta. Ohjausriista on yleensä vedessä ja matkat vaihtelevat luokasta riippuen 20-150 metriin. Koiran karkaaminen väärälle riistalle tai kokonaan ohjaajan hallinnasta aiheuttaa kokeen keskeytymisen tai alokasluokassa osasuorituksen hylkäämisen. Jotta tuomari pääsisi selvyyteen koiran ohjattavuudesta, on ylemmissä luokissa usein häiriöitä ohjausmatkan varrella. Näitä voivat olla esimerkiksi haulikonlaukaukset, hakualueen sijainti ohjausriistan lähellä tai häiriöriista, jota koira ei saa noutaa.

Paikallistamistehtävä

Paikallistamistehtävässä eli markkeerauksessa koiralle annetaan tilaisuus nähdä 1-3 linnun pudotusta. Koiran on seurattava tilannetta tarkkaavaisesti, muistettava lintujen putoamispaikat ja noudettava ne itsenäisesti ilman ohjaajan tukea. Pudotusten aikana ammutaan haulikon laukauksia. Koiran on seurattava rauhallisesti ja ääntelemättä pudotuksia ja lähdettävä noutoon vasta luvan saatuaan. Noutoon karkaamisesta seuraa hylkääminen tai arvosanan aleneminen luokasta riippuen.

Jäljestystehtävä

Vainun käytön toivotaan olevan tarkkaa ja monipuolista. Kuolleena pudonneen riistan löytäminen edellyttää hyvää ilmavainua. Alokasluokassa koiralle vedetään noin 200 metrin mittainen laahausjälki kania käyttäen. Koiralle ei näytetä jäljen alkua, vaan se lähetetään jäljelle noin 10 metriä ennen jäljen alkua. Hyväksytty suoritus edellyttää riistan noutamista jäljen päästä.

MUITA ARVOSTELUN OSA-ALUEITA

Riistankäsittely

Riistankäsittely on hyvää silloin, kun koira ilman kehotuksia palauttaa löytämänsä riistan, kantaa sitä pehmeällä otteella ja luovuttaa sen ohjaajalle käteen. Kieltäytyminen noudosta ja riistan vahingoittaminen johtavat kokeen keskeyttämiseen.

Muita vakavia virheitä koiran työskentelyssä ja ominaisuuksissa ovat mm. täysin riittämätön työskentelyhalu, karkaaminen ohjaajan hallinnasta, selvä laukausarkuus, kieltäytyminen vesityöskentelystä, aggressiivisuus ihmisiä tai koiria kohtaan sekä jatkuva häiritsevä vinkuminen ja haukkuminen kokeen aikana.

Vesityöskentely

Noutajat työskentelevät yleensä mielellään vedessä. Koiran on kokeessa mentävä uimaan ilman eri kehotuksia ja käskyjä. Koiran on uitava tehokkaasti ja määrätietoisesti niin ohjauksen kuin hakutehtävänkin aikana.

KOELUOKAT

Metsästyskokeessa koirat arvostellaan kolmessa eri luokassa. Alokasluokkaan (ALO) saavat osallistua taipumuskokeen hyväksytysti suorittaneet rekisteröidyt noutajat ilman ikärajoitusta. Kaksi alokasluokan ensimmäistä palkintoa saanut koira siirtyy avoimeen luokkaan. Koira voi kuitenkin edelleen osallistua alokasluokkaan sen kalenterivuoden loppuun, jolloin se on saanut alokasluokan ensimmäiset palkinnot. Jos koira on osallistunut avoimeen luokkaan, niin se ei enää saa osallistua alokasluokkaan.

Avoimeen luokkaan (AVO) saavat osallistua kaksi kertaa ALO 1. palkinnon saaneet koirat. Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saanut koira siirtyy voittajaluokkaan (VOI). Suomen käyttövalion arvoon koiran tulee saada kolme 1. palkintoa voittajaluokassa ja saavuttaa hyväksytty käytännön metsästyskoe. Käyttövalion arvoon vaaditaan myös näyttelytuloksena vähintään laatuarvostelu "hyvä" nuorten luokassa.

Palkinnot

Noutajien metsästyskokeissa ei käytetä pistearvostelua, vaan osasuoritukset merkitään joko hylätyiksi tai hyväksytyiksi. Kokeissa koiralle annetaan suorituksesta laatuarvostelu ja tulokseksi 1., 2. tai 3. palkinto. Jos koira hylätään, tulos on nolla.

Kokeen suorittaja saa sekä suullisen että kirjallisen arvion kokeen kulusta. Arvostelukaavakkeet jaetaan yhteisessä palkintojenjaossa kun kaikki kokeeseen osallistujat ovat suorittaneet oman vuoronsa.

Lisätietoja noutajakoiratoiminnasta:

Suomen Noutajakoirajärjestö ry - www.noutajat.com
tai Merjalta