Selaimesi ei tue Javaa. Sivun alakulmassa on Apua! linkki, saat siitä ohjeita. Ongelmatilanteessa ota yhteys webmaster@selkouni.com

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Uni on teatteri, jossa unennäkijä itse on näyttämö, näyttelijä, kuiskaaja, tuottaja, kirjailija, yleisö ja kriitikko”

– Carl G. Jung –

Selkounet

Mikä ihmeen selkouni?

Miten nähdä selkouni?
Mitä selkounessa voi tehdä?
Kysymyksiä selkounista

Lähteet

  

Mikä ihmeen selkouni?

Mikäli olet nähnyt unta, jonka aikana olet tiedostanut uneksivasi – silloin kyseessä on todennäköisesti ollut selkouni (lucid dream). Selkounen näkeminen on kokemus, josta ei voi erehtyä ja jota ei ikinä unohda. Selkounessa ihminen lähestyy – heräämättä – valveen ja tietoisuuden tilaa ja yht’äkkiä tajuaa kykenevänsä ohjaamaan unta. Tällöin aistien herkkyys lisääntyy, värit muuttuvat erityisen selviksi ja voimakkaiksi. Tunne-elämykset syvenevät äärimmilleen. Unien tuntuma on niin uskottava, että eroa valvetilaan on hankala havaita muuten kuin ympäristön toiminnassa. Fysiikan lait eivät unissa päde ja erityisesti tekniset laitteet toimivat usein odottamattomasti.

 

Selkounelle läheinen ilmiö on valeherääminen. Siinä unennäkijä rationalisoi tietoisuutta muistuttavan tilansa muodostamalla vaikutelman, että hän on parhaillaan tekemässä aamutoimiaan. Kun unennäkijä oikeasti herää hänestä voi olla vaikea uskoa, ettei edellinen kokemus ollutkaan totta. Sekä selkounet ja valeherääminen viittaavat siihen, että nukkuessa on mahdollista pysyä varsin tietoisessa tilassa. Pystymme unessa tietoisesti haluamaan jotain ja päättämään jossakin käymisestä tai jonkun tapaamisesta, mistä tahansa – lopputuloksen määrää aina piilotajunta.

 

Selkounet eivät ole paranormaali-ilmiö vaan psykologisesti normaali vaikka hieman harvinaisempi unen ja valvetilan välimuoto. Selkouniin liittyvien valeheräämisten ja ympäristön todentuntuisuuden vuoksi jotkut kuitenkin uskovat kokeneensa ruumiista irtautumisia (Out-Of-Body-Experience) tajuamatta nähneensä unta. Ilmiötä on tutkittu myös laboratoriokokeissa eikä todisteita uneksitun ympäristön fyysisestä yhteydestä todelliseen ympäristöön ole löydetty.

 
 Tutkimusten mukaan noin 60% ihmisistä näkee selkounia joskus elämässään. Jos selkounien olemassaolosta ja mahdollisuuksista ei tiedä, on kuitenkin valitettavasti varsin suuri riski unohtaa uni heti heräämisen jälkeen tai olla kiinnittämättä asiaan sen enempää huomiota.

 

Selkouni-ilmiön (toisinaan kutsutaan myös selväuniksi) nimesi vuonna 1913 hollantilainen lääkäri-kirjailija Frederik van Eeden, joka näki paljon selkounia.

 

Vaikka selkounien käsite on tullut yleisesti tunnetuksi vasta viime vuosikymmeninä, on selkounia ilmeisesti nähty läpi ihmiskunnanhistorian. Ensimmäiset kirjalliset todisteet selkounista on paikannettu 400-luvulle. Viittauksia selkounien näkemiseen löytyy eri puolilta maailmaa vuosituhannen vaihteen tienoilta, mutta merkittävimmät tutkimukset aiheesta syntyivät vasta 1800-luvulla psykologian kehittymisen seurauksena.

 

Tiibetiläisessä buddhismissa opetetaan, että selkounien avulla voi valmistautua hallitsemaan kuoleman jälkeistä elämäänsä. Tällä tavoin voitaisiin luopua kuvitellusta elämän ja kuoleman kiertokulusta. Tiibetiläiset buddhalaiset jopa väittävät, että uneksimisen päätarkoitus on antaa meille öisin tilaisuus tähän hallitsemiseen.

 

 

Miten nähdä selkouni?

 

Selkounet ovat kohtuullisen helposti opeteltavissa. Jokainen voi pienellä vaivannäöllä oppia näkemään selkounia ainakin silloin tällöin. Jotkut ovat oppineet näkemään niitä jopa aina halutessaan, mutta se vaatii vuosien intensiivistä harjoittelua.

Minä en henkilökohtaisesti kykene välttämättä näkemään niitä aina kun haluaisin, mutta melko usein silloin, kun olen valmistautunut selkounen näkemiseen. Missään nimessä se ei onnistu, mikäli menee nukkumaan stressaantuneena, tunnekuohuissa, yliväsyneenä tai sitten liian pirteänä. Selkouni vaatii oman rentoutumisensa, asialle omistautumisen. Ellei se sitten vain yksinkertaisesti tule vastaan muiden unien mukana. Useimmin ehkä siinä käy niin.

 

Unipäiväkirja

Ennen kuin tekniikoista on hyötyä – on ensin opeteltava muistamaan unia paremmin. Paras keino siihen on unipäiväkirja. Unet katoavat heräämisen jälkeen hyvin nopeasti mielestä; varsinkin jos ihminen pomppaa pystyyn heti herättyään. Unia ei juurikaan voi pakottaa takaisin mieleen, joten useimmat uniharrastajat pitävät unipäiväkirjaa, johon he herättyään merkitsevät pääkohdat juuri näkemästään unesta ja mahdollisesti myöhemmin tarkentavat/puhtaaksikirjoittavat muistiinpanojaan muistellessaan unta uudelleen.

 

(Huom. itse olen jopa kirjoittanut yöllä eräänlaisia unisymboleja kännykälläni ja tallentanut ne tekstiviesteinä. Mutta joskus on käynyt jopa niin, että aamulla öiset viestit ovat minulle täyttä tajunnanvirtaa.)

 

Unen merkit

Kun muistat uniasi – voit alkaa tunnistaa unia. Unen tunnistaminen on portti tavallisesta unesta selkouneen.

Mikäli asiat muuttuvat spontaanisti toisiksi, fysiikanlait eivät päde, läheisimmät ihmiset toimivat poikkeuksellisesti, tapaat jo edesmenneen henkilön, pystyt välttämään liikenneonnettomuuden tahdonvoimalla, eksyt kotikaupugissasi, joku läheisesi on nuorempi/vanhempi kuin oikeasti, olet avoimempi kuin yleensä, kotisi sisustus on muuttunut tms….voit alkaa kyseenalaistaa totuutta ja tajuta näkeväsi unta.

 

Todellisuustesti

Unimerkin huomaaminen ei vielä suoraan tarkoita, että tajuaisit olevasi unessa. Ihmisen mieli päinvastoin tuntuu olevan harvinaisen vastahakoinen myöntämään mitään uneksi.
    Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos yllätät itsesi vakavasti miettimästä olisiko mahdollisesti kyseessä uni, se erittäin todennäköisesti on sitä! Jos mietiskelet ”voisiko tämä olla unta” – yritä mennä esineiden läpi, lentää, katsoa kelloa. Jarno Elonen kirjoittaa www-sivuillaan oivan esimerkin:1) katso paljonko kello on 2) katso hetkinen jonnekin muualle 3) katso uudestaan kelloa 4) jos aikaa ei ole kulunut oikean verran tai viisari ei liiku oletetulla tavalla, voit olla melko varma, että olet unessa. Myös televisiolla ja puhelimella saa aikaan vastaavia testejä.

 

Itsesuggestio

Samalla tavalla kuin unien muistamisessa, itsesuggestio auttaa myös varsinaisessa selkounien näkemisessä. Päätä päivällä, että aiot nähdä yöllä selkounen ja mieti mitä aiot tehdä kun tulet tietoiseksi. Vielä nukkumaan mennessäsi päätä, että tajuat milloin olet unessa. Koeta saada itsesi vakuuttumaan asiasta.

 

Toimiva ja tiedostettu vaihtoehto: Tietoisena nukahtaminen

Kun painat pääsi tyynyyn, rentoudu niin hyvin kuin pystyt. Sulje silmät, lakkaa ajattelemasta arkiasioita ja koeta pitää mielesi tyhjänä. Tolkuta itsellesi, että seuraava asia jonka näet on mitä todennäköisimmin unta.

Jonkin ajan kuluttua mielikuvat, värit ja äänet alkavat välähdellä mielessäsi. Tätä nukahtamisen vaihetta evät kaikki tavallisesti huomaa, sillä tunnetilaltaan se muistuttaa muuten tavallista ajatusten harhailua, mutta on unen tapaan visuaalisempi. Yritä pysyä rauhallisena, älä säikähdä ja koeta olla säpsähtämättä valveille. Anna itsesi vain rauhassa liukua uneen tarkkailemalla mielestäsi pulppuavia kuvia ja ääniä samalla kun muistat, että olet nukahtamassa. Lopputuloksena onnistumisesta on, että et missään vaiheessa menetä tietoisuuttasi vaan alat vain nähdä unia.

 

Kaikki on pitkälti sinusta itsestäsi ja omasta vankkumattomasta tahdostasi kiinni

 

HUOM:

Jotta näkisit selkounta ”ahaa”-elämyksen jälkeenkin sinun kannattaa miettiä jo etukäteen, mitä aiot unessasi puuhastella. Yleensä uni voi ensi-ihmetyksen jälkeen palata hyvin nopeasti tavalliseen, tiedottomaan unitilaan. Päätöksen muistamista unen aikana helpottaa, jos kertaat suunnitelmaa mielessäsi päivällä ja vielä aivan hetkeä ennen nukahtamista.

 

Mitä selkounessa voi tehdä?!

 

Niissä on vain mielikuvitus rajana. Omat rajansa asettaa tosin unen taso; mitä lähempänä valvetilan selkeyttä tajunta on, sitä tehokkaammin unta yleensä pystyy kontrolloimaan. Koska ihmisen muistikuvat, käsitykset ja arviot asioista tulevat suoraan uneksijan omista aivoista, on helppo ymmärtää miksi unessa voi todella esiintyä täydellisiä kokemuksia!

 

Lentäminen

Vapauden tunne. Leijumista, liitelyä… Hyppy ilmaan ja taivaalle. Ensimmäisien selkounieni aikaan putosin aina jonkin jyrkänteen päällä sijaitsevan (punaisen) talon katolta kohti rotkoa. Silloin tajusin näkeväni unta ja kuolemanpelko väistyi. Ajattelin unessani ääneen: ”Tämähän on unta… Minä herään kohta ja mitään ei tapahdu”. Silloin en vielä tajunnut, että voisin alkaa muokata uniani haluamallani tavalla. Olen joskus lentänyt selkounissa, mutta se ei ehkä kuitenkaan ole suosikkini. Toki rentouttavaa.

 

Seksi

Eipä varmastikaan ole vaikea arvata, mikä on yleisin selkounien käyttötapa. Jokaiselta löytynee varmasti joku toteuttamaton / mahdoton(?) fantasia ja se onnistuu selkounessa… vieläpä aivan kenen kanssa tahansa. Ei tarvitse edes vaivata päätänsä seuraamuksilla.

Kyllähän tämä aina jotkut typerät päiväfantasiat voittaa… Selkounessa kaikki aistit ovat normaalisti (ja usein jopa tavallista tehokkaammin) toiminnassa

 

Väkivalta

Itse en ole tappanut / vahingoittanut ketään selkounissani .. ainakaan fyysisesti, mutta toki, mikäs siinä jos siltä tuntuu… (Ei, nyt muistui mieleeni kyllä yksi lievä välikohtaus, jolloin halusin lyödä tuolin erään naisen päästä läpi. En edes tuntenut häntä. Se tapahtui aika hiljattain. Itse asiassa kokemuksena ihan mielenkiintoinen) Kaikille sopivin paineiden poiston muoto. Unissa voit läimäyttää jotakuta turpaan niin kovaa kuin tahdot; suurempia miettimättä.

 

Taide

Unessa voit helposti harjoitella mitä tahansa taiteenmuotoa. Voit etsiä uutta tyyliä, uusia aiheita… Kokeilumahdollisuudet ovat rajattomat. Olen kirjoittanut muutaman tekstin selkounessa ja muistanut niistä jopa aamulla jotakin. Itse asiassa olen käyttänyt unia jonkin tuomaan suuntausta projekteilleni.

 

Sotkujen selvittely

Kun arkipäivässä on ihmissuhdeongelmia – unet kertovat pitkälti totuuden. Mikäli näet nk. tavallista unta aiheesta, kokeneena unennäkijänä kykenet poimimaan unesta symboleja… Totuuksia, joita arkiminäsi tuskin edes tunnustaa itselleen. Voit myös unessasi selvitellä asioita kyseisen ongelmia aiheuttaneen ihmisen kanssa. Sen jälkeen on ehkä huomattavasti helpompi lähteä oikeasti setvimään. Unessa et kuitenkaan kykene pääsemään ”kumppanisi” ajatuksiin – etkä voi muokata keskustelun kulkua kokonaisuudessaan. Suosittelen.

 

 

Kysymyksiä selkounista:

 

Selkounitutkimuksen ”isä” Stephen LaBerge (Stanfordin yliopiston unitutkija, FT) vastaa kirjassaan häneltä usein kysyttyihin kysymyksiin seuraavassa. Laajempi suomennos Jarno Elosen kotisivuilla. Tässä esimakua:

 

K: Voivatko selkounet olla joillekin vaarallisia?

V: Suurin osa ihmisistä kokee selkounet palkitsevia. Epäilemättä sellaisiakin ihmisiä kuitenkin löytyy, joiden mielestä tällainen epätavallinen kokemus on epämiellyttävä tai pelottava. Olemme [Stanfordin yliopiston unitutkimuslaboratoriossa] silti vakuuttuneita, että sille valtaosalle ihmisistä jotka ovat vain "normaalisti neuroottisia" selkounet ovat täysin vaarattomia. Kyse on lopulta omasta kokemuksesta, eli jos et pidä selkounista, lopeta niiden harrastaminen

 

K: Pelkään, että jos opettelen näkemään selkounia, kaikki uneni muuttuvat sellaisiksi. Mitä sitten teen jos niin käy?

V: Itse tunsin pelkäsin aivan samaa kun ensimmäisen kerran opettelin selkounia. Jo parissa kuukaudessa opin näkemään niitä varsin usein, mikä tuntui hälyttävän nopealta edistykseltä. Aloin pelätä, että menettäisin hallinnan: "Entä jos kaikki uneni muuttuvat tällaisiksi? Olisinko tarpeeksi viisas, että pystyisin tietoisesti ohjailemaan kaikkia uniani? Entä jos mokaan?" Jne.
  Huomasin kuitenkin, että saman tien kun aloin hautoa näitä huolia, unet lakkasivat. Olin unohtanut, että selkounet vaativat vaivannäköä: niitä näkee hyvin harvoin, ellei nukkumaan mennessään vapaaehtoisesti ja tarkoituksella ajattele asiaa.

 

K: Joskus selkounissani on tilanteita, jotka tuntuvat kuin toisesta maailmasta, tunteita jonkin suuremman läsnäolosta. Ne tuntuvat joskus jopa paljon todellisemmilta kuin mikään aikaisemmin kokemani. Entä jos en herääkään, kuolen tai tulen hulluksi?

    V: Ajatuksen näennäisestä hirvittävyydestä huolimatta se ei itse asiassa ole paljon muuta kuin pelkoa tuntematonta kohtaan. Kokeissa ei ole saatu mitään todisteita unien fysikaalisista vaikutuksista aivotoimintaan. Lisäksi, riippumatta unien tunnelatauksen voimakkuudesta, ne eivät ole tähän mennessä vielä yhdelläkään ihmisellä kestäneet kauempaa kuin luonnollisen REM-unijakson ajan, eli korkeintaan noin tunnin. Unissa mikään ei voi vahingoittaa näkijää, ainakaan fyysisesti, joten kun seuraavan löydät itsesi uudesta tilanteesta, heitä pelko pois ja kokeile mitä tapahtuu.

 

K: Jos on unissaankin tajuissaan, eikö se aiheuta unen puutetta? Kannattaako uhrata virkeyttään valveilla selkounien näkemiselle?

V: Selkounien näkeminen on yleensä aivan yhtä rentouttavaa kuin tavallistenkin. Koska selkounilla on taipumus olla erittäin miellyttäviä kokemuksia, tuntevat monet olonsa itse asiassa erityisen virkistyneeksi niiden jälkeen herättyäsi. Se, kuinka väsynyt ihminen on herättyään riippuu siitä millaista unta näkee - jos tappelee turhauttavien asioiden parissa tavallisessa unessa, on aamulla varmasti huomattavasti väsyneempi kuin sellaisen unen jälkeen, jonka tietää olevan omaa mielikuvitusta.

 

K: Sanotaan, että jos unessa kuolee, kuolee oikeasti. Onko se totta?

V: Jos olisi, miten kukaan voisi kertoa siitä?

Lähteet:

 

Kirjallisuus:

David Fontana: Uniopas, Wsoy,1997

Suuri unikirja, toimittanut Raisa Vuohelainen, Wsoy, 1998

 

Internet:

 Jarno Elosen – kotisivu http://www.iki.fi/elonen

 Lucidy Dream Academy http://www.lucidity.com