Keimolan tulevaisuus - mitä kaavoitus kertoo?

Monet palautesivulle kirjoittaneet ovat toivoneet  Keimolan Moottoristadionin kunnostamista, historic-  tms kilpailukäyttöön.
Tämä ei -ikävä kyllä- vaikuta kovin todennäköiseltä.    Keimolassa on peräti 52 hehtaaria rakennuskelpoista maata, joka Vantaan yleiskaavassa on merkitty asuinpienkerrostaloiksi.
Tämän sivun karttakuvat ovat Vantaan kaupungin ja Ratahallintokeskuksen  (osa entistä VR:ää) julkaisemista  suunnitelmista.
 

Alue tunnetaan kaavoituksessa Marja-Vantaan nimellä, johtuen alueelle kaavaillusta Marja (Martinlaakso-Jotain...)  paikallisjunaradasta.  Yleiskaavoitus oli jo pitkällä ennen nykyisen Keimola-keskustelun  alkamista kesällä 1998.
Alla vas. kuva Vantaan kaupungin web-sivuillaan (www.vantaa.fi) julkaisemasta yleiskaavan luonnoksesta.  Keimolan alue on merkitty nelikulmiolla.
 

Osayleiskaavan luonnos, joka oli yleisön nähtävillä  1995-1996. Keimolan alue on merkitty keltaisella suorakulmiolla.  Klikkaa Suurentaaksesi

Kuten nähdään, Hämeenlinnan moottoritien yli rakennettuja kevyen liikenteen siltoja ei siis ole rakennettu pelkästään koiranulkoiluttajia varten...

Luonnoksen  mukaan  pääsuoran eteläpäähän tulisi   työpaikka-alue, pikkulenkin sisälle asuinpientaloja.  Varikkosuoralle on suunniteltu  kerrostaloja ja Tornin-Nesteenkaaren välille ilmeisesti tulee kunnan laitos (koulu, kirjasto, terveyskeskus tms)  Mika Häkkisen kotiradan, FK-Keimolan päälle rakennetaan asuinpientaloja - sekä keskustatoimintoja. VW-katsomon ja Saunalenkin (=suota) alue on luonnoksessa merkitty viheralueeksi,  puistoksi. KLIKKAA KARTTAA SUURENTAAKSESI!

2. Mitä Ratahallinto on suunnitellut ?

Marja-Rata   on osa Helsingin keskustan ja H:ki-Vantaan lentoaseman välistä kaupunkirataa. Keimolan alueelle on suunniteltu 2 asemaa, Petas ja Kivistö. Keimolasta rata jatkuisi lentoaseman tulevan kakkosterminaalin kautta nykyiselle terminaalialueelle ja edelleen Ruskeasannan kautta pääradalle.  Kaupunkirata on periaattessa samanlainen kuin  Metro.

Radalla,  on ratavaraus Klaukkalaan. Suunnitelmassa Klaukkalan rata kulkisi suoraan Keimolan pääsuoraa.
 
 

Suunniteltu Marja-Rata  Klikkaa karttaa suurentaaksesi

(kartan löhde: www.marja-rata.org)

3. Mitä Keimola-kirjan tekijäkolmikko on suunnitellut?
Keimola-kirjan lopussa kirjoittajat kävivät läpi   Keimolan säilyttämisen erilaiset mahdollisuudet.  Loppupäätelmä oli, että  radan osittainenkin  uudelleenavaaminen olisi  liiketaloudellisista ja ympäristösyistä täysin epätodennäköistä . Alueelle yleiskaavassa suunniteltu mittava rakennusmassa menee varmasti  moottoriurheilun tarpeiden ohi.    Marja-radalle on suunnitteilla asema Kivistön eteläpuolelle, mutta varaus Klaukkalan haaraa varten kulkisi Keimolan pääsuoran yli.  Yleiskaavassa paikalle osoitettu "työpaikka-alue" saattaa muuttua tässä tapauksessa liikennealueeksi   -  Enin  mitä voisi Keimolan osalta voi  toivoa ,  on että Keimolan rakenteita säilytettäisiin kunnostettuna.  Esimerkiksi Torni voisi toimia maamerkkinä, paikkakunnan pyörivän neon-mainoksen alustana! Samoin alueen nimistö voisi näkyä kadunnimissä.

 Julkaisimme kirjan lopussa hahmotelman, miten rata-alueelle voisi rakentaa niin että rataprofiili säilyisi. Tosin meidän pientalovaltainen rakennustehokkuutemme ei ollut lähelläkään Vantaan yleiskaavassa hahmoteltua. (  Kuva alla)
 

Tähän  kirjassamme  julkaistuun kuvaan liittyvässä tekstissä   kirjoittajat ilmeisesti herkistyivät liikaa.  Näin ainakin Ilta-Sanomien kirja-arvioijan mielestä : "...Keimola-kirja on kansantajuinen. Nippelitietoa ja anekdootteja toki riittää. mutta niistä ei ole tehty itse tarkoitusta. Lopussa tekijäkolmikko sortuu jopa selvään tunteellisuuteen selvitellessään Keimolan nykytilaa ja tulevaisuutta....(Petri Lahti, IS 20-12- 1999).

Tällä sivulla Keimolan tulevaisuutta selvitellään siis viileän asiallisesti, pyrkien välttämään kaikkea tunteellisuutta!
 

4. Onko Keimolalla museoarvoa?

Keimola jyrsittiin  pahasti syksyllä 1989 ja rakenteita pantiin reippaasti päreiksi 1998.   Osa rakenteista on silti täysin alkuperäisessä kunnossa, esim.  vuokra-alueella sijaitseva mikroautorata.  Osa rakenteista säästyi siksi, että  ne olivat piilossa tiheän metsän suojassa.   Monet rakenteet  olisivat kunnostuskelpoisia, arvioi Museoviraston edustaja joka kävi tutustumassa alueeseen syksyllä 1999.
Alueen osittainenkin suojelu riippuu   maanomistajan ja kaavoittajan tahdosta.  Joka tapauksessa, Keimola on päässyt Vantaan Kaupunginmuseon tekemään suojelunarvoisten kohteiden joukkoon (Metro-lehti 19.4. 2002)  eli  asia on noteerattu.

  Vuosina 1999-2000 alueen puustoa  harvennettiin nuormetsän parannukseen tarkoitetuilla julkisilla varoilla.  Valitettavasti pienpuu ja hakkuujätteet  ovat   korjaamatta ja  mahdollisesti alue jääkin tällaiseksi  (kuva alla).