|
Lisää pakinoita, novelleja, aikuisten satuja ja muuta mukavaaLapsille kivoja satuja, hauskoja runoja ja hassuja lorujaNaurettavia pikku juttuja, joita isommatkin saavat lukea |
PAKINAN PAIKKA 9 |
-Omasta päästä Aikoinani sain kantapään kautta oppia, mitä seuraa, kun ihminen menettää pääomansa. Onneksi minulla on yhä tallella oma pää. Aiemmasta kokemuksesta viisastuneena olen karttanut joutumista tukkanuottasille. Olisi kamalaa, jos siinä leikissä pää jäisi vetäjän käteen. Pää on sikälikin omapäinen ruumiinosa, että ilman sitä eivät muut osat toimi. Näin ovelasti johdatellen päästä voi päästä ihmisruumiin muihin alueisiin. Kaulan tehtävä on kannatella päätä ja tarpeen vaatiessa kääntää sitä suuntaan tai toiseen. Eräät tosin ovat niin jäykkäniskaisia, että heidän päätään ei käännä mikään. Toiset taas kääntävät mieluummin takkiaan, joka ei ole ollenkaan ruumiinosa. Kaulan pituus on suoraan verrannollinen ihmisen uteliaisuuteen. Jos on jatkuvasti kaula pitkällä, niin vääjäämättömästi se venyy. Joillakin sijaitsee kaulan molemmin puolin hartiapankki. Ennen sillä oli jotakin tekemistä asuntorakentamisen kanssa, mutta pankkikriisin jälkeistä tilannetta en tunne. Kokemuksesta tiedän vain sen, että jos on kaljapullohartiat, niin henkselit eivät pysy ylhäällä,. Urheilijoilla rinnan tärkein tehtävä on voittaa sen mitalla. Voittaja on usein jälkikäteen rinta rottingilla. Myös muu kuin urheilija voi olla missä vain mukana täysin rinnoin tai kulkea ylpeästi pystyrinnoin. Jos kysymyksessä on yksi ihminen mutta kaksi rintaa, niin henkilö on todennäköisesti nainen – yleensä nuori. Tai sitten hänellä on silikonit. Vatsassa sijaitsevat eritoten miehillä sydämen eteiskammiot, sillä tie miehen sydämeen kulkee vatsan kautta. Naisilla vatsa huomataan parhaiten hedelmällisyysiässä. Kautta aikojen tarkkailijoina ovat toimineet lajitoverit, joista käytetään melko ilkeääkin nimitystä. Vatsan synonyymi on maha. Kaikki, mitä me syömme, kulkee sen lävitse. Ravintolassa syömisen jälkeen tulee mahalasku. Naispresidenteillä vatsa on tiettävästi tanssimista varten. Heilläkin keskellä vatsaa on napa. Toisten napoja saa katsella ihan rauhassa, mutta oman navan tuijottamista pidetään paheksuttavana. Napa on hyvä olemassa siksi, että siitä tietää, kumpi puoli ihmisessä on etupuoli. Toinen puoli on tietenkin takapuoli. Navan alle menevistä asioista ei saisi puhua ääneen. Siksi ne ovat monen lempipuheenaiheita. Minä en rupea tässä pöyhimään mitään pöheikköjä. Totean vain, että navan alla olevaa ihmisosaa ohjailee monesti aivan muu kuin yläpäästä lähtevät käskyt. Luonto on tarkoittanut ihmisen elämään jalat maassa. Urbanisoituminen on kuitenkin erkaannuttanut ihmistä luonnosta ja maasta. Ensimmäinen näkyvä oire siitä on jatkuva varpaisillaan oleminen. Tilan pahennuttua ihminen alkaa kulkea täysin jalat irti maasta. Valitettavasti tautiin ei ole keksitty lääkettä, vaikka oireet tunnettiin jo varhaisella keskiajalla. Vanhoissa kirkoissa saattaa yhä nähdä jalkapuita, joilla pahimmat tapaukset saatiin sidotuiksi maan pinnalle. Puujalka taas on ihan eri asia. Englantilaiset käyttävät jalkaa mittatikkuna, joten heillä luulisi olevan paljon puujalkoja. Jos jalkoja on tarpeeksi, niin niillä voi pelata jalkapeliä. Palataanpa hartioiden tasolle ja niistä lähteviin ulokkeisiin. Monipuolisuudessaan kädet ovat vertaansa vailla. Sana ’käsityskyky’ jo ilmentää käden ja pään yhteisen liiton lujuutta. Kädentaidot syntyvät edelleenkin siten, että pää ensin käsittelee teoreettisen puolen ja antaa komennon kädelle, joka alkaa käsitellä kohdetta käskyn mukaisesti. Kohde voi olla kynä, sukkapuikko, kirves, balalaikka tai mikä tahansa kouran otteeseen mukautuva vehje. Sorminäppäryyttä mitataan peukalon sijainnilla. Keskellä kämmentä arvosana on nolla. Mitä sivumpana peukalo on sitä parempi arvosana. Tämäkin käsikirjoitus on laadittu omasta päästä – ilman sitä pääomaa, jonka alussa kerroin menettäneeni. Siis näennäisesti tyhjin käsin. Toivottavasti tämä kuitenkin on rikastuttanut teitä ja saanut teidät ymmärtämään, kuinka suuri pääoma itse kullekin on oma pää, jota ilman ei tulisi toimeen hetkeäkään. |
|
Sivu päivitetty 28.8.2008
|