Missa

Mies Keimolan takana oli Curt Lincoln, eräs 1950-luvun Suomen tunnetuimmista rata-autoilijoista.
Kun Helsingin keskustan tuntumassa katuradalla pidetyt vuotuiset Eläntarhan ajot vuonna 1963 päättyivät traagiseen onnettomuuteen, ryhdyttiin Helsinkiin puuhaamaan varsinaista moottorirataa. Lopulta Curt Lincoln pani toimeksi ja hankki lainarahoituksella Keimolasta moottoristadionia varten 52 hehtaaria soistuvaa metsää. Rakennustyöt aloitettiin 1.9. 1965 ja hanke saatettiin valmiiksi seuraavaan kesään mennessä.

Keimolan tähtihetket ajoittuivat 1960-1970 -lukujen taitetteeseen. Silloin liki 1000-hevosvoimaiset GT-autot rullasivat asfalttia NCC- ja Interserie-kilpailuissa. F1-mestarit Jim Clark, Frank Williams, Graham Hill, Jack Brabham, Dennis Hulme, Niki Lauda ja Jochen Rindt kilpailivat Keimolassa F2- ja F3-luokissa. Keimolasta ottivat vauhtia maamme viisi ensimmäistä F1- kuljettajaa: Leo Kinnunen, Keke Rosberg, Mika Häkkinen, Jyrki Järvilehto ja Mika Salo. 1970-luvulla Keimola rappeutui hissukseen ja toiminta loppui 1978. Autio moottoristadion jäi kuitenkin paikoilleen. Lopulta moottoristadion kirjaimellisesti katosi metsän keskelle, kun rata-alueelle kasvoi tukeva metsä 20 vuodessa.

Keimola sijaitsee H:ki-Hämeenlinnan moottoritien länsipuolella, Keimolan Neste-huoltamoiden kohdalla. Siis pari kilometriä Kehä III:n pohjoispuolella. Kummaltakin huoltamolta pääsee radalle, moottoritien yli kulkee kevyen liikenteen silta.

On Sat, 15 Aug 1998 11:18:25 +0300
>Kun tuo sijainti tuntuu kiinnostavan ihmisiä, niin kerrotaanpa, että
>helpoin ja siistein (ei umpimetsää :) reitti radalle on mennä vanhalle
>kolmostielle, siis motarin itäpuolella, ja ajella pohjoiseen
>Kesoi..Nesteeltä _toisen_ moottoritien yli menevän sillan kohdalle. Sillat
>ovat kevyttä liikennettä varten, eli auto pitää hylätä tien varteen.
>Jälkimmäinen silta vie pääsuoran puoleenväliin, suunnilleen siihen missä
>Nesteen kaari aikoinaan oli (ja on kai siellä vieläkin rippeitä). Varikko
>torneineen aukeaa ko. paikasta vasemmalle.


.
Ilmakuva Keimolasta, näkymä pohjoiseen . Keimolan radan ääriviivat näkyvät moottoritien vasammalla puolella, Alhaalla Neste-Keimolanportti läntinen (1) ja itäinen (2) huoltamot. Kevyenliikenteen silta (3) yhdistää huoltamot. Sillan juuresta (4) menee polku radan eteläkaarteeseen. Sillan suuntainen vaalea polku (5) oli aikoinaan (1966) toinen Keimolan kahdesta sisäänajoteistä .

Keimola on metsittynyt. Radan asfaltti jyrsittiin ajokelvottomaksi keväällä 1989. Asfaltin urista kasvaa nykyisin koivikkoa - Ainoa jyrsinnältä säästynyt paikka on varikon jälkeinen tuloramppi. Lähes idyllistä lehtimetsämaisemaa häiritsee ainoastaan taustalla häämöttävä rengasjätevuori.

Sulkemisensa jälkeen Keimola nukkui ruususen unta liki 20 vuotta. Puut kasvoivat stadionalueelle joka kirjaimellisesti 'katosi metsän keskelle'. Puut kurottuvat 9 metriä leveän ratauran ylle. Syksyllä 1998 Keimolaa alettiin hävittää (maisemoida) Vantaan kaupungin määräyksestä. Kaikki puuosat, aidat, mainokset sekä 10 m korkea peltinen Norttiaski pistettiin päreiksi. Samoin kaiteet, lipputangonjämät, palkintokoroke, toimitsijapöntöt ym. hävitettiin - Asiasta nousseen julkisen kohun vuoksi hävitys keskeytettiin samana syksynä. Keimolan valvontatorni on pystyssä, joskin huonokuntoisena, samoin kuin lasten 'mini' Keimola pienoistorneineen. Myös BP-katsomon teräksinen tv-kameratorni säästyi syksyn 1998 hävitykseltä. Syksyllä 2000 Keimolassa suoritettiin metsänharvennuksia.

Keimolan mikroautorata ja osa alkuperäisistä parakeista säästyi hävitykseltä sillä alueen länsiosat olivat vuokralla yritystoimintaan. Entinen varikkoalue on aidattu ja sen tilalla on nyt rengaskierrättämön varasto.