|
”Uni on teatteri,
jossa unennäkijä itse on näyttämö, näyttelijä, kuiskaaja, tuottaja,
kirjailija, yleisö ja kriitikko”
– Carl G.
Jung –
Selkounet
Mikäli olet nähnyt
unta, jonka aikana olet tiedostanut uneksivasi – silloin kyseessä on
todennäköisesti ollut selkouni (lucid dream). Selkounen näkeminen
on kokemus, josta ei voi erehtyä ja jota ei ikinä unohda. Selkounessa
ihminen lähestyy – heräämättä – valveen ja tietoisuuden tilaa ja yht’äkkiä
tajuaa kykenevänsä ohjaamaan unta. Tällöin aistien herkkyys lisääntyy,
värit muuttuvat erityisen selviksi ja voimakkaiksi. Tunne-elämykset
syvenevät äärimmilleen. Unien tuntuma on niin uskottava, että eroa
valvetilaan on hankala havaita muuten kuin ympäristön toiminnassa.
Fysiikan lait eivät unissa päde ja erityisesti tekniset laitteet toimivat
usein odottamattomasti.
Selkounelle läheinen
ilmiö on valeherääminen. Siinä unennäkijä rationalisoi tietoisuutta
muistuttavan tilansa muodostamalla vaikutelman, että hän on parhaillaan
tekemässä aamutoimiaan. Kun unennäkijä oikeasti herää hänestä voi olla
vaikea uskoa, ettei edellinen kokemus ollutkaan totta. Sekä selkounet ja
valeherääminen viittaavat siihen, että nukkuessa on mahdollista pysyä
varsin tietoisessa tilassa. Pystymme unessa tietoisesti haluamaan jotain
ja päättämään jossakin käymisestä tai jonkun tapaamisesta, mistä tahansa –
lopputuloksen määrää aina piilotajunta.
Selkounet eivät ole
paranormaali-ilmiö
vaan psykologisesti normaali vaikka hieman harvinaisempi unen ja
valvetilan välimuoto. Selkouniin liittyvien valeheräämisten ja ympäristön
todentuntuisuuden vuoksi jotkut kuitenkin uskovat kokeneensa ruumiista
irtautumisia (Out-Of-Body-Experience) tajuamatta nähneensä unta.
Ilmiötä on tutkittu myös laboratoriokokeissa eikä todisteita uneksitun
ympäristön fyysisestä yhteydestä todelliseen ympäristöön ole löydetty.
Tutkimusten mukaan noin 60% ihmisistä näkee selkounia joskus
elämässään. Jos selkounien olemassaolosta ja mahdollisuuksista ei tiedä,
on kuitenkin valitettavasti varsin suuri riski unohtaa uni heti heräämisen
jälkeen tai olla kiinnittämättä asiaan sen enempää huomiota.
Selkouni-ilmiön (toisinaan
kutsutaan myös selväuniksi) nimesi vuonna 1913 hollantilainen
lääkäri-kirjailija Frederik van Eeden, joka näki paljon selkounia.
Vaikka selkounien
käsite on tullut yleisesti tunnetuksi vasta viime vuosikymmeninä, on
selkounia ilmeisesti nähty läpi ihmiskunnanhistorian. Ensimmäiset
kirjalliset todisteet selkounista on paikannettu 400-luvulle. Viittauksia
selkounien näkemiseen löytyy eri puolilta maailmaa vuosituhannen vaihteen
tienoilta, mutta merkittävimmät tutkimukset aiheesta syntyivät vasta
1800-luvulla psykologian kehittymisen seurauksena.
Tiibetiläisessä buddhismissa
opetetaan, että selkounien avulla voi valmistautua hallitsemaan kuoleman
jälkeistä elämäänsä. Tällä tavoin voitaisiin luopua kuvitellusta elämän ja
kuoleman kiertokulusta. Tiibetiläiset buddhalaiset jopa väittävät, että
uneksimisen päätarkoitus on antaa meille öisin tilaisuus tähän
hallitsemiseen.
Miten nähdä selkouni?
Selkounet ovat
kohtuullisen helposti opeteltavissa. Jokainen voi pienellä vaivannäöllä
oppia näkemään selkounia ainakin silloin tällöin. Jotkut ovat oppineet
näkemään niitä jopa aina halutessaan, mutta se vaatii vuosien
intensiivistä harjoittelua.
Minä en
henkilökohtaisesti kykene välttämättä näkemään niitä aina kun haluaisin,
mutta melko usein silloin, kun olen valmistautunut selkounen näkemiseen.
Missään nimessä se ei onnistu, mikäli menee nukkumaan stressaantuneena,
tunnekuohuissa, yliväsyneenä tai sitten liian pirteänä. Selkouni vaatii
oman rentoutumisensa, asialle omistautumisen. Ellei se sitten vain
yksinkertaisesti tule vastaan muiden unien mukana. Useimmin ehkä siinä käy
niin.
Unipäiväkirja
Ennen kuin
tekniikoista on hyötyä – on ensin opeteltava muistamaan unia paremmin.
Paras keino siihen on unipäiväkirja. Unet katoavat heräämisen jälkeen
hyvin nopeasti mielestä; varsinkin jos ihminen pomppaa pystyyn heti
herättyään. Unia ei juurikaan voi pakottaa takaisin mieleen, joten
useimmat uniharrastajat pitävät unipäiväkirjaa, johon he herättyään
merkitsevät pääkohdat juuri näkemästään unesta ja mahdollisesti myöhemmin
tarkentavat/puhtaaksikirjoittavat muistiinpanojaan muistellessaan unta
uudelleen.
(Huom. itse olen jopa kirjoittanut
yöllä eräänlaisia unisymboleja kännykälläni ja tallentanut ne
tekstiviesteinä. Mutta joskus on käynyt jopa niin, että aamulla öiset
viestit ovat minulle täyttä tajunnanvirtaa.)
Unen merkit
Kun muistat uniasi –
voit alkaa tunnistaa unia. Unen tunnistaminen on portti tavallisesta
unesta selkouneen.
Mikäli asiat muuttuvat
spontaanisti toisiksi, fysiikanlait eivät päde, läheisimmät ihmiset
toimivat poikkeuksellisesti, tapaat jo edesmenneen henkilön, pystyt
välttämään liikenneonnettomuuden tahdonvoimalla, eksyt kotikaupugissasi,
joku läheisesi on nuorempi/vanhempi kuin oikeasti, olet avoimempi kuin
yleensä, kotisi sisustus on muuttunut tms….voit alkaa kyseenalaistaa
totuutta ja tajuta näkeväsi unta.
Todellisuustesti
Unimerkin huomaaminen ei vielä
suoraan tarkoita, että tajuaisit olevasi unessa. Ihmisen mieli päinvastoin
tuntuu olevan harvinaisen vastahakoinen myöntämään mitään uneksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos yllätät itsesi vakavasti
miettimästä olisiko mahdollisesti kyseessä uni, se erittäin
todennäköisesti on sitä! Jos mietiskelet ”voisiko tämä olla unta” – yritä
mennä esineiden läpi, lentää, katsoa kelloa. Jarno Elonen kirjoittaa www-sivuillaan
oivan esimerkin:1) katso paljonko kello on 2) katso hetkinen jonnekin
muualle 3) katso uudestaan kelloa 4) jos aikaa ei ole kulunut oikean
verran tai viisari ei liiku oletetulla tavalla, voit olla melko varma,
että olet unessa. Myös televisiolla ja puhelimella saa aikaan vastaavia
testejä.
Itsesuggestio
Samalla tavalla kuin
unien muistamisessa, itsesuggestio auttaa myös varsinaisessa selkounien
näkemisessä. Päätä päivällä, että aiot nähdä yöllä selkounen ja mieti mitä
aiot tehdä kun tulet tietoiseksi. Vielä nukkumaan mennessäsi päätä, että
tajuat milloin olet unessa. Koeta saada itsesi vakuuttumaan asiasta.
Toimiva ja tiedostettu vaihtoehto: Tietoisena nukahtaminen
Kun painat pääsi tyynyyn, rentoudu
niin hyvin kuin pystyt. Sulje silmät, lakkaa ajattelemasta arkiasioita ja
koeta pitää mielesi tyhjänä. Tolkuta itsellesi, että seuraava asia jonka
näet on mitä todennäköisimmin unta.
Jonkin ajan kuluttua
mielikuvat, värit ja äänet alkavat välähdellä mielessäsi. Tätä
nukahtamisen vaihetta evät kaikki tavallisesti huomaa, sillä
tunnetilaltaan se muistuttaa muuten tavallista ajatusten harhailua, mutta
on unen tapaan visuaalisempi. Yritä pysyä rauhallisena, älä säikähdä ja
koeta olla säpsähtämättä valveille. Anna itsesi vain rauhassa liukua uneen
tarkkailemalla mielestäsi pulppuavia kuvia ja ääniä samalla kun muistat,
että olet nukahtamassa. Lopputuloksena onnistumisesta on, että et missään
vaiheessa menetä tietoisuuttasi vaan alat vain nähdä unia.
Kaikki on pitkälti sinusta
itsestäsi ja omasta vankkumattomasta tahdostasi kiinni
HUOM:
Jotta näkisit selkounta ”ahaa”-elämyksen
jälkeenkin sinun kannattaa miettiä jo etukäteen, mitä aiot unessasi
puuhastella. Yleensä uni voi ensi-ihmetyksen jälkeen palata hyvin nopeasti
tavalliseen, tiedottomaan unitilaan. Päätöksen muistamista unen aikana
helpottaa, jos kertaat suunnitelmaa mielessäsi päivällä ja vielä aivan
hetkeä ennen nukahtamista.
Niissä on vain
mielikuvitus rajana. Omat rajansa asettaa tosin unen taso; mitä lähempänä
valvetilan selkeyttä tajunta on, sitä tehokkaammin unta yleensä pystyy
kontrolloimaan. Koska ihmisen muistikuvat, käsitykset ja arviot asioista
tulevat suoraan uneksijan omista aivoista, on helppo ymmärtää miksi unessa
voi todella esiintyä täydellisiä kokemuksia!
Lentäminen
Vapauden tunne.
Leijumista, liitelyä… Hyppy ilmaan ja taivaalle. Ensimmäisien selkounieni
aikaan putosin aina jonkin jyrkänteen päällä sijaitsevan (punaisen) talon
katolta kohti rotkoa. Silloin tajusin näkeväni unta ja kuolemanpelko
väistyi. Ajattelin unessani ääneen: ”Tämähän on unta… Minä herään kohta ja
mitään ei tapahdu”. Silloin en vielä tajunnut, että voisin alkaa muokata
uniani haluamallani tavalla. Olen joskus lentänyt selkounissa, mutta se ei
ehkä kuitenkaan ole suosikkini. Toki rentouttavaa.
Seksi
Eipä varmastikaan ole
vaikea arvata, mikä on yleisin selkounien käyttötapa. Jokaiselta löytynee
varmasti joku toteuttamaton / mahdoton(?) fantasia ja se onnistuu
selkounessa… vieläpä aivan kenen kanssa tahansa. Ei tarvitse edes vaivata
päätänsä seuraamuksilla.
Kyllähän tämä aina jotkut typerät päiväfantasiat
voittaa… Selkounessa kaikki aistit ovat normaalisti (ja usein jopa
tavallista tehokkaammin) toiminnassa
Väkivalta
Itse en ole tappanut / vahingoittanut ketään
selkounissani .. ainakaan fyysisesti, mutta toki, mikäs siinä jos siltä
tuntuu… (Ei, nyt muistui mieleeni kyllä yksi lievä välikohtaus, jolloin
halusin lyödä tuolin erään naisen päästä läpi. En edes tuntenut häntä. Se
tapahtui aika hiljattain. Itse asiassa kokemuksena ihan mielenkiintoinen)
Kaikille sopivin paineiden poiston muoto. Unissa voit läimäyttää jotakuta
turpaan niin kovaa kuin tahdot; suurempia miettimättä.
Taide
Unessa voit helposti harjoitella mitä tahansa
taiteenmuotoa. Voit etsiä uutta tyyliä, uusia aiheita…
Kokeilumahdollisuudet ovat rajattomat. Olen kirjoittanut muutaman tekstin
selkounessa ja muistanut niistä jopa aamulla jotakin. Itse asiassa olen
käyttänyt unia jonkin tuomaan suuntausta projekteilleni.
Sotkujen
selvittely
Kun arkipäivässä on
ihmissuhdeongelmia – unet kertovat pitkälti totuuden. Mikäli näet nk.
tavallista unta aiheesta, kokeneena unennäkijänä kykenet poimimaan unesta
symboleja… Totuuksia, joita arkiminäsi tuskin edes tunnustaa itselleen.
Voit myös unessasi selvitellä asioita kyseisen ongelmia aiheuttaneen
ihmisen kanssa. Sen jälkeen on ehkä huomattavasti helpompi lähteä oikeasti
setvimään. Unessa et kuitenkaan kykene pääsemään ”kumppanisi” ajatuksiin –
etkä voi muokata keskustelun kulkua kokonaisuudessaan. Suosittelen.
Selkounitutkimuksen ”isä” Stephen
LaBerge (Stanfordin yliopiston unitutkija, FT) vastaa kirjassaan häneltä
usein kysyttyihin kysymyksiin seuraavassa. Laajempi suomennos Jarno Elosen
kotisivuilla. Tässä esimakua:
K: Voivatko selkounet
olla joillekin vaarallisia?
V:
Suurin osa ihmisistä kokee selkounet palkitsevia. Epäilemättä sellaisiakin
ihmisiä kuitenkin löytyy, joiden mielestä tällainen epätavallinen kokemus
on epämiellyttävä tai pelottava. Olemme [Stanfordin yliopiston
unitutkimuslaboratoriossa] silti vakuuttuneita, että sille valtaosalle
ihmisistä jotka ovat vain "normaalisti neuroottisia" selkounet ovat täysin
vaarattomia. Kyse on lopulta omasta kokemuksesta, eli jos et pidä
selkounista, lopeta niiden harrastaminen
K: Pelkään, että jos
opettelen näkemään selkounia, kaikki uneni muuttuvat sellaisiksi. Mitä
sitten teen jos niin käy?
V:
Itse tunsin pelkäsin aivan samaa kun ensimmäisen kerran opettelin
selkounia. Jo parissa kuukaudessa opin näkemään niitä varsin usein, mikä
tuntui hälyttävän nopealta edistykseltä. Aloin pelätä, että menettäisin
hallinnan: "Entä jos kaikki uneni muuttuvat tällaisiksi? Olisinko
tarpeeksi viisas, että pystyisin tietoisesti ohjailemaan kaikkia uniani?
Entä jos mokaan?" Jne.
Huomasin kuitenkin, että saman tien kun aloin hautoa näitä huolia, unet
lakkasivat. Olin unohtanut, että selkounet vaativat vaivannäköä: niitä
näkee hyvin harvoin, ellei nukkumaan mennessään vapaaehtoisesti ja
tarkoituksella ajattele asiaa.
K: Joskus selkounissani
on tilanteita, jotka tuntuvat kuin toisesta maailmasta, tunteita jonkin
suuremman läsnäolosta. Ne tuntuvat joskus jopa paljon todellisemmilta kuin
mikään aikaisemmin kokemani. Entä jos en herääkään, kuolen tai tulen
hulluksi?
V: Ajatuksen
näennäisestä hirvittävyydestä huolimatta se ei itse asiassa ole paljon
muuta kuin pelkoa tuntematonta kohtaan. Kokeissa ei ole saatu mitään
todisteita unien fysikaalisista vaikutuksista aivotoimintaan. Lisäksi,
riippumatta unien tunnelatauksen voimakkuudesta, ne eivät ole tähän
mennessä vielä yhdelläkään ihmisellä kestäneet kauempaa kuin luonnollisen
REM-unijakson ajan, eli korkeintaan noin tunnin. Unissa mikään ei voi
vahingoittaa näkijää, ainakaan fyysisesti, joten kun seuraavan löydät
itsesi uudesta tilanteesta, heitä pelko pois ja kokeile mitä tapahtuu.
K: Jos on unissaankin
tajuissaan, eikö se aiheuta unen puutetta? Kannattaako uhrata virkeyttään
valveilla selkounien näkemiselle?
V:
Selkounien näkeminen on yleensä aivan yhtä rentouttavaa kuin
tavallistenkin. Koska selkounilla on taipumus olla erittäin miellyttäviä
kokemuksia, tuntevat monet olonsa itse asiassa erityisen virkistyneeksi
niiden jälkeen herättyäsi. Se, kuinka väsynyt ihminen on herättyään
riippuu siitä millaista unta näkee - jos tappelee turhauttavien asioiden
parissa tavallisessa unessa, on aamulla varmasti huomattavasti väsyneempi
kuin sellaisen unen jälkeen, jonka tietää olevan omaa mielikuvitusta.
K: Sanotaan, että jos
unessa kuolee, kuolee oikeasti. Onko se totta?
V:
Jos olisi, miten kukaan voisi kertoa siitä?
Kirjallisuus:
David Fontana: Uniopas,
Wsoy,1997
Suuri unikirja,
toimittanut Raisa Vuohelainen, Wsoy, 1998
Internet:
Jarno Elosen –
kotisivu
http://www.iki.fi/elonen
Lucidy
Dream Academy
http://www.lucidity.com
|